Browsing by Subject "luovuus"

Tutkielman tarkoitus on lisätä ymmärrystä flow-tilan merkityksestä alle kouluikäisille lapsille. Tutkimuksessa eritellään flow-tilan merkitystä nykypäivän yhteiskunnassa eläville lapsille sekä flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä. Teoriapohjana käytetään flow-tilaa, luovuutta ja kuvataidekasvatusta käsitteleviä julkaisuja. Csiszentmihalyi on luonut flow-tilan käsitteen. Hän määrittelee flow-tilan tarkoittavan sellaista mielentilaa, jossa tietoisuus on järjestyksessä ja tarkkaavaisuus on täysin suuntautunut tekemiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että luovuuden tukemisella ja flow-tilalla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen elämänlaatuun ja toimintaan. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa ja teorioissa esitetään monia flow-tilan syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat luovuuden kehittymiseen. Tutkimuskysymykset olivat: Miten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kuvataidekasvatuksessa voidaan hyödyntää flow-tilaa? Millaiset tekijät vaikuttavat flow-tilan syntymiseen kuvallisessa ilmaisussa? Millainen merkitys flow-tilalla on lapsen kehitykselle, hyvinvoinnille ja luovuudelle? Tutkielman aineistonhankintamenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelin kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa avoimilla haastattelukysymyksillä. Puolistrukturoidun haastattelun mukaisesti kysymykset olivat haastateltaville samat ja teemahaastattelun mukaisesti kysymykset oli jaettu teemoihin, joita olivat kuvataidekasvatus, flow-tilaan vaikuttavat tekijät, luovuuden kehitys sekä flow-tilan ja luovuuden merkitykset. Litteroin haastattelut ja sisällönanalyysin mukaisesti erittelin eri teemoja käsittelevät aiheet kategorioihin. Tulosten perusteella flow-tila vahvistaa lapsen itsetunnon ja rohkean ilmaisun kehittymistä. Lapsen kannustaminen itsensä ilmaisuun ja tämän työn arvostaminen nähtiin tärkeinä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Flow-tilan ajateltiin edistävän lisäksi empatian ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Kuvallinen ilmaisu nähtiin väylänä ilmaista tunteita ja saavutetun flow-tilan rentouttavan. syntymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat rajattu pieni tila, kehon vapaa liikkuminen, pieni ryhmäkoko, päiväkodin puitteet ja riittävä aika, sekä aikataulujen joustavuus. Lisäksi opettajan oman innostuneen asenteen katsottiin vaikuttavan suotuisasti flow-tilan syntymiseen lapsilla. Yksittäiset lapset nähtiin erilaisina flow-tilan saavuttamisen kannalta, joten myös erilaiset aktiviteetit nähtiin tärkeinä varhaiskasvatuksessa, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus saavuttaa flow-tila. Nykyajan haasteiksi flow-tilan kannalta nimettiin riittävän ajan puute ja liian vähäiset mahdollisuudet luoda asioita itse.

Käsityöstä suuri osa on luovaa tuottamista mutta kaikki luova tuottaminen ei ole käsityötä. Käsityöllä ja luovuudella on kuitenkin yhtymäkohtia, joten halusin selvittää, voisiko harrastuneisuus käsityössä tukea luovuuden kehittymistä. Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään peruskoulun oppilaiden käsityöhön suhtautumisen ja luovuuden välistä yhteyttä kvantitatiivisin menetelmin. Vertailukohdaksi otin ympäristö ja luonnontietoon suhtautumisen ja luovuuden välisen yhteyden. Analyysit on tehty Co4Lab projektin yhteydessä tehdyn kyselyn pohjalta. Kyselyssä kysyttiin muun muassa oppilaiden käsitystä omasta luovuudestaan, suhtautumista käsityöhön ja suhtautumista ympäristö ja luonnontietoon. Kysely toteutettiin 5-portaisella Likert-asteikolla. Luovuusmuuttujan muodostin exploratiivisen faktorianalyysin perusteella kolmen muuttujan summamuuttujana. Oppiaineisiin suhtautumisen tekijöiden aineiston analyysissä käytin myös apuna exploratiivistä faktorianalyysia. Kutakin tarkastelun kohteena olevaan oppiaineeseen suhtautumista parhaiten kuvaavat summamuuttujat muodostettiin kuitenkin jättämällä yksi väittämä osioanalyysin perusteella pois, ja tekemällä negatiivisista väittämistä käännetyt muuttujat. Oppiaineiden suhtautumista kuvaavat muuttujat muunnettiin 5-portaiselle asteikolle jatkoanalyysiä varten. Henkilökohtaisen luovuuden käsityksen ja oppiaineisiin suhtautumisen välistä yhteyttä tutkin tarkastelemalla niiden välisiä korrelaatioita sekä yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla. Aineiston perusteella henkilökohtaisen luovuuden käsitys ei ole normaalisti jakautunut ja oppilaiden käsitys omasta luovuudestaan on melko korkea. Se korreloi merkitsevästi sekä käsityön oppiaineeseen suhtautumisen kanssa (r=0,26) että ympäristö ja luonnontiedon oppiaineeseen suhtautumisen kanssa (r=0,32), mutta selkeää lineaarista yhteyttä ei ole nähtävissä. Varianssianalyysin perusteella suhtautuminen ympäristö ja luonnontietoon selittää 12,1% ja käsityön oppiaineeseen suhtautuminen 8,5% henkilökohtaisen luovuuden käsityksestä.

The purpose of this research was to examine the perception of child-centered and creative art education from the view of kindergarten teacher, as well as to gain information of the methods that are being used in their kindergarten units. The aim was to increase the knowledge of the children as artistic experiencer and doer. The used research method in this qualitative research was theme interview. Data for this research was collected by interviewing four kindergarten teachers from kindergartens in city of Helsinki. The selection criteria was that kindergarten units must have plan for early childhood education with mentions of it being child-oriented, importance of art education, self-expression or creativity. The data was analyzed in content analysis by classifying and grouping it to following three categories: child-orientation, creativity and methods. Kindergarten teachers felt that their role and responsibility as visual art educators is significant. Their actions reflected child-orientation and support for children's creativity. They planned and offered variety of different forms of visual art and made artistic experience of participation possible for children. They told that children in kindergarten can bring creative ideas and desires. In kindergarten teachers opinion was that the educator must be aware of the visual arts and its methods, even if educator itself is not so keen on arts. Kindergarten teachers encouraged children to creativity and generating products of their own vision. Self-expression was emphasized, and the combination of music, movement and the visual arts was considered a good way of doing visual arts and being child-centered as well as to encourage the participation of children. Kindergarten teachers emphasize high-quality materials and a wide range diverse materials of visual arts. However, high-quality materials are not always possibility because of too small budgets. According to the research in kindergarten teachers’ visual art education followed well noted points from academical literature which support overall growth of children. These points being following: support for overall growth of children, aesthetic approach and growth of creativity. Art education in kindergartens manifested as artistical expression and experiencing, experiencing surrounding aesthetically and culturally and safe use of media.

Tutkielman tavoitteena oli tutkia luovuutta sekä improvisaatiota opetussuunnitelman perusteiden (POPS, 2014) yleisiin sekä musiikkikasvatuksen tavoitteisiin peilaten sekä löytää ehtoja musiikin improvisaatiota tukevan oppimisympäristön järjestämiselle. Idean aiheeseen sain omasta harrastustaustasta ryhmäpainotteisesta musiikin improvisoinnista. Improvisoinnin vastavuoroisen vuorovaikuttamisen myötä olen kiinnittänyt huomiota ryhmädynamiikan kehittymiseen, jonka myötä improvisointi on kehittynyt, ja ymmärrys siitä tietynlaisena itsetuntoa vahvistavana asenteena erilaisia tilanteita ja asioita sekä näiden lähestymistä kohtaan on myös vahvistunut. Aikaisemmat tutkimukset musiikin improvisaatiosta tukevat havaintoa. Musiikin luovan tuottamisen eli improvisaation opetus näyttäytyy aineiston perusteella kuitenkin vähäiseltä suhteessa musiikkikasvatuskulttuurin painottamaan toisintamista ja kulttuuriperinteen siirtämistä ilmentävän musiikkitoimintaan. Sen toteuttamiseen liittyvät haasteet sekä kielteiset asenteet eivät aineiston perusteella myöskään edistä improvisaation opetuksen toteuttamista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jota lähestyin 2000-luvun jälkeistä vertaisarvioidun aineiston yhtäläisyyksiä kooten sekä vuoropuheluttaen ja myös teoriakirjallisuuteen syntetisoiden. Suomalaisten kokoomateosten artikkeleita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta olen tutkielmassani myös hyödyntänyt erityisesti teoreettisessa viitekehyksessä. Tarkastelin aineistoa omaperäisyyden luovuuskäsityksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) mainittujen musiikkikasvatuksen sekä yleisten tavoitteiden kautta. Tulokset musiikin improvisaatiota tukevasta oppimisympäristöstä osoittivat toistuvasti, että sen toteutuminen edellyttää sekä oppilaan vapautta lähestyä improvisointia omaperäisesti ja rakennetta, jossa ilmenee sekä rajat että tavoitteet luovaa ilmaisua tukevalle toiminnalle ja turvallisen ilmapiirin luomiselle. Lisäksi opetustilannetta ja opetustavoitteita mukaileva opettajan sensitiivinen pedagoginen ote osoittautui tärkeäksi oppilaiden musiikin improvisoinnin toteuttamisessa. Improvisointi ilmentää tekemisen tapana ja asenteena itseohjautuvaa aktiivista toimintaa, oppimaan oppimista suhteessa olemista toisiin, tilanteisiin ja ympäröivään maailmaan, oikean, todellisen ja kauniin etsintää, asioita, jotka ovat opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) mainittuja kasvatuksen tavoitteiden kulmakiviä.

The purpose of this literature review is to find out, how music education is carried out in Finnish early childhood education. Music education is reviewed especially from the aspect of creativity and involvement. Another goal for this study is to discover how composing has been researched in the field of under-school-age children in Finland. The selection of the literature was guided by two terms: music composition pedagogy and inclusive education. Only one general guide on music composition pedagogy has been published in Finland, whereas inclusive education has been widely researched, owing to storycrafting. In addition to various studies, the literature review will highlight two Finnish musical applications: songcrafting and storycomposing, and will analyse their differences and similarities with the storycrafting. The used literature was mainly Finnish, early childhood education oriented studies, but some essential international researches were included. The National Curriculum of Early Childhood Education obliges the kindergartens to carry out diverse music education despite the low amount of literature and research. One’s own experiences of music education have an impact to kindergarten teachers’ motivation as music educators and the didactic advices from the university are not enough to change attitudes. The literature in this study focuses on the operating environment and the teachers’ attitudes. There is more research of small children composing in the field of music education than in the early childhood education. The limited amount of studies on small children composing has lowered this study’s credibility, and therefore indicated a need for further research. A further study could be an intervention including composing and its connection to involvement and well-being of the children.