Browsing by Subject "opettajaopiskelija"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tässä tutkimuksessa tarkastelen käsityön- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden minäpystyvyyttä käsitöissä. Minäpystyvyys on tehtävä- ja tilannekohtaista uskoa omiin kykyihin, ja se vaikuttaa tehtäviin suuntautumiseen sekä siihen, kuinka paljon yksilö jaksaa nähdä vaivaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja ponnistella vaikeuksia kohdatessa. Käsityö on monivaiheinen prosessi, ja minäpystyvyys on olennainen osa sitä niin tehtävien valinnassa kuin erilaisia ongelmia kohdatessakin. Opettajan minäpystyvyys vaikuttaa opetuksen laatuun ja sitä kautta oppilaiden oppimiseen ja heidän minäpystyvyytensä kehittymiseen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista opettajaopiskelijoiden minäpystyvyys käsitöissä on ja mitkä tekijät ovat yhteydessä korkeampaan ja mitkä matalampaan minäpystyvyyteen. Tutkimus on survey-tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä e-lomakkeella. Tutkimuskysely koostui minäpystyvyysmittarista sekä taustatietokysymyksistä. Kysely lähetettiin kaikille Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille sekä ensimmäisen ja toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoille mukaan lukien käsityön sivuaineopiskelijat. Kyselyyn vastasi yhteensä 110 opiskelijaa, joiden vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelmaa käyttäen. Analyysimenetelminä olivat aineiston tilastollinen kuvaaminen sekä varianssianalyysi. Tutkimukseen osallistuneiden opettajaopiskelijoiden käsityön minäpystyvyys oli keskimääräisesti korkea. Käsityön opettajaopiskelijoiden minäpystyvyys oli varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoita korkeampi. Iän, toisen asteen koulutuksen ja mahdollisen aiemman korkeakoulutustaustan perusteella jaettujen ryhmien väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja minäpystyvyydessä. Sen sijaan minäpystyvyys oli keskimäärin korkeampi hyviä peruskoulun käsityöarvosanoja saaneilla, kannustusta ja tukea kokeneilla, käsityötä valinnaisopintoina opiskelleilla, käsitöitä vapaa-ajalla harrastavilla sekä heillä, jotka kokivat oman osaamistasonsa suurinta osaa muita paremmaksi. Matalampia käsityön arvosanoja saaneilla, muiden epäilevää suhtautumista kokeneilla, oman osaamistasonsa muita huonommaksi kokevilla sekä heillä, jotka eivät opiskelleet käsityötä valinnaisaineena eivätkä harrasta käsitöitä vapaaajalla, oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi minäpystyvyys käsitöissä.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, minkälaisista kertomuksista opettajaopiskelijoiden matemaattinen identiteetti koostuu sekä miten nämä kertomukset kuvaavat tulevaisuuden opettajuutta. Tulevaisuuden lisäksi kertomuksia tarkastellaan nykyhetken ja menneisyyden identiteetin näkökulmasta. Tutkimuksessa identiteettiä käsiteltiin narratiivisten teorioiden kautta. Teorioiden mukaan identiteetti muodostuu kertomuksista, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. Nämä kertomukset muokkautuvat henkilön itsensä ja sosiokulttuurisen kontekstin vaikutuksesta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös identiteetin kaksijakoisuutta, jossa henkilö pyrkii siirtymään nykyisestä identiteetistä kohti tavoiteltua identiteettiä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin Helka-tietokannassa ilman tarkkoja hakukriteerejä. Aineistoksi valikoitui kuusi tieteellistä julkaisua, joista neljä oli tieteellisiä lehtiartikkeleita, yksi oli konferenssijulkaisu ja yksi oli väitöskirja. Analyysi suoritettiin etsimällä aineistosta kuvauksia opettajaopiskelijoiden matemaattisen identiteetin kerronnasta, jotka ryhmiteltiin menneisyyttä ja nykyhetkeä kuvaaviin kertomuksiin sekä tulevaisuutta kuvaaviin kertomuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajaopiskelijoiden menneisyyden ja nykyhetken identiteetin kertomukset jakautuivat kahteen osaan. Osalla opiskelijoista taustalla oli useita negatiivisia kokemuksia omilta kouluajoilta, jotka peilautuivat identiteetin kerrontaan myös nykyhetkessä. Osa oli pystynyt käsittelemään negatiivisia kokemuksia ja muokkaamaan identiteetin kerrontaa positiivisempaan suuntaan. Lisäksi löytyi myös opettajaopiskelijoita, joiden nykyhetken ja menneisyyden kerronta oli pääosin positiivista. Tulevaisuuteen suuntautuneessa kerronnassa löytyi kaksi ääripäätä suhtautua tulevaan opettajanuraan. Ensimmäisessä ääripäässä oli selkeä ja tavoitteellinen tulevaisuudenkuva ja toisessa epävarma ja tasapainoton tulevaisuudenkuva. Selkeässä ja tavoitteellisessa tulevaisuudenkuvassa omia kehityskohtia pystyttiin työstämään ja näkemään tuleva opettajanura toiveikkaana. Epävarmassa ja tasapainottomassa tulevaisuudenkuvassa pelot astuivat tulevaisuudenkuvan tielle, jolloin oman opettajanuran hahmottaminen oli vaikeaa.
-
(2016)Aims. The purpose of this study was to systematically analyse what we know about teachers’ compassion, self-compassion and compassion fatigue. My research question was What do we know about teachers’ compassion, self-compassion and compassion fatigue according to previous research? As a theoretical framework, I used previous research of compassion, self-compassion and compassion-fatigue from other fields of science such as psychology. In this systematic review my purpose was to explore how compassion, self-compassion and compassion fatigue affect teachers’ work. Methods. This research is based on systematic review. For the review, I analysed 14 high quality peer-reviewed academic articles, which are studies of teachers’ or teacher students’ compassion, self-compassion and compassion fatigue. Results and conclusions. In this systematic review, I found that teacher students are high in compassion. Compassion predicts well-being in schools’ workers and prevent teachers’ stress. Teachers’ compassion helped understand pupils and their challenges. Higher self-compassion level predicted better social emotional competence and more positive approach towards inclusion. School’s administration’s support, fellow teachers’ support and teamwork prevented compassion fatigue. I also found that keeping personal lives separate from work protected teachers from fatigue. This systematic review indicated that there is just small amount of research made on a chosen topic. It would be beneficial to make more research on teachers’ self-compassion and on how it works against stress and fatigue.
Now showing items 1-3 of 3