Browsing by Subject "luontokasvatus"

The purpose of my research is to describe what is outdoorlife and hiking in nature nearby in “Rain or shine” kindergartens from the view of kindergarten directors. “Rain or shine” is an operating model for environmental education and physical exercise in nature in early childhood education and in schools' afternoon clubs coordinated by Suomen Latu. The study was needed because the operating model was reformed in 2015 with the aim to expand the “Rain or shine” activities. The research problem is approached by considering two of the promises of “Rain or shine” which are "We promise to spend easygoing outdoorlife in rain or shine” and "We promise to hike in nature nearby at least three times a week". The research was qualitative and it was based on semi-structured interviews. I chose three of eight “Rain or shine” kindergartens for the interviews. These kindergartens located in different towns and they had different owners. I interviewed the directors of these three “Rain or shine” kindergartens. The interviews were carried out in March 2016. All the three interviews were recorded. The durations of the interviews varied from 60 minutes to 100 minutes. Afterwards the interviews were transcribed and analysed by temating the material by using the questions of the interviews. I found out that the outdoorlife is a natural and unseparated part of the activity in “Rain or shine” kindergartens' work. The easygoingness of outdoorlife was protected for example with good planning and preparation, limiting the group sizes, the flexibility of kitchen staff and intensive co-operation with the parents. Different seasons and weathers was not found as a problem when everybody had a necessery outdoor equipment. Kindergartens had from three to four different nature places nearby regularly in use. The nearest places were located behind the fence of the kindergarten. The furthest nature places were located 1,5 kilometres away from the kindergarten. Nature places were diverse and they offered variable possibilities for activities and playing. The hikes were organized mostly in the mornings and the duration was 1,5–5 hours. There were often a snack or a lunch also outside. The free and spontaneous play was emphasized during hikes. There occured mostly long-lasting and imaginative plays with the material and equipment found from nature. The regularity of having hikes was regarded important because it guaranteed the possibility to develop the long-lasting plays. It seems that the promises "We promise to spend easygoing outdoorlife in rain or shine" and "We promise to hike in nature nearby at least three times a week" are carried out in a comprehensive and committed way in “Rain or shine” kindergartens.

Goals. In this research the goal was to study effects of a nature education to early childhood childrens psychical well-being. Suomen Latu organization has coordinated ”Luonnossa kotonaan” kindergartens that have used nature education in the Finland from 1999 onwards, but there are very little scientific research done in the Finland of the nature education and the effects of it. The subject has had increasing interest in the recent years from the personnel of the education sector. The research results from the prior researches and my own positive experiences, were the motivation to research the subject more and to get scientific evidence for my thoughts of the benefits of the nature education. My goal is to increase research and information about the nature education. Methods. The material for my research was gathered by a questionnaire sent to different parts of Finalnds ”Luonnossa kotonaan” kindergartens teachers. The questionnaire had ten different questions from which nine were open questions and a one multiple selection question. The basis of my research was fenomenological with qualitative approaches. Themes were used as the analyzation method for the material. Results and conclusions. The research results suggest that nature education has many different positive effects to early childhood childrens psychical well-being. The children who had had nature education had better physical endurance and were more alive and active. The nature was thought as a good educational environment for children with its healthiness, versatility and interest. The nature education provides more spacious playground for children to play. The nature education decreased childrens level of stress and social pressure. Other effects of the nature education were i.e. childrens increase in volunteering, possibility of action oriented learning and the use of imagination as an incentive. It was agreed that the nature education provides the right amount of individual challenges for the children.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä luontoretkien roolista lasten luontosuhteeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia luontoretkiä varhaiskasvatuksessa järjestetään ja millainen on varhaiskasvatuksen opettajan rooli lasten luontosuhteeseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoretket ovat merkityksellisiä lasten fyysisen, sosiaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen kasvun ja kehityksen kannalta. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä luontoretkistä on tärkeä tutkia, jotta voidaan tarkastella ovatko luontoretket pedagogisesti suunniteltuja sekä perusteltuja ja tukevatko ne lasten kehitystä, kasvua ja oppimista kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, jossa oli avoimia, strukturoituja sekä asteikkoihin perustuvia kysymyksiä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Tutkimus osoitti, että luontoretket ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta, sillä ne vaikuttavat positiivisesti lasten luontosuhteeseen. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat luontoretkien olevan hyvä tapa tukea lasten luontosuhdetta. Lisäksi tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat pitivät lasten suhdetta luontoon tärkeänä. Lapsen luontosuhteen tukeminen ja sen vahvistaminen nousi opettajien vastauksissa yhdeksi luontoretkien tavoitteeksi. Kaikenlainen monipuolinen tekeminen luonnossa vahvistaa lasten luontosuhdetta sekä edistää heidän kokonaisvaltaista kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan.

Tavoitteet. Tämän laadullisen kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä ympäristö- ja luontokasvatuksesta, lapsen luontosuhteesta sekä luonnollisessa ympäristössä liikkumisen vaikutuksista lapsen motoriseen kehitykseen. Varhaiskasvatuksen ympäristö- ja luontokasvatuksella voi olla kauaskantoiset vaikutukset yksilön elämään. Myönteisen luontosuhteen syntymiselle varhaislapsuus on keskeistä aikaa, ja lapsena saadut kokemukset luovat pohjaa lapsen arvoille vaikuttaen hänen tapaansa tarkastella maailmaa aikuisena. Luonnossa liikkumisella tiedetään yleisesti olevan paljon myönteisiä vaikutuksia yksilön hyvinvoinnille sekä lapsen terveelle ja kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Osa lapsista ei vietä aikaa luonnollisessa ympäristössä, jossa maasto on epätasaista. Tällä on kielteiset vaikutukset esimerkiksi heidän motoriseen kehitykseensä ja sitä kautta lisäksi kognitiivisiin taitoihin ja toimintoihin. Menetelmät. Asetelmaltaan tutkielma oli fenomenografinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa, joilla oli vähintään kahden vuoden kokemus varhaiskasvatuksen opettajana työskentelystä. Lisäksi edellytyksenä oli tämän hetkinen työ 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa litteroitu aineisto järjestettiin teemoittelemalla ja tiivistettiin ryhmittelemällä. Tulokset ja johtopäätökset. Haastatteluun osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat näkivät useiden eri tekijöiden tukevan lapsen luontosuhteen muodostumista, joista keskeisimpiä olivat lasten ja heidän huoltajiensa osallisuus, lasten myönteiset omakohtaiset kokemukset luonnollisista ympäristöistä sekä kasvattajien antama esimerkki. Ympäristö- ja luontokasvatus koettiin tärkeäksi ja käsitteenä se ymmärrettiin laajana. Tavoitteeksi mainittiin lapsen luontosuhteen muodostumisen tukeminen. Kasvattajan oman luontosuhteen nähtiin vaikuttavan siihen, kuinka hän ympäristö- ja luontokasvatuksen käsittää. Haastateltavien toteuttama ympäristö- ja luontokasvatus oli monipuolista ja osa lapsiryhmän arkea, jonka teemat olivat lähtöisin lasten havainnoista ja mielenkiinnosta. Keskeistä toiminnassa oli lasten osallisuus, toiminnallisuus ja lapsilähtöisyys. Tärkeänä pidettiin, että ympäristö- ja luontokasvatus on lasten tasoista. Varhaiskasvatusyksikön sijainnilla oli oma vaikutuksensa ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen. Luonnollisessa ympäristössä liikkumisella koettiin olevan paljon merkitystä lapsen motoriselle kehitykselle. Erityisesti epätasainen maasto ja lapsen aktiivisuus ymmärrettiin merkittäviksi motorisia perustaitoja kehittäviksi tekijöiksi.