Browsing by Subject "nuoruus"

Perusopetuksen opetussuunnitelma esittelee kotitalousopetuksen keskeisenä tavoitteena pyrkimyksen vaikuttaa nuorten arjen hallintataitoihin ja niiden kehitykseen oppimisen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat itsenäistyvät nuoret kokevat hyödyllisiksi omassa arjessaan. Aiempaa tutkimusta siitä, miten juuri peruskoulun kotitalousopetus näkyy arjessa, on varsin vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiinkin tutkimuksia, jotka käsittelivät nuorten arkeen muutoin vaikutta-via tekijöitä, kotitalousopetuksen tavoitteita mukaillen. Edellisistä tutkimuksista voidaan havaita, että nuorten arjenhallinnan taitoja voidaan edistää kotitaloustaitoja oppimalla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto hankittiin haastattelujen avulla. Tutkimuskohteena toimivat vuoden sisään lapsuuden kodistaan pois muuttaneet, pää-kaupunkiseudulla asuvat 18–20-vuotiaat itsenäistyvät nuoret aikuiset. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 3. Jokainen haastateltavista oli käynyt peruskoulun kotitalousopetuksen pakolliset opinnot vuoden 2014 perusopetusopetussuunnitelman mukaan. Lisäksi kaksi haastateltavista oli käynyt kotitalousopetuksen valinnaisia opintoja. Haastattelujen jälkeen aineisto analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Syvempään tarkasteluun nostettiin kotitalousopetusta koskevat vastaukset ja nämä jaoteltiin teemoittain kotitalousopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden pohjalta neljään osa-alueeseen sekä kolmeen eri tyyppiin (käytännössä hyödynnetty taito, teoriassa opittu taito, kielteinen oppimiskokemus). Tuloksista ilmenee, että ne peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat, jotka nuori näki hyödyllisenä ja oman arjen kannalta tarpeellisena olivat niitä, joita myös hyödynnettiin arjen käytännön tasolla. Vain teoriassa opittuja asioita he eivät osanneet yhdistää omaan arkeensa sopiviksi ja käytännön tasolle. Lisäksi nuoret tunnistivat oppimiskokemuksia, joilla oli negatiivinen vaikutus heidän arkeensa. Niihin liittyi riittävän tuen puuttuminen, sekä opettajan ehdottomuus joitakin asioita, kuten kierrätystä kohtaan.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia sukupuolen yhteyttä matematiikka-ahdistukseen ja sitä, ilmeneekö matematiikka-ahdistus eri tavoilla eri sukupuolilla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, ilmeneekö eri kulttuureissa toteutetuissa tutkimuksissa eroja matematiikka-ahdistuksen ilmenemisen suhteen. Matematiikka-ahdistus vaikuttaa merkittävästi yksilön suoriutumiseen matematiikkaa vaativissa jokapäiväisissä tilanteissa ja tehtävissä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri sukupuolilla matematiikka-ahdistus ilmenee eri tavoin ja tässä tutkimuksessa oli tarkoitus tarkentaa näitä eroja ja niiden mahdollisia syitä ja seurauksia. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käsiteltävät artikkelit haettiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta. Aineiston haku ja valitut artikkelit on dokumentoitu tutkimuksessa. Aineisto muodostuu kahdeksasta vuosina 2012–2023 julkaistusta, englanninkielisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että matematiikka-ahdistuksella ja sukupuolella oli yhteys. Erot ilmenivät niin ahdistuksen raportoinnissa ja kokemisessa, sen vaikutuksissa suoriutumiseen, minkälaisissa tilanteissa matematiikka-ahdistusta koettiin ja siinä, minkälaiset tekijät vaikuttivat matematiikka-ahdistuksen syntymiseen. Tytöt raportoivat sekä enemmän että korkeampaa matematiikka-ahdistusta, mutta tyttöjen ja poikien suoriutumisessa ei havaittu suuria eroja. Eri maissa ilmeni pieniä eroja matematiikka-ahdistuksen suhteen, mutta pääpirteissään tulokset olivat kaikissa artikkeleissa saman suuntaisia. Sukupuolen määrittely vaikutti tutkimuksissa kapealta ja matematiikka-ahdistuksen tutkimuksessa on katvealue myös kehittyvien maiden tutkimuksessa.