Browsing by Subject "maahanmuuttaja"
Now showing items 1-15 of 15
-
(2024)Tavoitteet. Suomessa oppivelvollisuusikäiset maahanmuuttajalapset, joilla ei ole riittäviä valmiuksia perusopetuksessa aloittamiseen, voivat osallistua perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Helsingin kaupunki on päättänyt tarjota esi- ja alkuopetusikäisille maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisille oppilaille valmistavaa opetusta vain inklusiivisesti, eli perusopetuksen yhteydessä, vaikka kansallisten ja kansainvälisen selvitysten ja tutkimusten perusteella opetuskieltä hyvin heikosti osaavien sekä taustoiltaan ja valmiuksiltaan erilaisten oppilaiden sijoittaminen yleisopetuksen luokkiin ei näytä olevan tae sosiaalisen, emotionaalisen tai koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisessa inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaiden oppimista ja integroitumista ja millaista mahdollisia ongelmia nykykäytäntöihin saattaa liittyä. Menetelmät. Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen pääaineistona käytin vertaisarvioitujen, tai sellaisiin verrattavissa olevien, tutkimusten puuttuessa kahta aineistokokonaisuutta: kolmea pro gradu -tutkielmaa, joissa tarkasteltiin inklusiivista valmistavaa opetusta antaneiden opettajien näkemyksiä sekä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottamia inklusiivisen valmistavan opetuksen esitteitä. Aineistoissa puutteellisesti tai ristiriitaisesti käsitellyiksi kokemiani teemoja analysoin pääasiassa laadullisen narratiivisen ja temaattisen analyysin keinoin. Kuvailussani peilaan valitsemiani teemoja joihinkin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusartikkeleihin ja selvityksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimmiksi tuloksiksi nostaisin sen, että inklusiivinen valmistava opetus vaikuttaa kestävän vähintään yhden kalenterivuoden, mutta opetukselta näyttää puuttuvan selkeät tavoitteet ja niinikään myös suunnitelma niiden saavuttamiseksi ja arvioimiseksi, ja usein oppiainetavoitteiden asettamisen edellytyksenä vaikuttaa usein olevan riittävä suomen kielen taito, jonka kehittymistä ei kuitenkaan välttämättä tueta systemaattisesti. Huomionarvoista oli myös se, että viittaukset maahanmuuttajien ja maahanmuuttotaustaisten omiin positiivisiin kokemuksiin tai näkemyksiin ei ollut lainkaan, minkä lisäksi kouluissa saatetaan myös pyrkiä ylläpitämään uskoa inklusiivisen valmistavan opetuksen mallien piileviin positiivisiin vaikutuksiin. Tutkimukseni perusteella inklusiivisen valmistavan opetuksen toteutusta, tuloksia ja oppilaiden omia kokemuksia on syytä ryhtyä pikimmiten seuramaan tiiviisti ja moniulotteisesti, myös ulkopuolisten arvioijien toimesta.
-
(2018)The framework of the study was the support of the agency of immigrants as a part of the acculturation and integration process. The theories on agency in the background of the study have handled agency as a possibility to influence the course of events and as a part of the exercise of power, as an individual resource and as a way the individual continuously moulds the surrounding structures within their limitations and without being their passive victim. In previous research the visibility and exercise of agency was conceived as planned and meaningful work, self-conscious will to learn the language and the development of the individual with the support of the group. The function of the study is to examine what kind of meaning the adult education centre’s work can give to the agency of the immigrant and how agency can be seen to be supported in the work they do. The material of the study was three pieces of interviews of the experts in education of the immigrants at the adult education centres. The interviews were collected as thematic interviews while the research strategy was qualitative. Content-based content analysis was the research framework and the material was analysed through content analysis. The results of the study were the meaning of motivation in independent studies as part of exercising agency, developing of knowledge, skills and comprehension as part of expanding the limits of agency. The learning of the adult education centre’s students was best supported by student-based teaching methods, diverse course offering and the guidance and tranquil atmosphere provided by teachers. Learning can be seen to support the strengthening of agency with the immigrant students. The received results could be used in planning and evaluating the integration training of immigrants.
-
(2016)The aim of the study. The aim of this Bachelor’s thesis is to find out, describe and analyze what nature means for five immigrants living in the capital region of Finland. This thesis describes also their nature relation and nature-related experiences. Research on this subject is scarce and one aim of the study is to gather more information. Methods. This research is a qualitative case study research. This case study was done by interviewing five immigrants living in the capital region in spring 2016. The participants were originally from three different countries: India, Italy and Chile. The ages of the participants varied from 26 to 41 years. The data was collected by theme interviews and analyzed by using the qualitative content analysis. Main Findings. When talking about the relation to nature, the immigrants highlighted the importance of their childhood experiences as a foundation to the nature relation. Four out of five participants thought that nature was a meaningful part of their everyday life. All of the participants had mainly positive experiences in Finnish nature. An interesting finding was that moving to Finland had affected the way the participants thought about nature: they appreciated the way the nature is respected in Finland, and in some cases also wanted to teach this to their children.
-
(2016)Aims. The student bodies in Finnish schools have diversified and have become more multicultural. Hence, teachers require understanding of the processes involving interculturality, tools for engaging in intercultural interaction and skills for working in an intercultural classroom. Yet, our understanding of the adaptation of migrant children to culturally varying demands still remains scarce. This research aims to address this gap and focuses on how an immigrant or a multicultural child adapts to living in between cultures. The research question is examined in terms of the cultural values with regard to traits of temperament and the Temperament-Context Goodness-of-Fit theory in which the context is analyzed through the theory of Developmental Niche. As a complementary theory, the acculturation theory is used to offer a vantage point and research data concerning the process of cultural adaptation. Methods. A Literature review has been utilized as a method of this research. As a complementary method, rational reconstruction has been utilized to analyze differing theories and research data. The research material in this study consists of journal articles from the temperament-context research and complemented with research data concerning acculturation. Results and Conclusions. The results of this study shows that culturally varying values concerning temperament traits are considered to be obvious, though research concerning this assertion are scarce. The analysis of the research data indicates that culturally differing values concerning temperament traits may have an impact on the adaptation of immigrant children in different contexts. Based on the results of this work, it can be demonstrated that there is need for further study on the effects of cultural values to temperament traits within the acculturation theory for understanding adaptation. The results also indicate that there is a need for facilitating temperament-context Goodness-of-Fit in order to prevent adjustment problems.
-
(2017)Despite a continuous immigration to Finland from countries where illiteracy is considered high, there are few studies about illiterate adult immigrants. Neither are there any earlier compilations of Finnish, Swedish and Norwegian studies related to illiterate adults. Therefore, the goal of this paper is to study what kind of research has been done about illiterate adults in these countries in the 21st century as well as to specify illiterate adults’ challenges in learning a second language based on research literature. The study was implemented as a literature review. Helka Finna, Swepub, Uppsök and Google Scholar were used for searching for articles and research papers. The final reference literature comprises 13 pro gradu theses, two dissertations and five research articles or reports. Three of the studies are originally published in Norway, six of them in Finland and the rest 11 in Sweden. The studies focused on students, teachers or methods used in teaching. Majority of the studies focused on the role of a student’s first language and illiteracy when learning a new language. Furthermore, the development of various linguistic skills as well as students’ experiences of living in a new country were essential research subjects. Clearly the most common research method was an interview. Based on the studies, there are challenges related to three central themes present in illiterate adults second language learning: limited contacts with locals, insufficient learning skills and time.
-
(2016)The number of immigrant students has risen extremely during the last two decades in Finnish schools, but there still are not many studies about their competence. In my thesis I examine based on earlier studies how well immigrant students know mathematics in primary school and introduce factors which affect their competence. Additionally, I examine affective and cognitive factors and their effect on learning mathematics. I also introduce Wilson's (1970) taxonomy and Kilpatrick et al.'s (2001) intertwined strands of profiency for measuring competence in mathematics. I look for answers to my research questions by reading studies and articles and also by exploring other literature related to the topic. I found my sources by using well-known search engines, for example Nelli-portal, Google scholar and the University of Helsinki library's search engine. The earlier studies found out that immigrant students have lower mathematical competence than native population. It is socially concerning that one student group has lower competence than others. Mathematics is easily seen as a subject in which it is not important to know the language. However, the studies show that one of the most important factors in mathematical competence is knowing the language. Socio-economic background also affects competence in mathematics. Gender does not have a direct effect on mathematical competence but affective factors can indirectly affect mathematical competence in favor of the boys. It is interesting that immigrant students have a slighty more positive attitude towards mathematics than the native population in spite of lower mathematical competence.
-
(2019)Objectives. The purpose of this home economics study was to describe the acculturation of immigrant families‘ food habits in Finland. The aim of the study was to find out about change and preservation of food habits and the factors affecting them. 1. What changes have occurred in immigrants‘ eating habits after moving to Finland What factors have affected the changes? 2. What features of domestic eating habits have remained after moving to Finland? What factors have contributed to the preservation of the features? Methods. The data was collected by using semi-structured themeinterview. Five immigrant women with family participated in the study. The research method was theorybased content analysis. Results and conclusion. The study shows that there have been acculturation of food habits of families on different levels. Out of the meals breakfast had received most finnish influences, because the families mentioned they eat porridge and rye bread. Because of school and job meals lunch had also received finnish influences. Meal rythm was changed due to a different rhythm of life. At dinner families tried to prepare dishes from their own culture. Ethnic shops had the greatest impact on the preservation of old food habits, because families told that they found everything they needed there. Reasons for changing food habits include healthiness, changed family composition, school meals and Finnish friends.
-
(2016)Objectives. This study examined how kindergarten teachers support 3 to 5-year-old immigrant children's Finnish language learning. Year 2014 5,5% of Finnish citizens were foreign. One quarter of them lived in Helsinki, which means 12,8% of Helsinki's population. Cultural diversity reflects also in the field of early childhood education because most of the immigrants are children. This study pieces together the means kindergarten teachers use for supporting immigrant children's Finnish language learning in everyday situations as well as in practises which are planned for supporting Finnish language learning. Since learning new language is always based on child's first language, the study also briefly considers the issue of supporting child's mother tongue in kindergarten. In the end, the study examines kindergarten teachers' view of challenges and what they think needs to be improved as thinking immigrant child's advantageous Finnish language development. Methods. The study was put out as theme interview and five kindergarten teachers who worked with 3 to 5 -year-old immigrant children were interviewed. Methodology of content analysis were used to analyze the responses. Results and discussion. The results indicated that teaching Finnish as second language in kindergartens was focused on everyday situations and language development was seen equally important for every children. Even though particular periods for Finnish as second language was no more organized, working in small groups came up in every response. Children and adults were palying games, doing different kinds of linguistic practises and learning from eachother in these small groups. Using pictures for supporting language in everyday situations was favoured. Adult-child interactions were important. Role of an adult was enriching and labelling feelings, objects and situations for children. Developing immigrant child's mother tongue was seen as important task of the families. Eventhough many of the responses briefly mentioned potential means for supporting children's first languages, the means didn't logically occur in kindergarten teachers work. Kindergarten teachers regarded issues with resources as challengin part of their work: deficit of staff and lack of time hinder supporting second language. The issues with resources were seen as well as targets for development. Both personnel and time should be added. Also the professional development of kindergarten teachers was seen as a constant target of development.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisope-tusta sekä selvittää miten ekokulttuurinen teoria ilmenee maahanmuuttajataustaisten erityis-opetuksessa. Tutkielma toteutetaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aiempaa tutki-musta samasta aiheesta ei ole paljoa. Suomen muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi myös erilaisten monikulttuuristen oppilaiden määrä kasvaa, jolloin monikulttuurisen osaami-sen tarve opettajankoulutuksessa lisääntyy. Perusopetuslain (2014) muutoksen jälkeen myös erityisopetuksen järjestäminen on muuttunut, mikä lisää tiedon tarvetta koulun kentällä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kuusi vertaisarvioitua artikkelia, jotka koskevat maahanmuut-tajataustaisten oppilaiden erityisopetusta. Artikkeleista yksi oli Suomen kontekstissa tuotettu, ja loput olivat kansainvälisiä. Aineisto kerättiin luotettavista tietokannoista ja analysoitiin te-maattisen analyysin avulla. Aineiston jaoteltiin erityisopetuksesta nousseiden piirteiden mu-kaan niin, että ne jaottuivat ekokulttuurisen teorian kehyksiin perhettä ympäröivästä ydinym-päristöstä kauempaan, yhteiskunnallisiin asioihin liittyvään ympäristöön. Aineisto jaottui kolmeen osioon. Ydinympäristössä perhe näkyi toimijana, joka tietää parhaiten heille sopivat toimintatavat. Lähiympäristön osassa korostui koulumaailma, perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Kauempana perheen ydinympäristöstä on erilaiset kulttuuriset näkemykset, opettajankoulutus sekä erityisopetuk-seen liittyvät lait ja säädökset. Vaikka aineisto oli kansainvälinen, voi tuloksia hyödyntää Suomen kontekstissa ohjeellisesti sekä erityisopetuksessa että yleisopetuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa.
-
(2016)Tavoitteet. Kansainväliset oppimistulokset ovat osoittaneet maahanmuuttajien menestyvän kantaväestöä heikommin etenkin lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Suomessa maahanmuuttajien oppimisvaikeudet ja puutteelliset arviointivälineet ovat johtaneet maahanmuuttajien yliedustukseen erityisopetuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia oppimisen haasteita maahanmuuttajalapsilla ilmenee ja millaisia keinoja koulujen erityisopetuksessa on tunnistaa ja tukea niitä. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat ala-asteikäiset ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajalapset. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista on tehty runsaasti aiempaa tutkimusta sekä Suomessa että ulkomailla, mutta aihetta ei ole juurikaan tutkittu erityisopetuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti haastattelemalla neljää (4) Helsingin alueella työskentelevää laaja-alaista erityisopettajaa. Kaikki haastateltavat opettajat toimivat laaja-alaisina erityisopettajina peruskoulun alaluokilla. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä tematisoimalla aineisto tutkimuskysymysten mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mukaan maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä vaikeuttivat heikko kielitaito ja haasteet sosiaalisissa suhteissa. Heikon kielitaidon nähtiin vaikeuttavan sekä oppimista että oppimisen arviointia. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ei ollut käytössä vakiintuneita testejä, vaan opettajat käyttivät työkaluinaan erilaisia sovellettuja testejä ja aiempaa kokemustaan. Maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksia tuettiin osa-aikaisessa erityisopetuksessa pienryhmäopetuksen, samanaikaisopetuksen, ekstraopetuksen ja yhteistyön avulla. Näistä tärkeimmiksi nähtiin yhteistyö koulun sisällä sekä yhteistyö vanhempien ja muiden tahojen kanssa. Kaikki opettajat kokivat maahanmuuttajien olevan mahdollisuus ja rikastuttavan koulun kulttuuria. Maahanmuuttajien opetus koettiin kuitenkin vielä keskeneräiseksi. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kritisoivat etenkin resurssien puutetta, maahanmuuttajaoppilaille soveltumattomia testistöjä ja valmistavaa opetusta. Osa opettajista ilmaisi myös tarpeensa lisäkoulutukselle.
-
(2022)Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda mallia maahanmuuttajien ammatinvalintaa ja koulutuspolkuja varten. Ideana on luoda tietoa, jonka avulla voitaisiin edistää heidän uraansa kohti uutta ammattia kouluttautumalla toisella asteella tai kolmannella. Tutkimustehtävä on, että minkälaisia koulutuspolkuja maahanmuuttajilla on kohti ammattia ja minkälaisia oppimisvaikeuksia heillä on. Tutkielma on valmentautumista auttaa maahanmuuttajia kouluttautumaan laadukkaasti riittävän haasteellisesti yliopistoon asti. Menetelmänä tutkielmassani on kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus. Se tarkoittaa sitä, että tämä koostuu yleiskatsauksesta ilman tarkkoja rajauksia ja että synteesi on ilman tarkkoja rajoja. Tarkat metodiset säännöt eivät rajaa aineiston valintaa. Integroiva tarkoittaa, että ilmiö kuvataan monipuolisesti ja tarkastellaan kriittisesti. Kirjallisuus käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä, oppimisvaikeuksia, heidän korkeakoulu- ja koulutuspolkuaan yleensä, robotisaatiota sekä oppimisen ja työelämän tulevaisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajilla on erilaiset koulutuspolut edessään ja ehkä jopa takanaan. Moni käy valmentavan koulutuksen toiselle asteelle. Tarkastelussa on toinen ja kolmas aste. Maahanmuuttajista jotkut käyvät lukion ja siirtyvät sieltä ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Joskus maahanmuuttajilla on oppimisvaikeuksia, mikä hankaloittaa opin tiellä etenemistä. Tärkeintä on saada heille mahdollisimman pian apua ja tukea. Ammatinvalinnan tekee vaikeammaksi se, että ammatteja katoaa robottien ja älyteknologian tieltä. Tämä on haaste ja myös mahdollisuus löytää ihmisille uusia tehtäviä työelämässä, jollaiset ovat ihmisille paremmin soveltuvia ja joita älytekniikka ei pysty hoitamaan. Oppiminenkin muuttuu älytekniikan avulla. On olemassa pelejä, joilla voi itsenäisesti opiskella. Pyrin myös käsittelemään mielikuvituksen käyttöä maahanmuuttajien ammatinvalinnassa. Tarkoitus on, että maahanmuuttajat luovat vision omasta unelma-ammatistaan. Maahanmuuttajilla on resursseja, joita voi käyttää menestyäkseen urallaan. Kulttuurinen pääoma on tiedot, taidot, äly ja asenteet ihmisellä. Sosiaalinen pääoma on verkostot, joita voi laajentaa tai supistaa. Taloudellisella pääomalla voi ostaa kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Taloudellinen pääoma on henkilön tulot, varallisuus ja rahaan suoraan liittyvä omaisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuspolulla ammattiin johtavalla tiellä luomalla visioita tulevasta työstä.
-
(2016)The purpose of the study was to explore the conceptions of healthy eating of immigrants living in Finland. In addition, the aim was to investigate the factors influencing food choice. The main research question was as follows: What kind of perceptions do the immigrants have about the recommended diet? The study had three additional questions: 1.) What does a healthy diet mean for immigrants? 2) On what basis immigrants make food choices? 3) Which factors may inhibit or promote the recommended choices? The data were collected in March 2016 via individual interviews with four Latino immigrants, aged 27 to 42 years old. Participants had lived in Finland six to eleven years. Immigrants were interviewed in Finnish and English was spoken when necessary. The interviews were recorded and transcribed. After that the data were analyzed by using qualitative, theory based content analysis method. According to the study, the immigrants were very interested in the health promoting diet. An increase in knowledge and the creation of a family increased interest in a healthy diet. Also, immigration affects diet. Information on the health effects of food was directed by the food choice. Factors affecting immigrant`s food choices were taste, availability, safety and health aspects. Immigrants acquire foods in many ways. If necessary, they are ordering food from online stores. They also do their shopping in ethnic shops and restaurants.
-
(2024)Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään peruskouluikäisten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kou- lussa koettua yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä mikä merkitys opettajalla on maahanmuuttotaustaisen oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja sosiaaliseen integraatioon koulussa. Tavoitteena oli ymmär- tää, miten suomalainen koulu pystyy tukemaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluhyvinvoin- tia ja löytää työkaluja, joilla opettajat voivat edistää oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaa- lista integraatiota. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tavoit- teena oli arvioida, vertailla, luokitella ja kommentoida olennaisia aikaisemman tutkimuksen väittämiä. Aineisto muodostui mahdollisimman merkityksellisestä aikaisemmasta tutkimustiedosta. Aineiston haku tehtiin käyttämällä Google Scholar –tietokantaa, sekä Helsingin yliopiston Helka –tietokantaa. Hakusanoina käytettiin seuraavia aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä; maahanmuuttaja, immigrant, yhteenkuuluvuus, koulu, school, sense of belonging, school belonging, school connectedness, sosiaa- linen integraatio, social integration ja social inclusion. Tuloksista ilmeni, että maahanmuuttotaustaiset oppilaat kokevat heikompaa yhteenkuuluvuuden tunnetta koulussa kuin kantasuomalaiset oppilaat. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yhteenkuuluvuuden tunne korreloi positiivisesti sosiaalisen integraation kanssa. Oppilaan kokema suhde opettajaan, sekä opettajan tuki osoitti vahvimmat yhteydet yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Maahanmuuttajaoppilailla todettiin heikoin opettajan ja opiskelijan välinen suhde. Tulokset korostivat opettajan tuen olevan erityisen tärkeää yhteenkuuluvuuden tunteen sekä sosiaalisen integraation tukemisessa. Opettajan tulee olla sekä akateemisesti, että emotionaalisesti tehokkaasti oppilaan tukena. Myös opettajan ylläpitämä luokkahuoneilmapiiri liittyi yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että opettajat ovat välttämättömiä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunteen ja sosiaalisen integraation edistämisessä.
-
(2023)Tämän kandidaatin tutkielman aiheena on peruskoulussa toteutettavien kotoutumisen edistämisen keinojen tarkastelu. Kotoutumisen edistämisen keinoista tarkastellaan kaikkia niitä keinoja, joita peruskoulussa voidaan toteuttaa niin sitä käyvän oppilaan, kuin myös oppilaan vanhempien tai huoltajien kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumisen edistäminen on jo nyt merkittävää toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä voida olettaa tarpeen sille vähenevän tulevaisuudessakaan etenkin, kun ilmastonmuutos pakottaa kansoja liikkeelle. Tutkielman tarkoituksena on koota yksien kansien sisään mitä kotoutumisen edistämisen keinoja peruskoulussa on sekä miten nuo keinot toimivat. Menetelmältä tutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 13 tekstiä. Tekstejä tutkielmassa on kolmen erityyppisiä tutkimusartikkeleita (4), opinnäytetöitä (2) sekä muita tekstejä (7). Tutkielmassa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen sisällönanalyysi on toteutettu induktiivisesti etsimällä aineistosta tutkimuskysymyksiin vastaavia havaintoyksiköitä. Oppilaiden kotoutumisen edistämisen keinoja ovat esimerkiksi kielen opetus, kulttuurikasvatus ja monipuolinen yleinen tuki. Muiden perheenjäsenten osalta toimet keskittyvät koulun ja kodin väliseen kommunikointiin, mutta yksittäisillä hankkeilla ja tapahtumilla voidaan myös edistää perheiden kotoutumista. Hyvä esimerkki tällaisesta keinosta on esimerkiksi Äidit mukana -hanke. Keinojen toimivuuden kannalta keskeistä on tasavertaisuus, järjestelmällisyys ja yhtenäisyys. Kuten oletettavaa peruskoulun kontekstissa oppilaisiin kohdennetut toimet ovat selkeämpiä ja todennetumpia kuin muihin perheen jäseniin. Peruskoulun kontekstissa on tarvetta perheen kotoutumisen edistämisen keinojen kehittämiseen.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä oli selvittää, miten koulunkäynti Suomessa näyttäytyy turvapaikanhakijaoppilaiden kertomuksissa. Tutkielman tarkoituksena oli määritellä, millaisia koulunkäynnin teemoja turvapaikanhakijalasten kertomuksissa esiintyy sekä millaisista konkreettisista tekijöistä nämä teemat muodostuvat. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka turvapaikanhakijalasten esiin tuomat näkökulmat suhteutuvat aiempaan tutkimukseen nähden. Tutkielmani tulosten avulla pyrin ymmärtämään paremmin maahanmuuttajalasten ajatuksia ja asenteita koulunkäynnistä Suomessa, heidän kotoutumistaan Suomeen sekä sitä, kuinka kotoutumista tapahtuu kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin analysoimalla aineistoa, joka oli alun perin tuotettu Itä-Suomen yliopistossa KOTO – Kohtaamisia taidolla ja taiteella -hankkeessa. Aineisto koottiin saduttamalla eräässä vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita marraskuussa 2016. Sadutettavat koululaiset olivat 8–17-vuotiaita, ja heitä oli yhteensä 25. Jokainen heistä kertoi 1–4 satua, ja yhteensä satuja koottiin aineistoon 63 kappaletta. Turvapaikanhakijoiden saduttajina toimi yhteensä 72 luokanopettajaopiskelijaa. Tutkielman aineistoa analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Ensin aineisto teemoiteltiin alakategorioihin ja sen jälkeen alakategoriat tyypiteltiin samankaltaisten vastausten muodostamiksi tiivistetyiksi vastausryhmiksi eli teemoiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Turvapaikanhakijaoppilaiden kertomuksissa ilmeni lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia koulunkäynnistä. Koulunkäynnin teemat, joita tutkitut lapset toivat saduissaan esille, olivat oppiminen, turvallisuus koulussa, koulunkäynnin merkitys, koulujärjestelmän sisäistäminen sekä koulupäivän mielekkäät sisällöt. Sekä tämän tutkielman saduissa että aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa painottuvat turvapaikanhakijaoppilaiden kokema turvallisuus koulussa ja opettajan merkitys luotettavana aikuisena. Lisäksi kotoutumisen elementtejä vaikuttaisi löytyvän myös kouluympäristöstä. Tällöin kotoutumista tukisivat turvapaikanhakijan kokemus oman luokan yhdenvertaisena jäsenenä toimimisesta, koulussa vallitsevien käytänteiden ja sääntöjen tuntemus sekä dialogisuus turvapaikanhakijaoppilaan ja koulun muiden oppilaiden ja henkilökunnan välillä
Now showing items 1-15 of 15