Browsing by Subject "opettajuus"

The aim of our research was to map how teachers experience their work and their attitude to school development. In addition we were interested in how the teachers perceive the future of their role and that of the school. The material was collected by interviewing two primary and two secondary school teachers. We interviewed at the schools where we found interested teachers, so the divide between the primary and the secondary teachers was incidental. Our method of interviewing was the theme framed interview. This was chosen because it allows the interviewee a freedom to talk widely about the subject, but it still gives a structured framework for the interview. The themes of the research were subdivided into four categories: being a teacher; the teacher’s role; the planning of the curriculum in the school and the attitude of the teachers towards the development of the school. In addition we asked the teachers to write an essay about the future of the teachers’ work and their school. In analysing the material we could use the themes as our framework. The themes springing out of the interviews were being a teacher, the role of the teacher, reforms and the future. Three important issues affecting the work of today’s teachers came up in the interviews. These were the increasing problems of pupils, the lack of training and insufficient time to do one’s work. The raise in pupils’ problems in school can at least partially be blamed on the increasing use of alcohol and drugs amongst the young and socio-economic problems experienced by parents. Pedagogic subjects especially were deemed lacking in the teacher training programme. Too much time is devoted to train student teachers in the subject matters and not enough time is used honing the skills to tackle the pastoral issues. Time management was the problem both when implementing reforms and co-ordinating work with colleagues. Teachers’ attitudes towards the reforms were generally positive. Experience showed that initiatives developed locally by teachers were more meaningful than the nationwide ones, because the results of the changes could be seen more quickly. The increasing socio-economic problems of pupils were seen to change the work of a teacher and the role of the school towards managing pastoral issues. Accordingly, the role of a teacher would become more concerned with raising the young and supporting the parents. The change in society and the increasing amount of information available will change teaching, thus encouraging students to get skills to seek information independently. Cooperation inside school, between school and parents and international cooperation will increase in the future according to the teachers. The results of our research cannot be generalised, but they will help us to understand the teachers’ work and the demands made on them in society both today and in the future.

Tavoitteet. Ammatti-identiteetin kehittyminen on tärkeä osa omaa opettajuutta. Sen merkityksen pohtiminen on hyvä aloittaa jo varhaiskasvatuksen opintojen aikana. Tutkimukseni teoreettisessa osassa tarkastelen erilaisia ammatti-identiteettiä ja reflektointia käsitteleviä tekstejä. Lisäksi tarkastelen miten kolmen eri maan, Alankomaiden, Suomen ja Sveitsin, varhaiskasvatuksen opettajankoulutukset muodostuvat. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ymmärtää varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen merkitystä ammatti-identiteetin muodostumisessa. Tutkimuksessa haluan selvittää millaisilla tavoilla ammatti-identiteetin rakentumista tuetaan opettajankoulutuksen aikana ja eroavatko kolmen eri maan yliopistojen tavat tukea ammatillista kehitystä toisistaan. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoni koostui kolmen eri maan varhaiskasvatuksen opettajajaopiskelijoista. Haastattelut litteroitiin tuoreeltaan, jonka jälkeen niistä poimittiin viittaukset keskeisiin käsitteisiin. Seuraavaksi tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset havainnot teemoiteltiin. Aineiston kuvailussa käytettiin haastattelusta tutkimuskysymykselle keskeisiä sitaatteja apuna. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien kolmen haastateltavan vastauksissa ilmeni paljon yhteneväisyyksiä siinä, miten yliopistot tukevat heidän ammatti-identiteettinsä kasvua. Erityisen tärkeäksi nousi harjoittelujen sekä reflektion tärkeys. Harjoittelussa opiskelija pystyy soveltamaan yliopistolla opittua teoriaa käytännössä. Harjoittelut tarjoavat hyvän ympäristön reflektoida omaa ammatti-identiteettiä. Yliopistot tukevat opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehitystä myös tarjoamalla heille tietoa lapsen kehityksestä ja oppimisesta sekä ymmärrystä pedagogiikasta. Opiskelijat kokivat tärkeäksi myös yliopiston tarjoaman palautteen ja neuvot. Kaikki haastateltavat kokivat, että vaikka he olisivat toivoneet enemmän tukea oman ammatti-identiteettinsä kehityksen suhteen yliopistoilta, he ovat kuitenkin valmiita aloittamaan työnsä opettajina.

In my Bachelor's thesis, I reflect on how shy and timid students would be seen in the classroom. By visibility, I mean that the teacher needs the ability to see and take note of every student exactly as he or she is. Feeling that you are seen, heard and respected is very important and every person needs it, so is every student too. In my Bachelor's thesis, I look at the growth and development of a child and how different personalities and temperaments influence a child's behavior in the school world. I also look at the teacher and what a good teacher is and what it takes to be a good teacher. No one is quite the same as the other, everyone has a unique personality and temperament, each person is unique. This is why I wanted to find out how different classroom situations the students feel. I did an illustrative study on the subject in the spring of 2019 at Rovaniemi Training School. I developed a short questionnaire for students about shyness and soreness. The survey had three questions and each student answered the questionnaire independently. The final question in the study turns out to be interesting because most students sometimes feel that they would like to communicate with the teacher other than the whole class hears. The study supports the source literature as well as my idea that the teacher has a responsibility and an obligation to be able to give each student a sense of being seen. It is not necessarily so simple as there is usually only one teacher and many students in the classroom. Therefore, the purpose of my research is to make the first step and one suggestion to see the shy and sensitive in the classroom situation. My goal is to continue to explore the topic and find new ways to help teachers.

Tutkimus käsittelee millä tavoin opettajan toiminta ja osaaminen näyttäytyy kahdessa eri varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Analyysissa pohditaan asiakirjoissa esiintyvää kuvaa opettajan piirteistä ja ominaisuuksista. Tarkastelen asiakirjoja ajan tuoman muutoksen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen opettajuus on ollut valtakunnallisesti puheenaiheena uuden varhaiskasvatuslain myötä. Varhaiskasvatus nähdään osana yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet painottaa pedagogiikkaa ja korostaa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista vastuuta. Mielenkiintoni kohdistuu siihen, kuinka se näyttäytyy toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Aineistona käytin varhaiskasvatussuunnitelman perusteita 2005 ja 2018, joista uudempi on velvoittava normiasiakirja, ja pohdin niistä nousevien teemojen merkitystä opettajuuden näkökulmasta. Asiakirjojen välillä oli yli kymmenen vuotta, joka toi tutkimukseen ajan näkökulman varhaiskasvatuksen suunnitelman sekä opettajan osaamisen kehittymisessä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut vertailla asiakirjoja toisiinsa, vaan ne muodostavat aikalinjan, jonka avulla voidaan pohtia samankaltaisuuksia ja mahdollisia muutoksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Asiakirjojen tekstistä välittyi tietty kuva opettajuuden normeista, joita ei suoraan ilmaista. Yleinen teksti listaa opetusta suuntaavat arvot ja tavoitteet, mutta vaatimusta tietyistä kasvatushenkilökunnan piirteistä, ominaisuuksista tai tavasta toimia ei esitetä, vaikka ne ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet toteutuvat. Varhaiskasvatussuunnitelmista nousi selkeästi laadullisia määritteitä opettajan toiminnalle, jotka tulivat välillisesti esiin oppimissisältöjä kuvaavissa tekstikappaleissa. Vaikka varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 ja 2018 ovat luonteeltaan erilaisia ja ne ovat tuotettu eri lähtökohdista, voidaan silti havaita tietty suunta, johon varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvaa johdetaan. Opettajalta työ vaatii laajaalaista osaamista ja työn toteuttamiseksi edellytetään yhä enemmän ammattitaitoa ja asiantuntijuutta, jopa poikkitieteellisesti. Tämän lisäksi opettajalla täytyy olla sensitiivisiä ominaisuuksia toimiessaan varhaiskasvatusikäisten kanssa, joka korostuu uudessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Tavoitteet. Identiteetti on ilmiönä monialainen, ja sekä yleisesti identiteetin, että ammatillisen identiteetin määritelmiä on useita, ja identiteettitutkimuksen kentällä esiintyy toisistaan poikkeavia määritelmiä. Opettajan ammatillisen identiteetin tutkimuksissa ei vastaavasti ole ollut selkeää koherenssia. Tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus tutkimuskenttään, miten luokanopettajaopiskelijoiden ammatillista identiteettiä on tutkittu, ja millaisia määritelmiä tutkijat ovat antaneet ammatilliselle identiteetille. Toinen tavoite tutkimuksessa on selvittää, millaisista elementeistä luokanopettajaopiskelijan ammatillinen identiteetti muodostuu. Menetelmät. Tutkimus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuksen aineiston muodostavat seitsemän tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanopettajaopiskelijoiden kehittyvää ammatillista identiteettiä on määritelty melko koherentisti, ja aineiston perusteella tutkijoilla vaikuttaa olevan suhteellisen yhtenevä postmoderniin yhteiskuntaan istuva näkemys identiteetistä. Tosin käsitteiden kirjo nousi aineistosta esiin. Identiteetin elementtejä on esitelty moninaisesti, ja luokanopettajaopiskelijan kehittyvä identiteetti tutkimuksen perusteella on laaja-alainen entiteetti, jossa keskeiseksi nousi juuri jatkuva uudelleenmäärittely ja kehittyminen. Opettajuuden merkittävästä yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta huolimatta ei koulun ulkopuolinen konteksti tai opettajan julkisen vallan käyttö ole tullut ilmi aineistossa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda katsaus opettajilta löytyviin erilaisiin tavoiteorientaatioihin sekä sellaisiin tekijöihin, joihin kyseiset tavoiteorientaatiot vaikuttavat. Tutkimustarpeet nousivat esille mediassa säännöllisesti esiintyvästä aiheesta – opettajan työn haasteista ja vaatimuksista sekä aiheeseen liittyvän suomenkielisen tutkimuksen puutteesta. Tämä katsaus kokoaa yhteen opettajien tavoiteorientaatioista tehtyä kansainvälistä tutkimusta, jonka avulla pyritään kartoittamaan erilaisten tavoiteorientaatioiden vaikutuksia opettajan arkeen ja työhön. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen teon vaiheet mukailivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen seitsenportaista mallia. Aineiston keruussa noudatettiin tarkkoja hakukriteereitä, joiden avulla tutkimusaineistoksi seuloutui 15 vertaisarvioitua opettajien tavoiteorientaatioita koskevaa kansainvälistä tutkimusta neljästä Helsingin yliopiston tietokannasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, ja aineistosta esiin nousseet tulokset koottiin synteesiksi. Katsaus osoitti, että opettajien tavoiteorientaatioita on tutkittu kansainvälisellä kentällä laajasti. Opettajilta löytyi tulosten mukaan viisi tai kuusi erilaista tavoiteorientaatiota, riippuen siitä jaettiinko suoritusorientaatio lähestymis- ja välttämissuuntauksiin. Ne tekijät, joihin erilaiset tavoiteorientaatiot vaikuttavat, jakautuivat seuraaviin teemoihin: työhyvinvointi, tavoiterakenteet, opettajan toiminta ja pyrkimykset ammatilliseen kehittymiseen. Aineistosta kävi ilmi, että oppimisorientaatiolla on vahvimmat positiiviset vaikutukset kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että olisi hyödyllistä ja tavoitteellista pyrkiä tukemaan, vahvistamaan ja kehittämään opettajien henkilökohtaista oppimisorientaatiota sekä oppimisorientoitunutta koulu- ja työilmapiiriä.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ammatillisen tuen vaikutuksia ammatilliseen kehitykseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että itsereflektiolla sekä työ-yhteisössä tapahtuvalla vuorovaikutuksella on merkitystä ammatillista kasvua ajatellen. Tutkimuksen kohteena ovat varhaiskasvatuksen opettajat, joilla on kasvatustieteen kandidaatin koulutus, sillä tutkimuksen teoriaosuus käsittelee opettajuutta ja asiantuntijuutta, johon kas-vaminen alkaa opettajankoulutuksessa. Menetelmät. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli kolme avointa kysymystä. Vaatimuksena vastaajille oli työskenteleminen varhaiskasvatuksen opettajana sekä kasvatustieteen kandidaatin koulutus. Lomakkeeseen saatiin 16 vastausta ja niistä koostuva aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin perustein. Tulokset ja johtopäätökset. Vastaajat, jotka kokivat saamansa ammatillisen tuen riittäväksi, kokivat sen myös hyödyttävän heidän ammatillista kehitystään. Vastaajat, jotka kokivat ammatillisen tuen riippuvaiseksi omasta aktiivisuudestaan hakea tukea, eivät kokeneet tätä saatua tukea hyödylliseksi ammatilliselle kehitykselleen. Esimiehen aloitteesta ja työyhteisön toimintatavoista lähtevä ammatillinen tuki koetaan hyödylliseksi omalle ammatilliselle kehitykselle.