Browsing by Subject "opetussuunnitelman perusteet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmien eroista ja yhtäläisyyksistä. Kolmen esimerkkikunnan eroja ja yhtäläisyyksiä tarkasteltiin demografisten tekijöiden, elinkeinoon liittyvien muuttujien, kunnallispolitiikan ja lähiseudun jatkokoulutusmahdollisuuksien avulla. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Miten demografiset tekijät ilmenevät kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? 2. Miten elinkeinoon liittyvät tekijät ilmenevät kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? 3. Miten kunnallispolitiikka ilmenee kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? 4. Miten lähiseudun jatkokoulutusmahdollisuudet ilmenevät kaupunkimaisen Helsingin, taajaan asutun Lapuan ja maaseutumaisen Rautavaaran opetussuunnitelmissa? Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Tutkielmassa käytettiin sekä määrällistä että laadullista metodia, joskin pääasiallinen tutkimusote oli kvalitatiivinen. Kolmen valitun esimerkkikunnan opetussuunnitelmat analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että demografiset tekijät ilmenivät opetussuunnitelmissa erityisesti oppilaiden ja huoltajien osallisuudessa opetussuunnitelmatyöhön. Helsinki on opetussuunnitelmatyössä kuullut sekä oppilaita, huoltajia että kaupunkilaisia. Lapuan opetussuunnitelmaan kaikilla eteläpohjalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman yhteisesti luotuun arvopohjaan. Rautavaara pysyttäytyi opetussuunnitelman perusteissa tältä osin. Elinkeinorakenteeseen liittyvät tekijät näkyivät erityisesti taajaan asutun Lapuan opetussuunnitelmissa, ja yrittäjämäisen toimintatapaa painotettiin läpi opetussuunnitelman. Paikallispolitiikka ilmeni Rautavaaran opetussuunnitelman yhdeksännen vuosiluokan opetuksen sisällössä, jossa nostettiin esille ajankohtainen tietämys Suomen kielipoliittisesta suhteesta muihin Pohjoismaihin. Jatko-opintomahdollisuudet ilmenivät Helsingin opetussuunnitelmassa siten, että oppilaiden realististen ja yksilöllistä oppimista innostavien valintojen tekeminen koettiin tärkeäksi. Lapualla nostettiin kielitaidon merkitys jatko-opintojen kannalta. Rautavaaran opetussuunnitelmassa nostettiin esille oppilaiden ymmärrys ruotsin kielen tärkeydestä jatko-opinnoissa. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että kunnat ilmentävät paikallista koulutuspolitiikkaa opetussuunnitelmassa eri tavoin. Tätä tutkielmaa voidaan pitää pilottitutkimuksena laajemmalle aihealueen tutkimukselle. Eroja ja yhtäläisyyksiä voitaisiin jatkossa selvittää myös muiden kuin tutkimuksessa käytettyjen tekijöiden avulla.
-
(2018)In this Bachelor’s thesis, my aim was to analyze different meanings of Equality within the context of two different national core curriculums. The concept of Equality has had a major effect both in the history of Finnish comprehensive school and in basic- educational politics. It has also received various contents in different eras, which has been risen from the social needs of the time. Previous research has shown that when it is a clear explicit within the debate of educational politics, equality has become an indefinite and partly a conflicting concept. To meet the required needs of a qualitative thesis both Koulutuskomitean mietintöä opetussuunnitelman perusteiksi vuodelta 1971 –book and Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet –documentary from 2014 was used as sources. The research was implemented as a discourse analysis. The reason this method was chosen was that by means of it can be seen how a language has a constructive and profitable nature. Discourse analysis as an analyzing method provided a possibility to differentiate and recognize the different meanings of equality and to compare it both with the parallel and competing discourses. As an outcome of the thesis, five different discourses were built, some of which was identical and some of which was partly different and rival. Both documents emphasized the sense of community and participation in contributing equality. Also, through both documents can be seen the different era of time, as well as bringing up the special needs of their own time’s special group compared with the other students. The biggest differences appeared while underlining the discourse of equity. The documents from year 2014 highlight stronger the characteristics and ability of an individual person, while the years 1971 documents highlighted more the personality in the field of art and hobbies. In the 2014 documents the student’s agency were built more stronger and its role as specialty identifier was emphasized.
Now showing items 1-2 of 2