Browsing by Subject "maahanmuutto"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella esiopetusikäisten lasten välisten ystävyys-suhteiden muodostumista. Ystävyyssuhteita esiopetusikäisten lasten välillä tarkastellaan heidän äidinkielensä kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan kohtaavatko erikieliset lapset tois-tensa kanssa. Yhä kasvavissa määrin Suomeen muuttaa muualta maailmalta lapsia ja per-heitä. Lapset aloittavat opinpolkunsa osaamatta mahdollisesti yhtään maassa vallitsevaa kieltä. Tutkimus tarkastelee erikielisiä lapsia ja keiden kanssa he muodostavat ystävyys-suhteita. Mielenkiintoista on nähdä, saavatko esiopetusikäiset lapset muodostettua ystä-vyyssuhteita erikielisten lasten kanssa vai muodostavatko äidinkieleltään saman kielen omaavat omia kaveripiirejä. Mielenterveyden kannalta ystävyyssuhteet saman ikäisten kanssa ovat korvaamattomia. Mikäli lapsi jää yksin, on hänellä vaarana syrjäytyä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kyseessä on tapaustutkimus. Va-litun kaksikielisen esiopetusyksikön lasten vanhemmille lähetettiin Helsingin yliopiston e-lomakepohjalla tehty kysely, johon he vastasivat. Kyselyssä kysyttiin lapsen kolme parasta ystävää äidinkielineen, onko lapsella erikielisiä ystäviä sekä millaisena lapsi kokee leikin erikielisen kanssaleikkijän kanssa. Kysely lähetettiin esiopetusyksikössä puhuttavilla kah-della eri kielellä. Kyselyyn vastaaminen perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 lasta yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapsista neljä oli suomenkielisiä, kolme kaksikielisiä sekä kuusi vieraskielisiä. Tulokset analysoitiin aineisto-lähtöisesti sisällönanalyysin menetelmin. Vastaukset koodattiin, jotta ne saatiin kategorisoi-tua. Tutkittaessa lasten ystäväpiiriä, huomattiin ystävien rajoittuvan pitkälti vain samaa äi-dinkieltä puhuviin sekä samaa sukupuolta oleviin lapsiin. Kielen vahva merkitys ystävyys-suhteissa huolettaa, kun mietitään lapsia, joiden ryhmästä ei löydy ketään samaa äidinkieltä puhuvaa. Kahden kulttuurin välisten erojen ymmärtäminen ja hyväksyminen on ehtona eri-kielisen ihmisen ymmärtämiselle ja sitä kautta ystävyyssuhteen muodostumiselle.
-
(2017)In my thesis I study the discussion in the Finnish press about the acculturation of asylum seekers who came in to Finland in 2015. I limited my study to the letters to the editor in Helsingin Sanomat between 21.7-31.12.2015. The collection of my material started in 21.7.2015, the day it became known that Finland will receive exceptionally many asylum seekers in 2015. I am focusing on who talks about acculturation, which themes are connected to it, and what kind of acculturation strategies are promoted in the material. I was interested in the discussion of asylum seekers because the acculturation attitudes of the dominant society affect what kind of acculturation process is possible for immigrants. I analyze my material based on the Finnish acculturation and integration studies and Berry’s acculturation theory. I collected my material from the letters to the editor in Helsingin Sanomat. To distinguish the texts that discuss acculturation from texts that were related to immigration in other ways, I picked as my material texts that concretely discuss actions that are part of acculturation process. My material comprises of 38 letters to the editor. This study is a qualitative study, and I have analyzed my material using thematisation and content analysis. I split my material into experts’ texts (12 pcs) and non-experts’ texts (26 pcs). Experts’ texts were written by persons who, based on their texts, seemed experts in acculturation, immigration, or being a refugee. Non-experts’ texts were written by people who for some other reason were interested in acculturation. My interpretation is that there were 19 themes connected to acculturation in my material. The most common of these themes were the experiences and backgrounds of the asylum seekers, the role of institutions in acculturation, and the attitudes of the dominant society. The themes I found were quite similar to those found before in research about acculturation. It seems that the people participating in the discussion have quite realistic understanding about themes related to acculturation. It was possible to analyze most of my material using Berry’s acculturation strategies. According to my study, most of the participants in the conversation promote assimilation as an acculturation strategy, even though integration is the government’s official acculturation strategy in Finland. Based on my study, it seems that the acculturation view of citizens contrasts the official one.
-
(2017)Tiivistelmä - Referat - Abstract The focus of the study is to examine how immigrants and marginalization is represented in the Finnish newspaper Helsingin Sanomat. As my material I used writings concerning marginalization of immigrants that were published in Helsingin Sanomat during 2013-2016. The frame analysis was used as an analytical framework. My examination was based on the social constructionism assumption that language constructs social reality. It was based on the assumption that media does not only reflect, but also actively participates in its significations. Three dominant frames were found in the data – threat, control and change. The marginalization of immigrants was seen as problematic as expected in all of the three frames, but different ways to manage, to control, to express and to talk about the phenomenon rose from the frames. In the frame of threat, the marginalization of immigrants was seen as a major security threat to us and the writings were keen to create threats of terrorism, radicalization and gang formation. In the frame of control, the management of problems and the fear that the problems would grow too big for us finns, became essential. In the frame of change, the structural change of our society, and the “new era” of Finland, were acknowledged. In addition to the frames, I paid my attention to the questions of media and its power in my study. Several studies have pointed out, that the frameworks of the media have seen to influence the common opinion of the citizens. Thus media does not only reflect objectively our social reality, but also actively produces it by exracting some concerns and emphasizing others. Media has a great responsibility, and our responsibility is to pay more attention to it in the future.
-
(2017)The amount of immigrants has steadily been growing in Finland. In recent years the growth rate has only been increasing. As immigration increases, services and actions to promote acculturation are increasingly required. Acculturation is a two way street and requires equal commitment from society and the newcomer himself. In a new culture people are often forced to question formerly learned skills and knowledge as well as rules of society and family life. Immigrant families may also experience confusion with the stress that changing roles and role conflicts may bring. Lack of close relatives and social networks can cause loneliness, anxiety and grief. The need for peer support grows as the feeling of insecurity increases. In this thesis I analyze previous research to examine the challenges that immigrant families face during the acculturation process after relocating to Finland. I also want to identify ways that immigrant families are given support during acculturation. The perspective of the research is from different levels of operation in society: legal, municipal and the third sector. I have chosen to examine some projects that aim to support parenthood and participation. The thesis has been implemented as a literary review. The aim of a literary review is to give a general view of the examined phenomenon, to evaluate the theory and to identify areas for improvement. The basic services that are available to families are meant for permanent residents of the municipality. However, understanding the finnish welfare system can prove to be a difficulty for immigrant families which can cause them to be unaware of the services they are entitled to. For successful acculturation it is important to educate immigrants about finnish society and its services. In that way, parental participation and capabilities are strengthened, which in turn progresses the acculturation process. An increased amount of attention should be paid to informing immigrants and on the other hand, skills to support a multicultural clientele should be strengthened amongst public authorities. In multicultural work, strengthening coping skills for everyday life is essential for increasing overall well-being. The need for translation is good to consider to ensure successful communication and to avoid insufficient comprehension. A client-based approach and coordination and collaboration between organisations would be beneficial in developing the quality and efficiency of acculturation procedures. Sufficient resources should be allocated to ensure this is possible.
-
(2023)Tavoitteet. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutuminen ja integroituminen suomalaiseen yhteis-kuntaan on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, mutta perheiden kokemuksia suomalaisesta var-haiskasvatuksesta on tutkittu yllättävän vähän. Tutkielmani tavoitteena on selvittää maahanmuuttajaperheiden näkemyksiä ja kokemuksia var-haiskasvatuksen vaikutuksesta kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluan myös sel-vittää maahanmuuttajavanhempien kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, sekä yh-teistyöstä ja vuorovaikutuksesta päiväkodin henkilökunnan kanssa. Nyt tutkimuskontekstina olevan päiväkodin henkilökunnan mielestä maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa teh-tävä yhteistyö on tuntunut ajoittain haasteelliselta. He kaipasivat uusia käytänteitä yhteistyöhön, joten tutkielman tarkoitus on myös selvittää, miten varhaiskasvatuksessa työskentelevät voisi-vat paremmin tukea maahanmuuttajaperheitä kotoutumisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteis-työssä henkilökunnan kanssa sekä yhdenvertaisuuden saralla. Menetelmät. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaas-tatteluilla. Haastatteluiden teemat on muodostettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Analy-soin tutkimusaineiston teoriaohjaavaa analyysiä käyttäen. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin Uudenmaan alueella päiväkodissa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia per-heitä asiakkaana. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoraan varhaiskasvatuksen maahanmuuttaja-taustaisten asiakasperheiden vanhemmilta haastattelun (narratiivin) muodossa. Aineisto koostuu viidestä narratiivista, jotka analysoitiin sisältöanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kotoutuminen nähdään suomalaisen kielen ja kulttuurin opetteluna. Vanhempien ehkä suurin odotus päiväkodille oli se, että heidän lapsensa oppisi puhumaan suomea, koska he tietävät, kuinka suomen kielen osaaminen auttaa lapsia osallistumaan muiden lasten leikkeihin ja kuinka se auttaa heitä saavuttamaan tasavertaisemman aseman lapsiryhmässä. Suomen kielen oppimi-nen on tärkein asia lapsen kotoutumisessa suomalaiseen päivähoitoon ja yhteiskuntaan Tutki-muksen tulokset kertoivat, että vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa rakentuu tiedon saannin, molemminpuolisen arvostuksen, henkilökunnan asenteen ja vanhempien oman aktii-visuuden kautta. Avoimella ja jatkuvalla vuorovaikutuksella sekä arjen pienillä teoilla on suuri merkitys vanhempien kokemaan osallisuuteen, sillä vanhemmat kokevat osallisuuden henkilö-kohtaisesti ja lähinnä oman lapsen kautta.
-
(2023)Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten väestön moninaistuminen maahanmuuton seurauksena huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelmien keskustelulomakkeissa ja niiden ohjeissa. Aihe on ajankohtainen lisääntyneen maahanmuuton vuoksi ja varhaiskasvatuksen opettajille on tärkeä, että ohjeistukset ovat ajan tasalla. Tutkin Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmien keskustelulomakkeita ja ohjeistuksia henkilöstölle vuosilta 2017, 2020 ja 2022 aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteihin (Opetushallitus, 2018 & 2022), maahanmuuttoon, moninaisuuteen sekä yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa. Tarkastin ja vertailin dokumentit systemaattisesti moninaisuuden näkökulmasta. Tutkimusaineiston perusteella voi todeta, että lisääntynyt maahanmuutto on huomioitu varhaiskasvatussuunnitelmien keskustelulomakkeissa ja ohjeissa. Myös moninaisuuden huomioiminen on lisääntynyt ja laajentanut vuodesta 2017 vuoteen 2022. Moninaisuutta käsiteltiin lomakkeissa ja ohjeissa kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat kieli, kulttuuri ja uskonto tai katsomus.
-
(2018)Youngsters leave their childhood home and move to their own apartment in the age of 18–20 in Finland. This is quite early compared to the rest of European countries. Independency and getting a job or going to study are the major reasons for youngsters to move out. Immigration has been growing in Finland and the children of people from the first great immigration wave in the 90’s are now in the age when they start to think about independency and moving out. These young, second generation immigrants and their housing have not been studied much. In this study the purpose is to examine the thoughts of young people with immigrant background. Specially about housing and independent living and when and why these youngsters think is an adequate age to move out. The data for the study was collected with interviews which is typical for qualitative research. Five 20–24 years old people with an immigrant background were interviewed, two of them were men and three of them were women. The interviewees were found partly from the researchers circle of acquaintances and partly from a vocational school. Interviews were recorded and transcribed. A theory-based content analysis was used. The interviewees did not describe the ideal apartment in detail. Only a sauna was mentioned in more than half of the interviews. A grocery store within walking distance and a good public transportation are important to youngsters with an immigrant background. Youngsters with an immigrant background have almost the same reasons for moving out as Finnish youngsters. The major reasons are independency and a need for their own space. The interviewees thought that an adequate age to move out is around 18–20 years even some of them still lived with their parents.
Now showing items 1-7 of 7