Browsing by Subject "opettajan työ"

Olen tehnyt kirjallisuuskatsauksen opettajien stressiä ja uupumusta käsitelleistä tutkimuksista. Tutkimukseni tehtävänä oli kuvata opettajan työssä esiintyviä keskeisiä stressiä ja uupumusta aiheuttavia tekijöitä sekä niiden vastaisia, lieventäviä tekijöitä. Olen tarkastellut opettajan työn sisäisiä, eli opettajista itsestään lähtöisin olevia, sekä ulkoisia, eli opettajien vaikutusvallan ulkopuolisia stressi- ja uupumustekijöitä. Pyrin myös selvittämään, liittyykö suomalaisten opettajien kokemaan stressiin ja uupumukseen jotain erityispiirteitä ja poikkeavatko ne ulkomaalaisten opettajien kokemuksista. Lisäksi tutkimuksen hypoteesina oli, että viimeisen vuosikymmenen aikana opettajien stressin ja uupumuksen kokemuksissa olisi nähtävissä joitakin yhteiskunnan-, teknologian- tai koulutusjärjestelmän kehityksen aiheuttamia muutoksia. Tämän vuoksi tarkastelin vain uudempia, ajankohtaisia tutkimustuloksia. Aineistoni keräsin systemaattisesti tarkan tiedonhaun ja sitä ohjanneen kriteeristön avulla. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti, pyrin arvioimaan aineistoni laatua ja referoimaan siitä esiin nousseita tuloksia objektiivisesti. Laatimalla aineiston hakua varten tarkkarajaiset hakutermit ja -kriteerit, tutkimustulosten toistettavuus parani. Lopulta aineistoon valikoitui 10 opettajien stressiä ja uupumusta eri näkökulmista käsitellyttä tutkimusta. Aineistosta esiin nousseet tulokset olivat yhdenmukaisia. Ne osoittivat, että opettajien persoonallisuuden piirteet olivat yhteydessä heidän kokemaansa stressin ja uupumuksen määrään. Ulospäinsuuntautuneet ja seuralliset opettajat näyttivät kärsivän harvemmin liiallisesta stressistä tai uupumuksesta. Opettajan työn ulkoiset stressi- ja uupumustekijät olivat myös hyvin samankaltaisia riippumatta tutkimuksiin osallistuneiden opettajien maantieteellisestä sijainnista. Suomalaiset opettajat kertoivat siis samoista stressin aiheuttajista kuin esimerkiksi romanialaiset opettajat. Opettajan työn keskeisimmät ulkoiset stressin ja uupumuksen aiheuttajat olivat koulun hallinto ja koulutusjärjestelmälliset rakenteet, koulun ilmapiiri, oppilaat sekä vanhemmat. Teknologian kehitys ei näyttänyt lisäävän opettajan työn kuormitusta, mutta koulutusjärjestelmän muutokset olivat usein opettajien stressin aiheuttajana.

In this Bachelor’s Thesis, I present the factors and the means to improve teachers’ well-being at work. A lot of research can be found about teachers’ burnout, and along with discussion in the media, a negative view on teachers’ well-being might be the result. However, majority of teachers enjoy their work. Therefore, the research has begun to pay more attention on teacher well-being. In this literature review, the concept of well-being at work is analyzed based on three theories. According to Karasek’s Job Demand-Control model, well-being at work is experienced in the balance between demands of work and the feeling of control. The second theory, Steps towards well-being at work, is based on Maslow’s motivational theory. The third way on viewing well-being at work is through the concept of work engagement. This theory stresses the contribution and the pleasure experienced at work. Teachers’ well-being at work is analyzed from stress factors’ and contributing factors’ point of view. In addition, I have strived to separate the contributing factors to personal factors and those from the community. Drawing the line between stress factors and contributing factors is partly artificial, because same factor can be viewed as a stress factor or a contributing factor depending on the situation. A typical example of this kind of factor are the students. In my Master’s Thesis, I could expand this theme of teacher well-being to the interaction between the teacher and the students and how it influences teacher’s well-being at work. In addition, inclusion brings its challenges and demands on teacher’s work. Therefore, its influence on teacher well-being should be researched.