Browsing by Subject "ohjattu toiminta"

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarjota tiivistetty ja johdonmukainen kuvaus aikuisen ja kolmevuotiaan monikielisen lapsen välisestä sanattomasta viestinnästä. Tutkimuksessa kuva-taan sanatonta viestintää monipuolisena ilmiönä, joka sisältää tiettyjä ominaispiirteitä. Tutkimukses-sa keskitytään kuvaamaan keinoja, joita niin lapsi kuin aikuinen hyödyntävät varhaiskasvatuksen ohjatun toiminnan tilanteissa. Lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa käytännöllinen ja konkreettinen tieto siitä, miksi sanattoman viestinnän toteutuminen ja hyödyntäminen on tärkeää varhaiskasvatuksessa, ja mitä se tarjoaa niin aikuiselle kuin lapselle. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa menetelmänä käytetään narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tut-kimuksen aineiston analyysissä käytettiin kuvailevaa synteesiä. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui neljä tieteellisistä artikkelia, jotka ovat vertaisarvioituja, suomen ja englanninkielisiä sekä julkaistu vuosina 2005–2022. Artikkelit ovat julkaistu Helsingin yliopiston kirjaston tietokannassa. Valikoidut tieteelliset artikkelit tutkivat aikuisen käyttämää sanatonta viestintää, lapsen sanattoman viestinnän piirteitä, varhaiskasvatuksen (early childhood education and care/ ECEC) ohjatussa toiminnassa ilmenevää sanatonta viestintää sekä aikuisen ja lapsen välistä sanatonta viestintää. Lisäksi tutki-muksessa kuvataan kolmevuotiaan lapsen kykyä tunnistaa sanatonta viestintää. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa lapsen käyttämiksi sanattoman viestinnän kei-noiksi osoittautui käden liikkeet ja eleet, katsekontakti ja ilmeet, liikkuminen ja kosketus. Aikuinen puolestaan käyttää sanatonta viestintää yhdessä sanallisen viestinnän kanssa, sekä ilmeiden, elei-den ja katsekontaktin avulla. Aikuiset ja kolmevuotiaat lapset käyttävät myös liikettä ja siirtymistä sanattoman viestinnän keinoina. Lapsen sanattoman viestinnän aloitteet jäävät aikuiselta helposti huomaamatta tai huomioimatta, mikä korostaa sanattoman viestinnän keinojen tunnistamisen tär-keyttä. Lisäksi aikuinen hyödyntää sanallista viestintää sanattoman kanssa samanaikaisesti. Kol-men vuoden iässä lapsen sanattoman viestinnän keinojen ymmärrys ja käyttö lisääntyvät merkittä-västi. Kolmevuotias osaa myös käyttää sanallista viestintää yhdessä sanattoman kanssa, sanaton viesti kuitenkin välittää enemmän informaatiota kuin sanallinen.