Browsing by Subject "näkökulmanottokyky"

Tavoitteet. Tässä tutkielmassa on selvitetty, ovatko kouluinto, näkökulmanottokyky ja luovuus yhteydessä toisiinsa 4.–9.-luokalla. Hypoteesina pidettiin, että ne ovat yhteydessä, sillä niin kouluinto kuin luonteenvahvuuksien käyttö lisäävät hyvinvointia. Kouluinto on kouluhyvinvoinnin keskeinen käsite yhdessä koulu-uupumuksen kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty, että kouluinto tyypillisesti laskee peruskoulun edetessä. Kouluinnon yhteyttä luonteenvahvuuksiin ei ole tutkittu riittävästi. Luonteenvahvuudet puolestaan ovat keskeisiä käsitteitä positiivisessa psykologiassa. Luonteenvahvuusopetusta eli positiivista pedagogiikkaa on alettu nostaa suomalaisissa peruskouluissa tietojen ja taitojen opetuksen rinnalle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Lopullinen aineisto koostui 427 oppilaan vastauksista. Kyselyyn vastanneet olivat 3.–10.-luokkalaisia, mutta 3.- ja 10.-luokkalaisten pienen otoksen vuoksi nämä vastaukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kouluinnon määrää eri luokka-asteilla kartoitettiin vastausten keskiarvoja vertailemalla ja tulokset tarkistettiin Mann-Whitney U-testillä aineiston epäparametrisuuden vuoksi. Kouluinnon, näkökulmanottokyvyn ja luovuuden välistä yhteyttä puolestaan tutkittiin Spearmanin korrelaation avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluinnon havaittiin laskevan luokka-asteiden kasvaessa. Kouluinnon, näkökulmanottokyvyn ja luovuuden väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys. Kouluinnon ja näkökulmanottokyvyn sekä kouluinnon ja luovuuden väliset yhteydet olivat kohtalaisia. Näkökulmanottokyvyn ja luovuuden välinen yhteys puolestaan oli korkeaa jokaisella luokka-asteella.