Browsing by Subject "opettaja"

Objectives. Previous studies have shown that the importance of learning content knowledge has decreased in a world where to apply knowledge has become a requirement in almost all branches. To meet these future needs, supporting thinking skills has come internationally as a top priority in teaching activities. However, research has shown teachers' ability to teach thinking skills inadequate. The purpose of this study is to clarify the concept of thinking skills and the development of these skills in accordance with the theory of Demetriou et al. (2011). In addition, the aim is to find out what factors, especially in relation to the teacher activities, support or undermine the development of pupils' thinking skills at school. Methods. The research was carried out as a systematic literature review. After choosing the topic, the data was collected from the Thinking Skills and Creativity -journal in accordance with the admission and exclusion criteria defined in my study. Four peer-reviewed articles published in 2016-2018 were selected as material, all of which deal with teachers or teacher students and the teaching of thinking skills. The key words were "teacher" or "teaching" combined with "teaching thinking skills". Results and conclusions. The results showed several shortcomings in supporting thinking skills. Teacher-oriented teaching style, poor understanding of the concept, persistent beliefs about learning, inadequate knowledge and skills, and the content of teacher education proved to be obstacles to the development of thinking skills. The results also showed that how to learn is relevant to the development of cognitive skills (not so much what to learn). The results showed that student-centered ways of working also supported thinking skills development. Teacher's self-efficacy towards thinking skills, as well as sufficient knowledge and skills in thinking skills, supported the development of pupils' cognitive development. In conclusion, there is enough evidence of student-centered work practices to support future skills learning and the need to reform teacher education to better support the development of future teachers' thinking skills.

Tavoitteet. Tunteet ovat läsnä jokaisen ihmisen elämässä. Erityisesti niiden tunnistamisen, säätelyn ja ilmaisemisen taidot ovat tärkeitä, jotta voimme käsitellä tunteitamme ja toimia niiden kanssa rakentavasti. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän kaltaisilla tunnetaidoilla on vahva yhteys lasten sosiaaliseen ja akateemiseen menestykseen sekä yleiseen hyvinvointiin. Tunnetaitoja opitaan jo varhain lapsuudessa läheisiltä aikuisilta, kuten vanhemmilta ja opettajilta. Tunnetaitojen opettaminen koulussa on tämän tiedon pohjalta tärkeää, ja sille on perusteltu tarve lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimustiedon pohjalta, millä tavoin opettajat kehittävät lasten tunnetaitoja. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat opettajan kykyihin toimia oppilailleen tunnetaitokasvattajana. Tulosten avulla opettajat voisivat lisätä tietoisuuttaan tunnetaitokasvatuksesta ja parantaa omaa ammatillista osaamistaan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimusprosessi eteni metodin vaiheiden mukaisesti. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tulokset muodostuvat aiemman aiheen tutkimuksen pohjalta. Tutkimus kohdistui kolmeentoista vertaisarvioituun tieteelliseen artikkeliin, jotka käsittelevät tunnetaitoja koulukontekstissa. Artikkeleissa käsiteltiin tunnetaitokasvatuksen järjestämistä ja toteuttamista, oppilaiden ja opettajien tunnetaitojen kehittämistä sekä opettajien käsityksiä tunnetaitokasvatuksesta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille, että opettajat vaikuttavat luokkatilanteissa omalla toiminnallaan oppilaidensa tunnetaitoihin. He toimivat lapsille mallina tunteiden saralla ja vaikuttivat reaktioillaan lasten tunneilmaisuun. Opettajat vaikuttivat lasten tunnetaitoihin myös suoralla tunteista opettamisella, ja erilaiset tunnetaitokasvatukseen keskittyvät opetus- ja interventiomallit osoittautuivat hyödyllisiksi. Lisäksi opettajan kykyihin toimia tunnetaitokasvattajana löydettiin useita erilaisia taustatekijöitä. Merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat opettajan omat tunnetaidot, emotionaalinen kompetenssi ja koulutustausta. Korkeammat emotionaalisen kompetenssin taidot ja korkeampi koulutustausta olivat yhteydessä tunnetaitokasvatuksen laatuun. Lisäksi opettajan työkokemus, työstressi sekä kulttuuri nousivat olennaisiksi tekijöiksi. Tuloksista nousi esille uusia teemoja, erityisesti tarve parantaa opettajien emotionaalista kompetenssia. Lisäksi tarve lisätä sekä parannella opettajankoulutusta korostui, jotta tunnetaitokasvatuksesta olisi eniten hyötyä. Myös jatkotutkimukselle nousi tutkimuksessa uusia tarpeita.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Tanja Pihlajamäki Työn nimi - Arbetets titel Esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö opetuksellisen jatkumon näkökulmasta Title Pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Bachelor`s Thesis / Helena Hällström Aika - Datum - Month and year 05 / 2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 47 pp. + 3 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract Previous research shows that pre-school and primary school teachers` mutual cooperation supports educational continuity and it is important to take noticed when we are thinking child`s transition stage from pre-school to primary school. The main purpose of this study was to describe, analyse and interpret, what is educational continuity and what it means in child`s transition to school. Especially the aim was to find out pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint. With this study will strive to find out what is the meaning of educational continuity in transition to school, how pre-school and primary school teachers will support that with mutual cooperation and what kind of effects there are for educational continuity. This was shown by pre-school teachers` viewpoint. This study was conducted as a qualitative research. The research material was collected by using a theme interview. In this study, three kindergarten teachers were interviewed and they all worked in pre-school group at the metropolitan area. The research material was analysed by using a content analysis. Educational continuity was seen as an important and it meant continuity from pre-school to primary school. In educational continuity child will notice as an individual and there are also noticed pre-school and primary school activity cultures. Meaning of educational continuity was shown in the aims in transition stage and supporting these aims. Educational continuity is experienced as a significant in transition stage from pre-school to primary school. Cooperation carried out between pre-school and primary school teachers with mutual discussions and meetings. It was important to plan cooperation, so it would be goal-directed. Cooperation also happened with pre-school and primary school children`s mutual events and activities. The aim of teachers` mutual cooperation was to support child`s transition from pre-school to primary school. There were consequences by own work in pre-school and mutual cooperation in child`s transition. The purpose was to relieve going to school and giving the readiness skills for child. In the future could find out, how educational continuity will be noticed and supported by primary school teachers. Avainsanat - Nyckelord esiopetus, alkuopetus, opetuksellinen jatkumo, yhteistyö, siirtymä, opettaja Keywords pre-school, primary school, educational continuity, cooperation, transition, teacher Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Aims. According to previous studies, self-regulated learning (SRL) is a strong predictor of academic success and is even related to more optimistic outlook of life in general. SRL is also one of the main abilities needed when adapting to futures job markets. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate self-regulated learning; more specifically, which factors are related to the support of SRL perceived by teacher, and how do teachers implement SRL support in a daily school context. Methods. This thesis was conducted as a descriptive literature review. For this thesis, certain studies from the years 2009-2019 were considered. Research data consists of a total of ten (10) studies on the subject. The results were grouped based on findings. Results and conclusions. According to this thesis, factors related to teachers supporting of self-regulated learning were (1) teachers’ beliefs of SRL, (2) teacher knowledge of SRL, (3) some teacher-level factors and (4) some student characteristics. When it comes to teacher-level factors, it seems that personal contextual satisfaction, former experiences of independent work, teacher’s sense of efficacy and attributions were related to support of SRL. Furthermore, there was indication of gender being an effective factor, too. Results also revealed that some student characteristics, such as one’s natural cognitive capacities, socio-economic background, ethnicity, language and learning problems, play a crucial role on teachers’ support of SRL. Research shows that in a daily school context, the direct fostering of SRL occurred mainly as implicit instructions; hardly any explicit strategy instruction was observed. The indirect promotion of SRL seemed to be more common in the primary level compared to the secondary. In the light of phases and areas of SRL, the promotion of SRL varied widely. According to this thesis, teachers’ beliefs of SRL were generally positive. However, there seems to be a gap in the knowledge that reflects the practice, too. Therefore, some necessary changes concerning the teacher education must be done.

Tutkielma käsittelee lasten ja nuorten psyykkistä oireilua perusopetuksessa oppilaiden ja opettajien kokemana sekä tarkastelee yhtäläisyyksiä ja eroja näiden kokemusten välillä. Eri-tyisesti kiinnostus kohdistuu siihen, eroavatko nämä näkemykset ja miltä osin. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa kokemuksista yhteisiä leikkauspintoja sekä niitä kokemuksia, joiden kohdalla lasten ja nuorten sekä opettajien näkemykset eivät kohtaa toisiaan. Tarkastelen myös, mitä nämä kokemukset mahdollisesti kertovat opettajan ja oppilaan välisestä vuoro-vaikutussuhteesta. Näihin kokemuksiin keskittyminen edesauttaa ymmärtämään niitä opet-taja-oppilassuhteen ongelmakohtia, jotka osaltaan tuottavat ja ylläpitävät lasten ja nuorten psyykkistä oireilua tai ovat esteenä tai hidasteena lasten ja nuorten avun saannille. Tutkielma pyrkii hahmottamaan millaisena tämän päivän koulumaailman toiminta sekä opettaja- oppi-lassuhde psyykkisesti oireilevien oppilaiden kohdalla näyttäytyy. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena aineistolähtöistä sisällönana-lyysiä käyttäen. Aineistona käytettiin kahta lähes samana ajanjaksona toteutettua, eri näkö-kulmista lasten ja nuorten psyykkistä oireilua peruskoulussa käsittelevää väitöskirjaa, joista toinen tarkastelee aihetta oppilaiden kokemana ja toinen opettajan kokemana. Tutkielman löydökset osoittivat, että opettajien kokemukset eroavat merkittävästi lasten ja nuorten kokemuksista psyykkisen oireilun suhteen. Toistuviksi teemoiksi nousi koulunkäyn-nin keskeytyminen, syrjäytymisriski, suuret ryhmäkoot, koulun kielteinen ilmapiiri, kiusaami-nen, haastavat ihmissuhteet, opettajien epätietoisuus roolistaan, koulukuntoisuuden rajat se-kä riittämättömät resurssit. Tuloksista voi havaita, että opettajilla on monesti hyvin etäinen suhde psyykkisesti oireileviin oppilaisiin, mikä osaltaan tuottaa ja ylläpitää oireilua. Usein psyykkisesti oireilevan lapsen tai nuoren tilannetta vain seuraillaan, eikä kukaan tartu asiaan ja ota siitä vastuuta. Avun saanti koettiin hyvin vaikeaksi, ja sen saamisen koettiin vaativan tilanteen eskaloitumista tai vakavaa kriisiytymistä.

The aim of the study is to examine the importance and quality of the teacher-student relationship and especially the warm and caring type of relationship between a teacher and a student. The study reviews in which ways a teacher may support the formation of a warm and caring teacher-student relationship and how the teacher may steer the growth and learning of students through warm and caring interaction. The research question is to clarify how the quality of the teacher-student relationship is connected to the socio-emotional skill development, school engagement and performance of a student. The objective is to focus on what kind of a meaning the warm and caring type of teacher-student relationship has. The study was conducted by utilizing a descriptive literature review methodology. The data consisted of Finnish and foreign scientific literature. The study indicates why it is important for teachers to be aware of the influence of the warm and caring type of teacher-student relationship. With the help of literature related to the topic, it can be proved that within the school context the quality of the teacher-student relationship is significant for the student, when viewed from various perspectives. The study presents that the teacher-student relationship has an influence on the student’s school path and emotions in different teaching situations. Sufficient support provided at the right time may, at its best, create the prerequisites for the student’s welfare and performance later in life. The research results indicate that a warm and caring type of teacher-student relationship is a significant factor in the development of a student’s socio-emotional skills and school engagement. Although several studies have demonstrated the significance of the relationship with an adult within the development of a child, this topic is yet lacking attention in schools and thus the teacher-student relationship should be considered more and earlier for example in teacher education.

This study examines what reaserches have found about translanguaging in primary schools and how it has been used in teaching. The purpose of my reasearch assignment is to clarify how teachers and students have used translanguaging in their lessons and what kind of outcomes translanguaging has in teaching. The study is based on the English term translanguaging of which I will use a finnish translation kielten limittäinen käyttäminen or limittäiskieleily (Lilja, Luukka & Latomaa, 2017 viitattu lähteestä Tarnanen, Kauppinen & Ylämäki, tämä teos; myös Mård-Miettinen, Palojärvi & Palviainen 2015; Martin, 2016). This study is a descriptive literature review. Material of this study consist of twelve reasearches most of which are in English and have been conducted abroad, excluding one which is conducted in Finland. I have collected the material of this study by narrowing down the subject to primary school, school context and translanguaging. The source material I have used in this study is written by reaserchers who are experts in the subject. The main results of this study are that using translanguaging added students´ interaction, participation in discussions and their voice in the classroom. Moreover, the study discovered that using translanguaging supports students´understanding and brings an opportunity to broaden real expressions. Also, translanguaging added students´ linguistic awareness, language positivity and brought a new perspective in which the students are language experts.

Lasten mielenterveysongelmat vaikuttavat olevan jatkuvassa kasvussa. Koululla, ja erityisesti opet-tajilla, on tärkeä rooli edistää ja tukea lasten mielenterveyttä. Tämän kandidaatintutkielman aihe pohjautuu tämän roolin merkitykseen. Tutkielman tarkoituksena on tehdä katsaus 2010 -luvulla tehtyihin tutkimuksiin mielenterveyden tukemisesta koulussa. Tavoitteena on kartoittaa, mitkä eri seikat vaikuttavat opettajien mahdollisuuksiin tukea alakouluikäisten lasten mielenterveyttä koulussa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsausta varten tutustuttiin 2010 -luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimusartikkelit on julkaistu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksiin perehdyttiin huolellisesti, minkä jälkeen niistä eriteltiin esiin nousseita teemoja. Oppilaan mielenterveyden tukemiseen vaikuttavana tekijänä mainittiin useassa tutkimuksessa opettajien aiheeseen liittyvän koulutuksen puute. Opettajien haasteet oppilaiden mielenterveyden tukemisessa liittyivät suuressa osassa tutkimuksista liian vähäisiin koettuihin tietoihin ja taitoihin sekä oireiden tunnistamisessa että mahdollisissa tukemisen tavoissa. Tiivis yhteistyö nähtiin tärkeänä mielenterveyden edistämisessä, mutta monipuolisempaa yhteistyötä kaivattiin lisää. Opettajat kokivat, etteivät selkeät toimintamallit leviä koulujen käytäntöön asti. Tutkimuksen ja käytännön välillä vaikutti vallitsevan suuri ero, jota tulisi pyrkiä jatkossa pienentämään.

The study examines the occurance of Islamophobia in kindergarten and/or school communities. This subject has been examined in Finland a little but a similar research was made in Canada recently, which shows that Muslim teachers encounter Islamophobia in schools. The aim of this study was to investigate the appearance of Islamophobia in Finnish educational institutions. In addition, the goal was to study what kind of experiences the Muslim teachers faced in kindergarten and / or school communities, as well as what kind of effects these experiences had in their professional identity, as well as in their work in educational institutions. The study is a qualitative research. The data collection method used in the study was made by semi- structured face-to-face interviews with three Finnish Muslim teachers. Two of them were class teachers and one a kindergarten teacher. The participants were all females and originally native Finnish converts to the Islamic faith. They all have been working in the field of Education for more than seven years. The study revealed that the participants experienced Islamophobic attitudes in many diverse ways. They experienced Islamophobia by colleagues and children's parents and also in the context of re- cruiting process for hiring. Media biases and misrepresentation of Islam and Muslims, and general ignorance regarding Islam as a religion were seen as primary reasons for Islamophobia. These nega- tive experiences had a direct impact on their professional identities. However the study also revealed that Muslim teachers encounter positive experiences regarding their religion as well. The participants were seen as a strengthening asset, especially in multicultural educational institutes. Based on this study one can draw a conclusion that the Muslim teachers truly face Islamophobia in school and kindergarten environments, however, less than in their free time. In an increasingly globalized world, particularly employees in educational institutions should be aware of Islamophobia and try to counter it and guide children to critical thinking.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää opettajan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa myös määriteltiin työhyvinvointia sekä siihen liittyviä käsitteitä työuupumus, hyvinvointi sekä työn imu. Tutkielmani aihe valikoitui sen yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Aikaisempia tutkimuksia opettajan työhyvinvoinnista on tehty useita. Usein kuitenkin tutkimukset keskittyvät vain työssäjaksamisen negatiivisiin tekijöihin. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole antaneet varmoja tuloksia siitä, millaiset tarkat tekijät voisivat ylläpitää opettajan työhyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui pääosin suomalaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksista, mutta mukana on myös muutama kansainvälinen lähde. Aineistot on haettu hyödyntäen Googlea ja erityisemmin Google Scholaria. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeä osa työssäjaksamista. Työhyvinvoinnille on erilaisia määritelmiä tutkijan mukaan. Työhyvinvointi voidaan nähdä henkilön psyykkisenä ja fyysisenä olotilana, johon vaikuttaa työn, työympäristön sekä vapaa-ajan muodostama kokonaisuus. Työhyvinvointi on aina yksilön subjektiivinen kokemus. Tutkimusten mukaan opettajan työhyvinvointiin vaikuttavat erityisesti työn mielekkyys, esimies, kollegat, oppilaiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus sekä henkilökohtainen hyvinvointi. Tutkimusaineistosta nousi vahvasti esille opettajien kokema stressi ja uupumus muuttuvasta koulumaailmasta. Opettajalta vaaditaan tänä päivänä liikaa, mikä puolestaan aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta opettajissa. Pyrin tutkielmallani nostamaan esille erilaisia työhyvinvoinnin tekijöitä, jotka pystyisivät edistämään opettajan työhyvinvointia.