Browsing by Subject "opettaja–oppilassuhde"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ja koota yhteen ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa väliseen opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pyrin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa välisen vuorovaikutussuhteen laatuun. ADHD-piirteet voivat aiheuttaa kouluympäristössä oppilaalle monenlaista kuormitusta, mikä voi heijastua myös oppilaan opettaja–oppilassuhteeseen. Tämän takia koin, että on perusteltua tutkia opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä niiden oppilaiden osalta, jotka kokevat suuremmissa määrin haasteita kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhakuun käytettiin tietokantoja Scopus ja Web of Science. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka valikoituivat osaksi aineistoa tarkasti valittujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Lisäksi katsaus rajattiin ajallisesti käsittelemään vuosina 2000–2023 julkaistuja tutkimusartikkeleita. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisen teemoittelun keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksissa korostuivat erityisesti konfliktien ja läheisyyden ulottuvuudet suhteessa opettaja–oppilassuhteeseen. ADHD-piirteisten oppilaiden ja heidän opettajiensa välisissä opettaja–oppilassuhteissa ilmeni enemmän konflikteja verrattuna vertaisryhmiin. Lisäksi opettajat raportoivat kokevansa vähemmän läheisyyttä opettaja–oppilassuhteessaan ADHD-piirteisten oppilaiden kohdalla. ADHD-piirteisen oppilaan aggressiivinen käytös koettiin opettajien osalta kaikkein haasteellisimmaksi opettaja–oppilassuhteen kannalta, ja stressaavimmaksi tekijäksi opettajille. Opettajan sukupuolta koskevat tutkimustulokset osoittautuivat osittain ristiriitaisiksi keskenään. Oppilaan prososiaalisen käytöksen havaittiin myös olevan vahva opettaja–oppilassuhdetta selittävä muuttuja. Tutkimusaineiston artikkeleista viidessä oli käytetty samaa opettaja–oppilassuhteen laadun mittaria. Lähes kaikissa tutkimusartikkeleissa opettaja–oppilassuhteen laatua oli arvioitu pelkästään opettajan näkökulmasta käsin, joten ADHD-piirteisten oppilaiden omat näkemykset opettaja–oppilassuhteen laadusta jäivät vähäisiksi.
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää opettajien työkokemuksen yhteyttä työrauhan toteutumiseen luokkahuoneessa sekä tarkastella mahdollisten yhteyksien taustalla olevia tekijöitä. Työrauhan toteutumista ilmentävinä aspekteina toimivat säännöt, opetus ja opettaja–oppilassuhde, jotka on laadittu Saloviidan (2010) teoriaa sekä lukuisia muita työrauhaa käsitteleviä tutkimuksia mukaillen. Työrauhan toteutumisen aspekteja tukee myös pedagogisen auktoriteetin käsite, jota tarkastellaan Harjusen (2009) teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkielmani aihetta ei ole juurikaan tutkittu ja samanaikaisesti koen, että luokanopettajakoulutus ei ole antanut tarvittavia eväitä työrauhan kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen luokkahuoneessa. Lisäksi uskon, että tutkielmani antaa arvokasta tietoa työelämää varten, sillä taitoa ylläpitää työrauhaa pidetään opettajan tärkeimpänä taitona. Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tiedonhaku tapahtui Google Scholar -hakukoneen sekä Helkan artikkelihakukoneen välityksellä. Aineisto koostui sekä kotimaisista että ulkomaisista tutkimuksista, jotka käsittelivät opettajana kehittymistä, työkokemuksen dimensiota sekä sivusivat työrauhan toteutumisen aspekteja. Aineiston pohjalta laadittiin johdonmukainen kuvaileva synteesi. Merkittävimpinä tutkimustuloksina voidaan pitää opettajien epävarmuutta työuran alussa sekä itsevarmuuden nousua työkokemuksen myötä kaikkien työrauhan toteutumisen aspektien sekä pedagogisen auktoriteetin suhteen. Työrauhan toteutumisen aspekteja yksittäisesti tarkasteltuna havaittiin, että työkokemuksen myötä opettajat saattavat kokea lisääntyvää tarvetta olla päävastuussa sääntöjen laadinnassa sekä heidän opetustaitonsa kehittyvät. Kyseisten yhteyksien taustalla vallitsi muun muassa itsevarmuuden ja kokemuksen karttuminen sekä kollegionaalisen tuen lisääntyminen. Opettajien työkokemuksella ei havaittu olevan selkeää yhteyttä opettaja–oppilassuhteeseen. Kokonaisuudessaan tutkielmani antaa viitteitä siitä, että opettajien työkokemuksella on positiivinen yhteys työrauhan toteutumiseen luokkahuoneessa.
Now showing items 1-2 of 2