Browsing by Subject "opettaja-oppilassuhde"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2020)Viime syksynä suorittamani opetusharjoittelun jälkeen minulle muodostui vahva mielenkiinto tutustua tarkemmin siihen, mitä opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta on tutkittu. Tutustuttuani aihepiirin tutkimuksiin minulle selvisi, että opettajan ja oppilaan välisen positiivisen suhteen on tutkittu olevan yhteydessä oppilaan koulumenestykseen (Fredriksen & Rhodes, 2004, s. 45). Suhteen laadun on tutkittu olevan yhteydessä sen lisäksi myös muihin oppilaan kannalta tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi oppilaan kouluun sitoutumiseen ja jaksamiseen (Birch & Ladd, 1997 s. 62; Muhonen ym., 2016, s. 113). Tässä tutkielmassa tarkastelen opettajan ja oppilaan välistä ammatillista suhdetta. Tarkoituksenani on määritellä, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi opettajan ja oppilaan välinen pedagoginen suhde muodostuu alakoulussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kevään 2020 aikana. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on tyypillistä, että sen avulla jostakin tietystä asiasta pyritään luomaan mahdollisimman laaja yhteenveto. Tässä tutkielmassa tutkimusaineistoa etsittiin pääsääntöisesti Helsingin yliopiston Helka-kirjastosta ja Google Scholar hakukoneesta. Hakusanoina toimivat muun muassa ’’Student-teacher relationship’’, ’’Pedagogical relation’’ ja ’’Sosiaaliset suhteet’’. Aineistokseni valikoituivat pääosin 2000-luvulla ilmestyneet suomen- ja englanninkieliset teokset, jotka sisälsivät tutkimuskysymykseni kannalta oleellisia tuloksia. Käytin tutkielmassani 33 eri lähdeteosta, joista 13 vastasi suoraan tutkimuskysymykseeni. Määrittelin löytämästäni tutkimusaineistosta pedagogiseen suhteeseen vaikuttaviksi päätekijöiksi ympäristön, opettajan ja oppilaan. Ympäristöön liittyviksi alatekijöiksi määrittelin ajan ja muut oppilaat. Opettajaan ja oppilaaseen liittyviksi alatekijöiksi määrittelin opetusmetodit, etnisen taustan, luonteenpiirteet, sukupuolen, perhetaustan, oppimisvaikeudet, oppilaan asenteen ja kehitysvammat. Vaikka osa suhteeseen vaikuttavista tekijöistä liittyy melko pysyviin ihmisen ominaisuuksiin, on opettajan tärkeä tiedostaa oman toimintansa reflektointi ensisijaisena keinona suhteiden laadun parantamisessa. Tarkoituksenani on tutkia pedagogista suhdetta lisää pro-gradu tutkielmassani oppilaiden kokemusten näkökulmasta.
-
(2021)Tässä kandidaatin tutkielmassa käsitellään oppilaan alakouluun kiinnittymistä ja opettajan mahdollisuuksia tukea oppilaan kouluun kiinnittymistä. Kiinnostus kouluun kiinnittymistä kohtaan nousi siitä, että aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat käsitelleet kouluun kiinnittymistä yläkouluikäisten oppilaiden tai yläkouluun siirtymävaiheessa olevien oppilaiden kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita oppilaiden alakouluun kiinnittymiseen vaikuttavia asioita sekä sitä, miten opettaja pystyy tukemaan ja edistämään oppilaidensa alakouluun kiinnittymistä omalla toiminnallaan. Tutkielma tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, joka kuuluu laadullisen tutkimuksen menetelmiin. Tutkielman aineisto hankittiin hyödyntämällä hakusanoja school engagement, Finnish primary school ja teacher-student relationship ja näiden hakusanojen yhdistelmiä. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-järjestelmän verkkokannasta. Aineiston hankinnan kriteereinä oli, että artikkelit koskevat alakoulua, ne ovat vertaisarvioituja sekä niiden tuli olla julkaistu 2000- 2021 vuosina, jotta artikkelien tiedot olisivat ajantasaisia. Aineistoksi valikoitui kymmenen tieteellistä artikkelia. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistosta löytyvien sisältöjen mukaan muotoiltiin kaksi pääluokkaa, mitkä kuvaavat tutkielman tutkimuskysymyksiä. Pääluokiksi muodostui oppilaan alakouluun kiinnittymiseen vaikuttavat asiat sekä opettajan mahdollisuudet tukea oppilaiden kouluun kiinnittymisessä. Aineistosta kerättiin pääluokkiin sopivia ilmauksia, joista muodostettiin viisi alaluokkaa. Tutkimustuloksiksi löytyi oppilaan alakouluun kiinnittymiseen vaikuttavia asioita, sekä opettajan vaikutusmahdollisuuksia tukea oppilaan alakouluun kiinnittymistä. Oppilaan kouluun kiinnittymiseen vaikuttavia asioita olivat ihmissuhteet koulussa, yksilölliset tekijät sekä oppilaan tausta. Opettaja pystyi vaikuttamaan oppilaan kouluun kiinnittymiseen rakentamalla myönteisen suhteen oppilaaseen ja huolehtimalla oppimisympäristöstä. Tuloksista voi päätellä, että moni asia vaikuttaa oppilaan kouluun kiinnittymiseen, erityisesti oppilaan sosiaaliset suhteet. Lisäksi tuloksista nousee esille opettajan monet vaikutusmahdollisuudet tukea oppilaan kouluun kiinnittymistä.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhteen ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä alakoulussa opiskelevilta oppilailta. Tämän lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisena valittujen tutkimusartikkelien valossa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhde näyttäytyy sen eri ulottuvuuksissa (konflikti, läheisyys ja riippuvuus). Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmaan valitut artikkelit olivat vertaisarvioituja empiirisiä tutkimusartikkeleja vuosilta 2016–2021, jotka käsittelivät aihetta ainakin osin tutkimuskysymyksiin vastaten. Artikkelien tutkimustulosten analyysin ja vertailun pohjalta saatiin tutkimustulokset tämän tutkielman kysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhteen ja opintomenestyksen välillä näyttää olevan yhteys kouluun kiinnittymisen kautta. Kouluun kiinnittyminen on yhteydessä opintomenestykseen erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla, ja koska opettaja-oppilassuhteen laatu on merkittävä tekijä kouluun kiinnittymisessä, voidaan todeta välillisesti yhteys myös opintomenestykseen. Kuitenkin tarvittaisiin lisää tutkimusta juuri opintomenestykseen peilaten, jotta voitaisiin puhua selvemmistä yhteyksistä. Opettaja-oppilassuhteen laadussa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan välillä konfliktin määrä oli suurempi verrattuna yleisen tuen oppilaisiin, ja ADHD-oireet olivat yhteydessä suurempaan konfliktin määrään. Aiheen tutkimuksesta löytyi paljon aukkoja, joten aihetta olisi syytä tutkia lisää tulevaisuudessa niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin kontekstista käsin.
-
(2016)Objectives. According to the OECD Teaching and Learning International Survey (TALIS) 2013 results Finnish elementary school teachers do not receive enough feedback about their performance. The ethical guidelines published by the Finnish Trade Union of Education outline that teachers should aim at understanding each student’s thinking and opinions. The Finnish basic education’s core curriculum (POPS 2014) that takes effect in the fall of 2016 highlights the importance of student involvement. The main objective of this study was to examine the value of students’ feedback in elementary schools. In addition, this study examines the reliability of elementary school students’ feedback. The aim is also to increase the interest towards students’ feedback among Finnish educators. The theoretical framework of this study consists of the personality Rogers’s theory on personality development, Deci and Ryan’s self-determination theory and Erikson’s theory on psychosocial development. Methodology. The study was implemented as a systematic literature review. The scientific material consisted of ten English-language peer-reviewed articles. Two of the articles were published in England, two in Holland, one in Belgium, one in Norway, three in the United States and one in Australia. The research material included also one Swedish-language doctoral dissertation published in Sweden. Results and conclusions. Soliciting feedback from students had a positive effect on both teachers and students. The students appreciated that teachers were interested in their opinions. The teachers received useful information related to the children’s views on school- and teacher-related issues. The answers provided by the children were to a large extent reliable. Doing research on teacher-student relationships and students’ feedback in Finnish elementary schools can provide valuable information to teachers and educators alike. Examining the silent information among students may foster stronger mutual understanding and interaction between teachers and students, increase the teachers’ job motivation and support the students’ learning.
-
(2019)Tavoitteet. Opettajien työstressi ja -uupumus on kiinnostanut tutkijoita jo vuosikymmenen. Opettajan ammatti on useassa tutkimuksessa todettu yhdeksi kuormittavimmista. Opetusalan ammattijärjestön tuoreimmassa työolobarometrissä raportoidaan useista suomalaisia opettajia uuvuttavista stressitekijöistä. Toisaalta Talis 2018-selvityksen mukaan suomalaiset opettajat ovat innostuneita ja sitoutuneita työhönsä, jossa tuntevat olevansa kyvykkäitä. Tutkielmani tavoite on perehtyä kirjallisuuskatsauksen avulla opettajien työuupumuksen tutkimukseen sekä työuupumuksen taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti pyrin löytämään vastauksia siihen, minkälaisilla metodeilla, välineillä ja mittareilla opettajien työuupumusta tai toisaalta ammatillista hyvinvointia on tutkittu. Lisäksi etsin opettajan ja oppilaan välisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat opettajan työuupumuksen kehittymisen taustalla. Tarkastelen näitä tekijöitä Maslachin määritelmän avulla, jossa työuupumus kehittyy pitkän kroonisen stressin seurauksena uupumisen, kyynistymisen ja riittämättömyyden tunteen kautta. Lisäksi tarkastelen opettajan ja oppilaan välistä suhdetta työn vaatimusten ja resurssien mallin avulla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui 21 vertaisarvioidusta artikkelista, joissa tutkittiin suomalaisten varhaiskasvattajien ala- ja yläkoulun opettajien, lukion opettajien sekä ammatillisen koulutuksen opettajien työhön liittyvää uupumusta tai hyvinvointia. Tulokset ja johtopäätökset. Työuupumuksen tutkiminen on haastavaa ilmiön monimutkaisuuden takia. Kehityskulut työuupumuksen taustalla ovat monista tekijöistä riippuvaisia. Katsaukseni tutkimuksista puolet tarkasteli aihetta uupumuksen ja stressin näkökulmista, puolet hyvinvoinnin ja sen edistämisen näkökulmista. Selkeä enemmistö tutkimuksista oli kvantitatiivista tutkimusta. Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus nousi merkittäväksi tekijäksi opettajan uupumisen tai hyvinvoinnin taustalla yhdeksässä aineistoni artikkelissa.
-
(2023)Tavoitteet: Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kuvata ja tulkita nonverbaalia välittömyyttä käsitteenä eri ulottuvuuksineen sekä esitellä ammatillisia vaikutuksia, joita nonverbaalilla välittömyydellä on opettajalle. Pyrkimyksenäni on pystyä esittelemään laaja kuva nonverbaalista välittömyydestä ilmiönä sekä tuoda esiin, kuinka tärkeää opettajalle on olla tietoinen vaikutuksista, joita opettaja voi nonverbaalin välittömyyden avulla saavuttaa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen avulla nonverbaalista välittömyydestä, sen eri ulottuvuuksista sekä ammatillisista vaikutuksista opettajan näkökulmasta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui nonverbaalia välittömyyttä ja oheisviestintää käsittelevistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä aihealueen tutkimuskentällä selkeästi tunnustetuista teoksista. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että nonverbaali välittömyys on opettajalle ammatillisesti erittäin keskeinen työkalu. Opettaja voi nonverbaalia välittömyyttä hyödyntämällä saavuttaa positiivisia tuloksia niin oppilaiden oppimisessa, motivaatiossa, opettaja-oppilassuhteissa, oppilaiden arvioissa opettajasta, oppilaiden opiskeluun sitoutumisessa, luokan oppimisilmapiirissä kuin omassa opetustehokkuudessaan.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli tarkastella aiemman tutkimuksen pohjalta, millä tavoin opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde vaikuttaa oppilaan koulumotivaatioon ja mikä ylipäätään vaikuttaa opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tavoitteena oli tuoda systemaattisesti esiin aiheesta käytyä tutkimusta ja niiden välisiä yhteyksiä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona oli 12 tieteellistä tutkimusartikkelia, joiden haku rajattiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aineisto oli julkaistu vuosina 1990–2021, ja se koostui englanninkielisistä, vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka olivat saatavilla verkossa ja vastasivat tutkimuskysymyksiin. Aineiston haussa käytettiin hakusanoja ”teacher-student relationship” sekä ”motivation”. Aineistoista noussut tieto analysoitiin laadullisesti luokitellen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutussuhteella oli merkittävä yhteys oppilaan koulumotivaatioon. Opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen ja samalla myös oppilaan koulumotivaatioon vaikuttivat erityisesti opettajan käsitykset oppilaista, opettajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kertomukset itsestään, luokan ilmapiiri ja organisaatio, opettajan välittömyys, läheisyys ja läsnäolo sekä psykologisten perustarpeiden tukeminen. Opettajan on tärkeää tiedostaa nämä yhteydet ja vaikuttimet, jotta hän voi omalla vuorovaikutuskäyttäytymisellään mahdollisimman mielekkäästi tukea oppilaan koulumotivaatiota. Jatkotutkimusta olisi hyödyllistä kohdentaa palautteenantoon vuorovaikutuksellisena prosessina sekä opettajan vaihtumisen seurauksiin motivaation kannalta.
-
(2022)Yksinäisyys voi koskettaa yhtä voimakkaasti kaikenikäisiä ihmisiä elämän eri vaiheissa. Myös alakouluissa on yksinäiseksi itsensä kokevia oppilaita, joiden määrää ei ole saatu vähennettyä viime vuosien aikana. Tässä tutkimuksessa etsitään keinoja puuttua oppilaiden yksinäisyyteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella opettajan roolia oppilaan yksinäisyydessä ja löytää keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui suomalaista ja ulkomaista yksinäisyyttä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseen pyrittiin valitsemaan alakouluikäisiä koskevaa kirjallisuutta, mutta kohderyhmää käsittelevän tutkimuksen vähäisestä määrästä johtuen tutkimukseen otettiin aineistoa myös valitun ikäryhmän ulkopuolelta. Tutkimuksessa huomattiin, että opettaja-oppilassuhteen laadulla on yhteys oppilaan kokemaan yksinäisyyteen. Erityisesti läheisen, luotettavan, avuliaan ja ymmärtäväisen pedagogisen suhteen havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan yksinäisyyden määrään. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin neljä menetelmää puuttua yksinäisyyteen, joista erityisesti oppilaan sosiokognitiivisten ja sosiaalisten taitojen harjoittelemisen, oppilaan sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin pääsemisen tukemisen sekä ryhmän sosiaalisen tuen kasvattamisen havaittiin olevan menetelmiä, joiden sisällyttäminen sellaisenaan koulujen toimintaan voisi olla mahdollista. Tämä tutkimus suosittelee aiempien tutkimusten rinnalla sekä lisäämään kouluihin kohdistuvaa yksinäisyystutkimusta että kouluja osallistumaan yksinäisyyden vähentämiseen tämänhetkistä tutkittua tietoa hyödyntäen.
-
(2023)Tämän kandidaatintutkielman tavoite ja tutkimuskysymys oli kartoittaa yleisellä tasolla sitä, millä tavoin opettaja voi vaikuttaa luokan turvallisen ilmapiirin rakentumiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat opettajalla olevan merkittävin rooli luokan ilmapiirin ja yhteishengen rakentamisessa. Tutkielman tarkoituksena ja tehtävänä on täten syventää opettajien ja opettajaksi opiskelevien ymmärrystä opettajan roolin todellisesta merkityksestä luokassa merkittävimpien vaikutuskeinojen avaamisen kautta. Tutkielma ei suoranaisesti tarjoa valmiita vastauksia luokan ilmapiirin rakentamiseen turvalliseksi, sillä jokainen luokkayhteisö on ainutlaatuinen jäseniltään ja ilmapiiriltään, kuten tutkimukset osoittavat. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon integroin tutkimusaineistona käyttämiäni tutkimusartikkeleita ja muuta tutkimuskirjallisuutta. Käytin aineistonani 19 eri tiedonlähdettä, joista käytin päälähteinä neljää. Kokosin kirjallisuusaineiston hakemalla verkosta avainsanojen avulla aiheeseen sopivia tutkimusartikkeleita ja muuta kirjallisuutta. Aineistoksi valikoituneet ovat niitä, jotka parhaiten vastaavat tutkimuskysymykseeni. Tutkielman tulokset jakautuivat neljään kategoriaan, jotka ovat lämmin opettaja- oppilassuhde, opettaja luokan tunnekeskuksena ja tunteiden navigoijana, opettajan toimintamallit ja piirteet sekä opettaja ryhmän ytimenä, rakentajana ja konfliktien käsittelijänä. Näistä ehdottomasti merkittävimmässä asemassa luokan turvallisen ilmapiirin rakentamisen näkökulmasta oli lämmin opettaja-oppilassuhde, joka toimii ikään kuin kattona muille osa- alueille. Nämä kaikki neljä osa-aluetta liittyvät vahvasti toisiinsa, joten tuloksista löytyy paljon lomittaisuuksia.
-
(2024)Opettajan ja oppilaan välinen suhde toimii merkittävänä osana oppilaan koulunkäyntiä ja siellä tapahtuvaa toimintaa. Opettaja-oppilassuhde luo pohjan oppilaan oppimiselle. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella opettaja-oppilassuhteen rakentumista kouluympäristössä sekä tutkia sen kokemuksia opettajan ja oppilaan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia sekä myönteisellä että kielteisellä opettaja-oppilassuhteella on. Tutkielman aihe on erityisen tärkeä, sillä opettaja-oppilassuhde vaikuttaa merkittävästi oppilaan hyvinvointiin, koulumenestykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuus suuntautui tieteelliseen kirjallisuuteen, jotka käsittelivät opettaja-oppilassuhdetta, pedagogista suhdetta, oppilaan koulumenestystä sekä opettaja-oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tiedonhaussa käytin tietokantoja: Helka, Finna, Google Scholar. Kirjallisuus pohjautui pääosin 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin Suomessa ja Amerikassa. Tutkimusten mukaan luottamus ja oppilastuntemus ovat keskeisessä asemassa opettaja-oppilassuhteessa. Tutkimustulokset osoittavat, että myönteinen opettaja-oppilassuhde edistää oppilaiden hyvinvointia ja parantaa oppimistuloksia, vaikuttaen myös oppilaiden motivaatioon, sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen. Tutkielma tarjoaa käytännön ohjeita opettajille suhteen laadun parantamiseksi, ja pyrkii lisäämään ymmärrystä opettaja-oppilassuhteen roolista oppilaan kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja koulunkäynnissä. Vaikka opettaja-oppilassuhteesta on jo jonkin verran tutkimustietoa, olisi jatkotutkimusta kuitenkin tarpeellista tehdä tulevaisuudessa eri näkökulmista koskien opettaja-oppilassuhdetta.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät oppilaiden kuuluvuuden tunnetta koulussa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulussa muodostetut suhteet vaikuttavat kuuluvuuden tunteen kokemiseen. Ensimmäisen tutkimuskysymys koski tekijöitä, jotka edistävät kuuluvuuden tunnetta koulussa oppilaiden kokemana ja toinen tutkimuskysymys tekijöitä, jotka edistävät oppilaiden kuuluvuuden tunnetta koulussa opettajien ohjaamina. Tutkimuksessa etsitään konkreettisia keinoja, joiden avulla esimerkiksi opettajat voivat edistää oppilaidensa kuuluvuuden tunnetta. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimusaineistoksi valikoitui viisi vertaisarvioitua ja englanninkielistä artikkelia vuosilta 2013–2019. Artikkelit valittiin tietyin valintakriteerein esimerkiksi aiheen rajauksen myötä syntyneiden hakusanojen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä hyödyntäen Bronfenbrennerin (1979) ekologista systeemiteoriaa. Tutkimustulokset luokiteltiin yksilötason, sosiaalisen tason ja luokkatason tekijöihin. Tulokset osoittivat, että yksilötasolla kuuluvuuden tunnetta koulussa edistivät oppilaiden kokemana heidän sisäiset kokemuksensa, henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä osallisuuden kokemukset ryhmässä. Sosiaalisella tasolla puolestaan akateeminen ja emotionaalinen yhteys vertaisiin sekä opettajiin edistivät kuuluvuuden tunnetta oppilaiden kokemana. Oppilaiden kuuluvuuden tunnetta edistäviä tekijöitä opettajien ohjaamina olivat emotionaalinen ja akateeminen tuki, joista emotionaalinen tuki voidaan jakaa psyykkiseen tukeen sekä vuorovaikutukseen ja akateeminen tuki verbaaliseen, sosiaaliseen sekä muuhun tukeen. Nämä tuen muodot kuuluvat luokkatason tekijöihin. Tulokset viittaavat siihen, että opettajilla on merkittävä rooli oppilaidensa kuuluvuuden tunteen edistämisessä koulussa.
-
(2022)Koulunkäynnin on katsottu olevan tärkeä tekijä lapsen rikollisuudelta sekä syrjäytymiseltä suojaamisessa. Aiempien tutkimusten mukaan koulujen opettajilla sekä koulussa vallitsevilla opettajan ja oppilaan välisillä vuorovaikutussuhteilla on osoittautunut olevan merkitystä lasten ja nuorten koulukokemuksille. Erityisesti positiivisiksi koetut opettaja-oppilassuhteet ovat aiempien tutkimusten mukaan olleet yhteydessä koulumyönteisiin kokemuksiin sekä koulunkäyntiin sitoutumiseen. Kandidaatintutkielmassani tutkin opettajan ja oppilaan välisen suhteen yhteyksiä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiselle. Tutkielmani tarkoitus oli tarkastella erityisesti sitä, miten positiiviset ja negatiiviset opettaja-oppilassuhteet ovat yhteydessä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen sekä millaisia yhteyksiä opettaja-oppilassuhteen laatua määrittelevät ominaisuudet rikoskäyttäytymisen kanssa osoittavat tutkimuskirjallisuuden perusteella. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroiva kirjallisuuskatsaus sopii erityisesti sellaisten tutkimusten menetelmäksi, joiden tutkittavasta ilmiöstä on jo olemassa tietoa, mutta johon halutaan tuoda mahdollisesti uusia näkökulmia. Tutkimukseeni valitsin kymmenen aihealueen tutkimusartikkelia, joita analysoin tutkielmassani perinteisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineiston valitsin eri tiedejulkaisujen tietokannoista aihepiirin hakusanoja käyttäen, otsikko- ja abstraktitason seulonnalla sekä lopuksi tarkemman ja yksityiskohtaisemman lukutyön perusteella. Tutkielmani osoitti, että opettajan ja oppilaan välisillä niin positiivisina kuin negatiivisina koetuilla suhteilla oli yhteyksiä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiselle. Positiivisia piirteitä, kuten opettajan tukea ja huolenpitoa, osoittavat suhteet olivat pääsääntöisesti yhteydessä vähäisempään lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen. Negatiivisina ja ristiriitaisina koetut suhteet olivat päinvastaisesti yhteydessä aktiivisempaan rikoskäyttäytymiseen. Opettaja-oppilassuhteilla ja erityisesti sen laadulla voidaan tämän tutkielman perusteella katsoa olevan merkitystä sille, millaisia mahdollisia muotoja lapsen tai nuoren käyttäytyminen saa kouluympäristössä sekä koulun ulkopuolella, sekä toisaalta myös sille, millaiseksi lapsen tai nuoren elämä rakentuu myös koulun jälkeen.
Now showing items 1-12 of 12