Browsing by Subject "narratiivinen identiteetti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkimuksessani tarkastelen isoisien identiteetin rakentumista sekä isoisien osallisuutta lapsiperheiden arkeen. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miten isoisät rakentavat omaa isoisyyden identiteettiään kertomusten kautta ja millä tavoin isoisien osallisuus lapsiperheen arkeen näkyy kertomuksissa. Isovanhempia koskevissa tutkimuksissa on ollut puutteita siinä, että isoisien omat näkökulmat eivät ole päässeet esille, vaan isovanhemmuutta on tarkasteltu aina jonkun toisen henkilön, kuten isoäidin, lapsen tai lapsenlapsen näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa ääni isoisien omille kertomuksille. Tutkimukseni viitekehyksenä toimii ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta, jossa yksilö rakentaa identiteettiään kertomusten kautta. Tarkastelen tutkimuskysymystäni selvittämällä millaisia merkityksiä isoisyys ja osallisuus miesten kertomuksissa saa, millaisia tarinoita lapsiperheen arjesta kerrotaan ja minkälaista todellisuutta ne luovat sekä miten isoisät rakentavat suhdettaan lapsenlapsen kasvatuskumppaneina. Tutkimusaineistona toimivat kuuden isoisän kerronnalliset haastattelut, jotka analysoitiin narratiivisesti. Tutkimuksessa isoisyyttä tarkastellaan yksilöiden, isoisien, kertomusten näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan miten, isoisien kertomuksissa näkyy osallisuus lapsiperheen arkeen, joka vaikuttaa heidän identiteettiinsä ja toimijuuteensa miehenä ja isoisänä. Kertomusten kautta pyrin kuvaamaan, miten isoisien osallisuus lapsiperheen arkeen muuttuu ja rakentuu ajan kuluessa. Tutkimustulokset osoittivat, miten miehet joutuvat vastustamaan isoisiin yleisesti liitettyjä käsityksiä. Isoisyyden mallitarina välittää monilta osin hyvin maskuliinista kuvaa miehistä, tämä puolestaan aiheutti jännitteitä ja ristiriitoja heidän isoisyyden identiteettinsä rakentamiseen. Identiteetti ei ole pysyvä tai tasainen yksilön ominaisuus, vaan identiteetti on jatkuvassa muutoksessa ja muokkautuu vuorovaikutuksessa niiden ihmisten ja yhteisöjen kanssa, jossa kulloinkin olemme. Isoisät itse haluaisivat lisätä osallisuuttaan lapsiperheissä mutta he eivät halua ”tungetella” vaan mieluummin odottavat pyyntöä osallisuuteen. Isoisyydellä oli suuri merkitys heille, se oli ”arvomerkki”, jonka saamiseen ei itse voi juurikaan vaikuttaa.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän tutkielman ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli selvittää 12-15 –vuotiaiden nuorten kykyä arvioida internetistä saatavaa tietoa eri informaatiolukutaidon osa-alueissa. Toinen tutkimuskysymys pyrki vastaamaan siihen, miten narratiivisen oppimisteorian mukainen opetus peruskoulussa vaikuttaa oppilaiden narratiivisen identiteetin vahvuuteen? Teorian avulla pyrin yhdistämään kaksi tutkimuskysymystä, jotta tutkimuksen tavoite olisi yhtenäisempi. Ja myös taustoittamaan käsiteltävää ilmiöitä. Olen perustellut tutkielman tekoa opetussuunnitelmalla ja laajemmilla kansainvälisillä vaikutuksilla, joita sosiaalisen median, internetin, tiedon ja lukutaidon käsitteellinen muuttuminen ovat tehneet. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja siinä käytetty aineisto ja tutkimuskysymykset rajautuivat asteittain. Aineistona käytettiin sekä suomalaisia että ulkomaalaisia tutkimuksia, jotka olivat tutkimusmetodeiltaan määrällisiä ja laadullisia. Tulokset ja johtopäätökset. Informaatiolukutaitoon vaikutti positiivisesti lukemisharrastus. Internetin ja sosiaalisen median käyttökohteet vaikuttivat myös jonkin verran merkityksiin, mitä uutisille annettiin. Internetin käytössä ja lukemistottumuksissa oli huomattavissa ryhmiin jakautumista nuorten kesken. Kriittinen tiedonarvioimisen taito on voinut aineiston mukaan parantua viimevuosina. Kun puolestaan tiedonhakutaidot ovat käyttämäni aineiston mukaan heikoin osa-alue informaatiolukutaidossa tutkittavalla ikäryhmällä. Narratiivisen identiteetin vahvistamisessa tärkeää oli kuulumisen tunne kouluun, koska tällä oli näyttäisi olevan vaikutusta koulutyöhön sitoutumiseen. Lapsilla oli myös halu kertoa omista kokemuksistaan, mikä vahvisti heidän identiteettiään ja antoi ‘hiljaisille’ äänen. Moneen koulun paikkaan liittyi yhdessä olemisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.
Now showing items 1-2 of 2