Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "napostelu"

Sort by: Order: Results:

  • Vanne, Elina (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia 26–28-vuotiaiden pääkaupunkilaisten naisten välipalatottumuksia, ruoanvalintaa ja sitä, näkyykö välipalaistumisen ilmiö heidän ruokatottumuksissaan. Tutkimuskysymykseni olivat: Minkälaisia välipaloja syödään, missä tilanteissa ja korvataanko pääruokia välipaloilla? Välipalaistumisen ilmiö on noussut lähivuosina esille niin Suomessa kuin maailmalla, mutta ilmiöön vaikuttavia syitä tai sitä edistäviä tekijöitä ei ole vielä tutkittu. Välipalaistumiseen liittyy vahvasti napostelun käsite, jolla tarkoitetaan spontaania, strukturoimatonta ja mielitekojen ohjaamaa syömistä tai juomista, joka ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. Napostelulla voi olla useita terveydelle haitallisia seurauksia, kuten hampaiden reikiintyminen ja painonhallinnan ongelmat. Aterioinnin välipalaistuminen koetaan huolestuttavana ja perinteisiä ruoan ja ruokailun arvoja uhkaavana. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 26-28-vuotiaita pääkaupunkiseutulaisia naisia (n=5). Tutkittavilla oli toisistaan eroavat taustat, mutta yhteisinä tekijöinä ikä ja asuinseutu. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tyypillisimmät välipalat koostuivat hedelmistä, rahkasta tai jogurtista ja leivästä. Välipaloja syötiin useissa paikoissa. Tyypillisesti välipalat nautittiin kotona tai kodin ulkopuolella, esimerkiksi liikkuessa paikasta toiseen, kirjastossa tai kauppakeskuksessa. Välipaloja syötiin, jos energiatasoja ja jaksamista haluttiin ylläpitää pääruokaan asti, urheiltiin paljon tai jos päivän kesto pitkitti ateriarytmiä. Tutkimustuloksista selviää, että pääruokia korvattiin välipaloilla hyvin harvoin, jos koskaan. Välipaloja syötiin kerran tai korkeintaan kaksi päivässä. Välipalaistumisen tai napostelun ilmiö ei näy tutkimuksen aineistossa ja siitä saaduissa tuloksissa.