Browsing by Subject "näkemykset"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tavoitteet. Lasten arkeen, kasvuympäristöihin ja lastenkulttuuriin kuuluu media. Lapsilla on saatavilla eri digitaalisia laitteita ja mediasisältöjä. Lasten mediakokemukset ja – suhteet näkyvät ja kuuluvat myös osana esiopetuksen arkea. Kuitenkin mediaan on liittynyt paljon negatiivissävytteisiä ennakkoasenteita, käsityksiä ja näkemyksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan esiopetuksen henkilöstön näkemyksiä ja ymmärrystä mediasisällöistä sekä mediasisältöjen mahdollista arvottamista. Aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esiin, ettei esimerkiksi ajantasaista tutkimustietoa henkilöstön käsityksistä ja näkemyksistä mediaan ja mediakasvatukseen olla liiammin tehty Suomessa. Menetelmät. Tutkimus oli otteeltaan laadullinen tutkimus, jonka tutkimuslomakkeessa hyödynnettiin visuaalista menetelmää. Tutkimus rajattiin koskemaan esiopetuksen henkilöstöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kuvallisella E-kyselylomakkeella varhaiskasvatusta koskevan sosiaalisen median kanavalta. Ilmoitus tutkimuksesta ja kyselylomakkeesta laitettiin siellä neljään eri ryhmään. Tutkimuksen kyselyyn vastasi kaksitoista (N=12) vastaajaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysin menetelmää. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella esiopetuksen henkilöstö kuvasi mediasisältöjen näkyvyyttä lapsiryhmissä samoin kuin aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esille ja niitä käytettiin osana toimintaa samoin kuin aikaisemminkin on. Henkilöstö kuvasi median näkyvyyttä ja vaikutusta leikkiin monimuotoisesti. Moni henkilöstöstä koki tuntevansa lapsiryhmässä olevia medioita hyvin. Henkilöstöllä on edelleen ennakkoasenteita ja näkemyksiä tietyistä mediasisällöistä. Lapsiin ja mediaan liitetty huolennäkökulma on edelleen läsnä. Median näkyvyyttä ja vaikutusta leikkiin ymmärretään.
-
(2020)Jaettu johtajuus on yksi kiinnostavimmista ja keskeisimmistä johtajuustutkimuksen ilmiöistä tällä hetkellä, ja se on kehittynyt osaksi kouluorganisaatioiden rakenteita ja toimintaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämän taustalla olevia syitä ovat koulujen monimuotoistuva tehtäväkenttä, yhteiskunnalliset haasteet, pula resursseista sekä monimuotoinen ja heterogeeninen oppilasaines. Lisäksi yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen ja koulukokojen kasvaminen ovat luoneet tilanteen, jossa yksin rehtoreiden suorittama johtaminen ei enää riitä. Rehtoreiden rooli on tukea jaetun johtajuuden kehittymistä ja toteutumista sekä luoda puitteet toiminnalle, jossa jaettu johtajuus voi kukoistaa. Tämä tutkimus keskittyy jaettuun johtajuuteen suomalaisessa kouluorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva rehtoreiden näkemyksistä jaetusta johtajuudesta, pohjaten tutkimus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimukset julkaistiin vuosina 2009–2019 ja tutkimukset keskittyivät suomalaisiin kouluorganisaatioihin. Tutkimukset luettiin tarkasti ja niihin perehdyttiin huolellisesti. Tämän jälkeen tutkimuksien tuloksista jaoteltiin löydökset kahteen ryhmään: rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta sekä rehtoreiden näkemykset jaetun johtajuuden toteuttamisesta kouluorganisaatiossa. Rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta olivat kaikissa tutkimuksissa pääosin positiivisia. Jaettua johtajuutta kuvailtiin lähes kaikissa tutkimuksissa ennalta määriteltyjen tehtävien delegointina ja vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin tuloksia, joiden mukaan rehtoreiden näkökulmat jaetusta johtajuudesta painottuivat hieman enemmän tilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kun tarkasteltiin rehtoreiden näkemyksiä jaetun johtajuuden toteutumisesta kouluorganisaatiossa, painottui tuloksissa jälleen ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Näin ollen rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta ja sen toteutumisesta ovat kirjallisuuskatsauksen mukaan linjassa keskenään. Vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin osittain päinvastaisia tuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta on havaittavissa, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta painottuvat jaetun johtajuuden ensimmäiseen ilmenemismuotoon, jonka nähdään olevan ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Se kenelle tehtäviä delegoidaan, vaihtelee koulujen välillä. Rehtoreiden kuvauksissa nousee esiin, että tehtävät jakautuvat vaihtelevasti niin muodollisissa asemissa oleville kuin epämuodollisissa asemissa oleville, sekä joissain tapauksissa myös oppilaille ja vanhemmille.
Now showing items 1-2 of 2