Browsing by Subject "nuoret"

Goals. The goal of this bachelor’s thesis is to investigate and describe 9th graders’ eating habits. Previous studies have shown that teenagers eat irregularly and skip important meals. In addition, studies show that especially boys eat less fruits and vegetables than is recommended. On the other hand, girls seem to skip more meals during the day but also consume more delicacies than boys. Based on previous studies, my hypothesis is that teenagers’ eating habits do not follow current recommendations. Many previous studies have been focusing on teenagers’ school time eating and families’ food practices but in my opinion teenagers’ eating overall needs more attention. This thesis concentrates on teenagers’ overall eating on work days: before, during and after the school day. Also, the goal is to define which factors influence teenagers eating habits. Methods. The focus group of this thesis were students on 9th grade and the data was collected using food diaries. The food diaries were collected in two different cities, in two separate schools. Altogether 20 students took part in the study, from which 9 were from Helsinki and 11 from Vantaa. The gathered data was analysed thematically and by using tabulation. Results and conclusion. Meal rhythm was quite irregular among teenagers. From all meals students skipped school lunch most frequently. Also, breakfast was skipped often but dinner instead was eaten quite regularly. Majority of students consumed fruits and vegetables daily. Eating delicacies was not as common as eating fruits and vegetables but every third ate del-icacies on a daily basis. Gender was significant factor influencing on teenagers eating habits: on average girls ate all meals scantier than boys. In addition, weekday also had a slight im-pact on students’ eating, students ate more regularly in the beginning of the week. Location of the schools also somewhat affected on students eating, for students from Helsinki ate most of their daily meals more regularly compared to students from Vantaa, but on the other hand also delicacy consumption was more frequent in Helsinki.

Physical activity has a positive impact not only on physical and mental health but also on cognitive functions. It seems that physical activity improves performance in a variety of cognitive tests and slows down the natural cognitive decline associated with aging. During adolescence the plasticity of the brain is greater and parts of the brain that are essential for cognitive functions develop significantly. At the same time there is some evidence that globally increasing physical inactivity and obesity might influence negatively on health of the brain and further on cognitive functions. From this point of view physical activity may have an underestimated role supporting cognitive development in youth. Physical activity has a positive effect on performance in a variety of cognitive tests in adolescence. Physically active adolescents outperform physically inactive controls in verbal and numerical abilities, different reasoning ability tests and especially in tests that measure executive functions and attention. Physical exercise has a positive effect also on emotional well-being, behaviour and academic achievement. Based on the articles of this thesis regular organized physical exercise that is vigorous and includes a cognitive component has the strongest impact on cognitive performance. In some studies the association between physical activity and cognitive and academic performance was stronger in girls than boys. This finding could be explained by the fact that physical exercise decreases symptoms of anxiety and depression and that girls have more of these symptoms than boys. The underlying mechanisms of the association include learning and developmental mechanisms and physiological mechanisms that include functional and structural features of the brain. Physical exercise increases cerebral blood flow and oxygen intake in the brain and upregulates multiple neurotrophic factors that are essential for new neurons. Regular physical exercise possibly leads to more efficient neuronal networks and permanent cortical changes in adolescent’s brain. Scarce literature and various study designs might explain some of the inconsistency in the results. In the future more research is needed about what kind of physical exercise by type, intensity and duration is the most effective on cognitive development in adolescence. Increasing amount of literature supports the idea that physical activity is a lifestyle factor that has a holistic impact on health and well-being throughout the lifespan.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnassamme taloustaitojen tärkeys on korostunut muun muassa nuorten maksuhäiriöiden ja velkaantumisen johdosta. Nuorten taloustaitojen edistäminen ja talouskasvatus ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä tekijöitä nykypäivän muuttuvissa taloudellisissa tilanteissa. Peruskouluissa kehitetään kodin lisäksi merkittävästi nuorten talousosaamista. Lisäksi peruskoulut toimivat tasa-arvoa edistävässä roolissa opettaessa kaikille nuorille taloustaitoja. Kotitalousopetuksen talouskasvatuksella pyritään edistämään nuorten talouteen liittyvää tietotaitoa sekä heidän kykyään soveltaa oppejaan omaan elämäänsä. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää kotitalousopettajien (n=5) näkemyksiä ylä-kouluikäisten nuorten taloustaidoista sekä tuoda esiin käytännön keinoja kotitalousopettajien talousopetukseen. Tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia ovat kotitalousopettajien näkemykset yläkouluikäisten nuorten taloustaidoista? 2. Millaisia opetuskäytänteitä kotitalousopettajilla on yläkouluikäisten taloustaitojen opettamiseen? Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka avulla lähdettiin etsimään tutkimuskysymyksiin vastauksia. Aineisto koostui kotitalousopettajien (n=5) teemahaastatteluista, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina maalis-huhtikuun 2022 aikana Microsoft Teams -videokonferenssi alustalla. Litteroidut haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluista saatiin tutkimuskysymyksiin vastauksia. Kotitalousopettajat näkivät yläkouluikäisten taloustaidot hyvin vaihtelevina. Osa oppilaista oli hyvin tietoisia omasta rahankäytöstään ja heitä kiinnostivat talouteen liittyvät asiat. Vastaavasti osalla oppilaista taloustaidot olivat hyvin heikkoja ja heillä ei ollut juuri mitään käsitystä talouteen liittyvistä asioista. Opettajat toivat talousopetuksen hyvinä käytänteinä esiin muun muassa toiminnallisuuden, pelit, ryhmätyöt ja projektit. Lisäksi opettajat nostivat esiin tarpeen lisätä 9.-luokalle pakollista kotitalousopetusta nuorten taloustaitojen edistämiseksi. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia verrattuna aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Peruskoulujen talouskasvatuksella edistetään kodin ohella merkittävästi nuorten taloustaitoja. Jatkossa olisi tarve tutkia laajemmin nuorten taloustaitoja, kuten esimerkiksi vanhempien antaman talouskasvatuksen vaikutuksia nuorten käyttäytymiseen, asenteisiin ja malleihin.

Tiivistelmä: Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että lähiympäristö vaikuttaa nuorten terveyttä edistävien ruokatottumusten muovautumiseen ja ne tulevat esille jo varhaisessa vaiheessa elämää. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymys on: miten kouluympäristö tukee tai haastaa nuoren terveellisiä ruokatottumuksia. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä nuorten ravitsemuksen nykytila ja mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten ruokatottumuksiin, sillä tarpeellista on selvittää, millainen nuorten ravitsemus on ja miten se eroaa muista ikäluokista. Tutkimuksessa tarkastellaan terveellisten ruokatottumusten tukemista kouluympäristön näkökulmasta erityisesti kouluruokailun ja ruokakasvatuksen osalta. Nuorilla voi kouluympäristössä olla erilaisia haasteita terveellisten ruokatottumusten muodostumisessa, mutta kouluympäristö voi myös tukea nuorten ruokatottumuksia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui nuorten ravitsemuksen ja ruokatottumusten tutkimuksista, ravitsemussuosituksista sekä muusta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen aineiston haussa käytettiin monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin nuorten ravitsemukseen, nuorten ruokatottumuksiin ja kouluympäristöön liittyviä teoksia. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostui internet aineistoista. Aineisto haettiin pääosin suomalaisia hakusanoja käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Ruokatottumusten muovautumisessa koulu on avainasemassa. Koulu kohtaa päivittäin melkein jokaisen suomalaisen nuoren, jolloin terveellisiä ruokatottumuksia tukevien toimien kohdistaminen mahdollisimman monelle nuorelle on mahdollista. Nuoret tarvitsevat yksilökohtaista ja ikätason huomioivaa tukea. Kouluympäristössä erityisesti kouluhenkilökunnan tuki, ruokakasvatus ja koulun tiloissa annetut mahdollisuudet terveellisen ruoan saatavuuteen kouluruokailussa sekä välipala-automaateissa tukevat terveellisiä ruokatottumuksia. Haasteita ruokatottumusten tukemiseen kouluympäristössä voi aiheuttaa koulun resurssit, sosiaalinen paine, yhteistyön puute avaintoimijoiden välillä sekä kouluympäristön houkutukset epäterveellisille ruokavalinnoille. Tarvitaan lisää tieto nuorten ruokatottumuksista ja ravitsemuksesta, koska kattavaa ja ajankohtaista tietoa aiheesta ei juurikaan ole saatavilla.

The aim of this study was to examine what kind of harmful perceptions young people have on sexual consent. The other aim was to find recent scientific research on how sexual consent could best be discussed in school-based sex education and why. Sexual consent is an integral part of healthy and enjoyable sexual encounters which the lack thereof is a violation of one’s self-determination and physical integrity. Previous studies have shown that the legal and binary notions of sexual consent are unsuccessful in describing any and all experiences of unwanted and non-consensual sexual encounters. Subtle and deeply ingrained social norms affect how we behave in sexually charged situations. This study was conducted as a descriptive literature review. The data consisted of ten peer-reviewed articles that discuss sexual consent, school-based learning and young people. The studies were published in 2020 and 2021 and they took place in the United Kingdom, the United States, Canada, Sweden, Denmark and New Zealand. According to this study young people have a varying understanding of sexual consent. Where some young people indicated a nuanced and multifaceted understanding of sexual consent, others expressed problematic and even dangerous views regarding the topic. Heteronormative gender roles were heavily related to young people’s notions of sexual consent. Men were seen as active and having initiative whereas women were seen as the passive party. However, the responsibility to set boundaries and express refusal was almost entirely on women. Insufficient understanding of sexual consent, gender roles and relying on body language to assume sexual consent may lead to situations where young people unintentionally wind up having unwanted sex. By discussing sexual consent in school-based education it is possible to influence young people’s understanding of sexual consent, to contest social norms related to sexual consent and to prevent such sexual violence that is caused by the lack of understanding of the phenomenon. Addressing sexual consent in education should focus on identifying one’s personal boundaries, communicating consent and non-consent, fostering deep understanding of sexual consent and pursuing enjoyable sexual experiences. Advisable methods in this study were inclusive exercises where young people could share their thoughts and in return learn information directly related to their personal experiences.

Keskustelu median negatiivisista vaikutuksista erityisesti nuorten hyvinvointiin on viime vuosikymmenien aikaan ollut keskiössä erityisesti teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä. Myös mediaa käsittelevä tutkimus on painottunut juuri median negatiiviseen puoleen. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ja koota yhteen median ja nuorten itsetunnon suhdetta käsittelevien tutkimusten tuloksia ja näin myös rakentaa aiheesta selkeämpää kuvaa. Median tulessa yhä merkittävämmäksi osaksi ihmisten elämää, myös koulutuksen on kehityttävä vastaamaan yhteiskunnan vaatimuksiin. Mediakasvatuksen toteutus ja tavoitteet ovat kasvattajien piirissä koettu epäselviksi ja mediakasvatuksen laadun ja tarjonnan vaihtelu on suurta. Tutkielmassani tarkastelen myös aikaisemmasta tutkimuksesta nousevia mediakasvatuksen keinoja tukea nuorten itsetuntoa. Tutkimus toteutettiin käyttäen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota aikaisempien tutkimusten tuloksia, jotka puolestaan toimivat uusien tutkimusten pohjana. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toimii tiivistelmänä tiettyyn aihepiiriin keskittyvien tutkimusten keskeisestä sisällöstä tarkoituksenaan kartoittaa aiheesta käytävää keskustelua ja nostaa esiin sen kannalta tärkeitä tutkimuksia. Systemaattinen kirjallisuskatsaus eroaa muista kirjallisuuskatsauksen tyypeistä erityisesti aineistoon kohdistuvan tarkan seulonnan vuoksi. Näin ollen myös tämän tutkielman aineistolle asetettiin tarkat kriteerit, joita sen tuli noudattaa. Aineisto on myös esitelty lyhyesti omassa taulukossaan. Tulokset osoittivat median vaikuttavan nuorten itsetuntoon niin positiivisesti kuin negatiivisestikin, negatiivisten vaikutusten ollessa kuitenkin hieman yleisempiä. Keskeiseksi vaikutusten luonteen kannalta nousivat median sisällöt sekä niiden edustamat käsitykset ja arvot. Myös mediakasvatuksen osoitettiin toimivan itsetuntoa tukevana tekijänä. Erityisesti oppilaslähtöisyyteen perustuvat työskentelytavat koettiin toimiviksi. Toisaalta mediakasvatuksen on kuitenkin myös mahdollista jäädä hyvin pinnalliseksi toiminnaksi ilman kriittitstä otetta.

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli syventyä tapaustutkimuksen keinoin Gutsy Go -toimintamallin puitteissa ideoituihin projekteihin ja nuorten rooliin niissä. Aihe on ajankohtainen, sillä hankkeen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä sekä nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vähentymisestä. Gutsy Go -toimintamalliin liittyvä aikaisempi tutkimus on vielä hyvin vähäistä, sillä metodi on suhteellisen tuore. Tutkielmassa tarkastelen Gutsy Go -toimintamallin projektiviikkojen aikana syntyneitä projektivideoita ja niiden aiheita vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelen toimijuuden, rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ilmenemistä projektivideoissa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) minkälaisiin aiheisiin nuoret tarttuvat Gutsy Go -projekteissa 2) miten nuoret edistävät rauhaa ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti Gutsy Go -videoiden avulla sekä 3) miten toimijuus ilmenee Gutsy Go -videoilla? Toteutin tutkielman tapaustutkimuksena. Aineistoni muodostui Gutsy Go:n Youtube-kanavalla julkaistuista projektivideoista kuuden suomalaisen koulun Gutsy Go -viikoilta. Ajallinen rajaus oli syyskuusta 2018 syyskuuhun 2019 ja videoita aineistossa oli yhteensä 88 kappaletta. Analyysin toteutin laadullisena analyysinä. Analyysin pohjaksi muodostin projektivideoista kolmentoista teeman taulukon etsimällä yhtäläisyyksiä videoiden aiheista. Tämän jälkeen etsin videoista erilaisia rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja sekä toimijuuden ilmenemisen muotoja. Tulosten mukaan nuoret halusivat vaikuttaa projekteillaan sekä vahvasti yhteiskunnallisiin aiheisiin että ihmisten välisiin suhteisiin. Rauhan edistämisen keinoja videoilla olivat myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, ennakkoluulojen rikkominen, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyötaitojen sekä viestintä- ja reflektiotaitojen kehittäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja olivat konkreettiset teot, tietoisuuden lisääminen, kannanottaminen, omien kokemuksien jakaminen, muiden mukaan haastaminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Toimijuus ilmeni videoissa niin yksilön, ryhmän kuin yhteisön tasolla vastuunottona, aloitteellisuutena, muiden tukemisena, itsensä ylittämisenä, aktiivisten tekojen tekemisenä muiden hyväksi sekä synergiaetuna. Videoilla näkyi myös hiljaista toimijuutta. Projektit olivat yhteiskunnallisesti vaikuttavia niin projektien tapahtumishetkellä kuin myöhemmin laajemmin videotallenteen myötä sosiaalisen median kautta.

The study was conducted to research the significance of a handicrafting hobby to young people. More specifically, the study looked at handicraft workshop Värkkäämö that operates under Helsinki City youth services. The subject has been researched a lot from the perspective of the attendees but only a little from the perspective of the instructor. There were three research questions: What kinds of meanings does the handicrafting hobby have? What visible effects does the free-of-charge nature of the service have? How is the communality of the activity experienced? The first question acts as the base for the study. The study was qualitative in nature and its material was gathered from a focused interview with one person. The interviewee was Värkkäämö handicraft workshop’s Director of Operations, and the research approach was a case study. The material from the interview was transcribed, themed and analysed using content analysis as the method. From the interview material it was concluded that multiple different meanings can be seen in young people’s handicrafting hobby. It was also clear that these meanings are interwoven with each other and are not always separable from each other. The interviewee felt that young people’s well-being was the most important of these meanings. In addition, according to the interviewee the free-of-charge nature of the service had visible effects. Everyone was free to join the activity, which for its part increased the activity of the young people. Communality was most apparent in the use of instruments and materials, as they were all shared in the activity. In addition, communality was also apparent in the events that were organised with different organisations.

Preventing younger generation’s social exclusion is one of the greatest challenges of our time. The consequences of social exclusion reflect on economy and as human suffer-ing. Even though the subject has been researched very recently and quite extensively, the phenomenon has not decreased after different kind of interventions in the light of statistics. Different interview-based researches and knowledge based on experience help finding the core of the issue around the young people’s agency. The seminar essay focuses on finding the factors that limit the agency of younger generation who are using or are on the edge of using the public services. The research method used in the seminar essay is a literature survey, which is a theoretical survey of the research literature related to the phenomenon. Younger generation’s agency is examined through three different aspects: (1) the social capital and trust, (2) participation and loneliness and (3) different forms of power. The frame of reference is the public service system which is often the link for the young person to be part of the society. Social capital and trust, which are each other’s preconditions, were essential factors limiting young people’s agency. The fundamental causes to the situation appeared to be the experi-ences of not participating and loneliness. The consequence of these experiences is not be-ing able to have social capital. Different social networks play a great role in building the young person’s agency. In addition, different forms of power seemed to restrict young people es-pecially when using the public service system. Categorising way of talking about young peo-ple and labelizing them highlighted young people not confronting each other and their thought-lessness. Confronting young people by their problems seems to be discouraging and making them more passive.

Goals: Perfectionism is a multidimensional phenomenon and concept. It is a personality disposition characterized by, amongst other things, a pursuit for perfection, an excessive concern over mistakes and high standards for oneself. There is scientific evidence that perfectionism links to, for example, numerous different mental health issues. However, studies have also shown that perfectionism is not entirely a negative thing. There seem to be both genetic and factors related to growth environment behind perfectionism and it begins to develop in early childhood. At school students’ unhealthy perfectionism can appear as an extreme concern over mistakes and self-criticism. Perfectionistic people have been helped through, for instance, cognitive behavioural therapy and the results have been positive. The purpose of this study is to investigate what kind of interventions and forms of support have been targeted at perfectionism in children and adolescents and weather these interventions and forms of support would be suitable for schools. Methods: This study was executed through a systematic literature review. Five scientific and peer reviewed articles examining interventions or other forms of support targeting perfectionism in children and adolescents were analysed through the systematic literature review. Results and conclusions: Interventions targeting perfectionism in children and adolescents used, for example, a cognitive behavioural approach that acknowledged the multidimensional nature of perfectionism. The interventions addressed, amongst other things, mistakes and self-criticism and separated healthy perfectionism from unhealthy perfectionism. Additionally, the interventions utilized many kinds of methods in order to go through the addressed topics, for example presenting information about perfectionism, role plays and bibliotherapy. From the five examined interventions four were carried out in schools, so they would be suitable for schools as they are. The fifth intervention was based on individual play therapy implemented by a professional play therapist, so it could be challenging to execute this intervention as it is in schools.