Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "opettaja-oppilas-suhde"

Sort by: Order: Results:

  • Opettajan motivationaalinen tuki oppilaalle käsityön vaikeissa tilanteissa : 7.–9.-luokkalaisten näkemyksiä ja kokemuksia opettajan toiminnasta 
    Jernfors, Riikka (2017)
    Tässä tutkimuksessa keskityttiin 7.–9.-luokkalaisten oppilaiden kokemiin käsityön haasteisiin ja niistä mahdollisesti ilmeneviin motivaation puutteisiin. Tarkoituksena oli kartoittaa oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten oppilaat kokevat opettajan toiminnan ja motivationaalisen tuen ongelmatilanteissa. Käsityön oppiminen vaatii oppilailta ajattelua, päättelyä, hahmottamista ja ongelmanratkaisua käsityöprosessin eri vaiheissa suunnittelusta toteutukseen. Sisäisen motivaation puuttuessa tai tehtävän ollessa haastava oppilas voi esimerkiksi kokea luovuttamisen helpompana kuin periksiantamattomuuden, jolloin opettajalla on tärkeä tehtävä motivoida oppilasta. Tutkimusongelma syntyi opettajien kertomista kokemuksista: käsitöitä opetettaessa oppilailla voi olla haasteita ja siitä mahdollisesti syntyneitä motivaatio-ongelmia, jolloin opettaja voi tuntea itsensä voimattomaksi auttamaan oppilasta etenemään työssä. Kiinnostavaa oli se, mitä opettaja voi tehdä tilanteessa, jossa oppilas “heittää hanskat tiskiin”. Tutkimuksen keskiöön nousi seuraava kysymys: mikä oppilaiden mielestä opettajan motivoivassa toiminnassa on tärkeää sillä hetkellä, kun oppilaat kokevat haasteita käsityöntunneilla? Tutkimukseen osallistui kuusi peruskoulun 7.–9.-luokkalaista: kolme poikaa ja kolme tyttöä niin, että jokaiselta luokka-asteelta haastateltiin kahta oppilasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina, jotka toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja niitä analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuskysymykseen löytyi seitsemän oppilaiden mielestä tärkeää opettajan motivoivaa toimintatapaa, joista keskeisimmäksi nousi avun antaminen heti ja esimerkin näyttäminen. Myös opettajan huumorin käyttö sekä ajan antaminen koettiin merkityksellisiksi vaikeuksia kokiessa. Muut, harvemmin mainitut opettajan tärkeät toimintatavat olivat vaihtoehtojen antaminen, kannustaminen ja positiivinen asenne, rauhoittaminen sekä innostaminen.
  • Temperamentti ja sen vaikutus lasten koulunkäyntiin 
    Sneck, Antti (2018)
    Objectives. Differences in people and the reasons behind them have been a subject of interest through-out history and, among others, the concept of temperament has been used in an attempt to explain them. According to theoretical literature, temperament is biologically-based, at least partly inherited behaviour-al and reactional tendency, which appears early and is relatively stable through life. Temperament ex-plains the individuality in people and serves as a biological foundation for personality, which develops through the joint influence of temperament and environment. Temperament is composed of different temperament traits, the number of which is debated by different temperament theorists. Temperament is in constant interaction with environment, including at school, where temperament has been suggested to contribute to an unequal treatment of children. The objectives of the present study were to discover how temperament is being defined within school context, what kind of effect temperament has on children’s educational experience, and how it should be taken into account in connection to children’s educational experience. The aim is to analyse current theoretical and empirical literature and advance temperament-related knowledge and understanding in the field of education. Methodology. The present study was executed as a descriptive literature review. The material was com-prised of international and Finnish theoretical literature as well as numerous research articles, published in prestigious, peer-reviewed international journals. The material included research conducted specifical-ly in the Finnish school context as well. Results and conclusions. In research conducted in school context, temperament was defined based on the theoretical literature with small variations mostly in temperament traits. According to research, chil-dren’s temperaments were directly and indirectly linked to children’s school adjustment, social relation-ships with teachers and peers, and academic achievement, including school grades. Reviewed studies suggested more temperament-related education for teachers and rethinking of assessment practices. Temperaments’ different kinds of effects on children’s school experiences put them in unequal posi-tions at school. Some children, based on their innate attributes, have more negative relationships with teachers and peers, and worse grades, which, in turn, are connected to different kinds of educational opportunities in the future. Temperament-related education for teachers and more equal assessment practices might improve educational experience of children with all kinds of temperament.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO