Browsing by Subject "osallistuminen"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2016)The goal of this study is to solve how three different fifth-graders, from Helsinki, experience their own opportunities to influence in their own local community. In this study the strongest local community which rises is school community. But I have been trying to process pupils’ hobbies, friends and their home as well beside the school and how the pupils influence in those local communities. The study is timely because of a new subject, social studies, which is starting in elementary schools in fall of 2016. One of the goals is to solve how these fifth-graders see this new subject and part of its contents now in spring of 2016 before it’s starting in the fall of 2016. A research problems are following, how elementary school fifth-grader experience its own opportunities to influence its own local community, how active fifth-grader is to influence in its own local community and how elementary school fifth-grader experience to be heard in the local community-based issues in decision-making. I will interview three fifth-graders and trying to get interviewed pupils who have some kind of a background of being a part of some team or organization. I will analyse a results by using content analysis method. I am trying to parallel the results of levels of an influencing and involvement in local communities to former theories about interactions between kids and adults in decision making. The study found that pupils had different views about influencing in the local community depending what was meant with a local community. In a school community pupils experienced their own chances to influence weak. While at home or with friends pupils experienced their chances to influence just natural part of day to day routines. All these things together create an understanding of pupils’ activity of trying to influence in their local communities. Level of activity is strongly dependent of what was meant about local community.
-
(2022)Lasten osallistumiselle yhteiskunnassa on vahva oikeutus, ja sitä kohtaan on osoitettu yhä laajempaa kiinnostusta. Kehitykseen on vaikuttanut Lapsen oikeuksien sopimuksen ratifiointi sekä nykyinen käsitys lapsesta kyvykkäänä osallistumaan. Tämä tutkimus tarkastelee lasten osallistumista fyysisen ympäristön suunnitteluun. Tavoitteena oli selvittää, millaisissa konteksteissa lasten osallistumista suunnitteluun on toteutettu ja miten sen toteuttamista on perusteltu. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia lasten osallistumisella on ollut osallistuvien lasten, suunnittelun prosessin ja sen tulosten sekä laajemmin yhteisön kannalta. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto koostui tutkimusartikkeleista, joista kaksi oli kirjallisuuskatsauksia ja kolme käsitteli yksittäisiä tutkimuksia lasten osallistumisesta ympäristön suunnitteluun. Aineistossa oli mukana tutkimuksia eri puolilta maailmaa. Lasten osallistuminen oli tapahtunut erilaisissa konteksteissa, muun muassa päiväkodissa ja asuinalueella, ja sitä oli tutkimuksissa perusteltu lasten oikeuksien toteuttamisella sekä uusien taitojen oppimisella. Lapsilta saatava paikallinen tieto ja lasten suunnitteluun tuomat näkökulmat oli nähty tärkeinä lapsille sopivien kaupunkiympäristöjen toteuttamisessa. Osassa tutkimuksia pääpaino oli lasten osallistumisen menetelmien tutkimuksessa ja tiedonkeruussa Lasten osallistumisella ympäristön suunnitteluun tunnistettiin olevan vaikutuksia sekä osallistujiin itseensä että ympäristöön. Lapset olivat saaneet tietoa ympäristöstä ja suunnittelun käytännöistä sekä saavuttaneet osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia. Aikuiset osallistujat olivat saaneet lapsilta uutta tietoa ja näkökulmia ympäristön suunnitteluun; lasten osallistumisen nähtiin edistävän paremman kaupunkiympäristön toteuttamista. Lasten osallistuminen ympäristönsä suunnitteluun tukee kasvatuksen tavoitteita yhteiskunnallisen osallistumisen taitojen oppimisesta sekä osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisesta. Tutkimuksissa välittyy näkemys lapsesta osaavana, aktiivisena toimijana.
-
(2016)Goals: Participation is acting as a citizen in a democratic society. However, in children’s point of view participation and citizenship are contradictory. Previous research has shown that children’s participation is generally recognized, but there are still deficiencies in practical terms. According to previous research children’s opinions and involvement are appreciated, but at the same time underplayed. Children’s participation has a legal ground and it is part of the Finnish comprehensive school’s curriculum. In theory there aren’t any obstacles for participation. My goal is to consider, how children’s participation actualizes in comprehensive school and larger in the whole society. Methods: My thesis is a systematic review. I have used literature and research in addition to behavioral sciences from social sciences and jurisprudence. I will describe participation as a phenomenon in the context of school and society. I delimit my perspective with the following concepts: participation, citizenship, citizenship education and democracy. Results and conclusions: According to the research that I used children’s participation in Finland comes true in small communities, such as families, but especially in schools and municipalities it is not at the same level. The problem is, that adults are too diffident to share the power that they have and also children’s capabilities for making decisions are questioned. Nevertheless participation should be a part of school life because growing to participate is a long process. Participation is a ground for democratic action, so it is impossible to talk about participation without citizenship. Schools should include children’s participation in everyday life so that it would become a natural part of children’s action. However, school is not the only responsible educator in the society. The whole society has to support and strengthen children’s participation.
-
(2016)Instruction preparing for basic education is needed increasingly in Finland. According to the functional view of language learning and sociocultural theories, communication and participation in community have central role in instruction preparing for basic education, for second language learning as well as for the acculturation. In this study it was examined, how the pupil’s participation in classroom community developed during the instruction preparing for basic education. In this study, factors affecting the development of participation were summarized. The previous scientific information directly on the subject of this study is scarce. The aim of the study is to counter the increasing need for the information to organize the instruction preparing for basic education, to gain understanding of the individual as a member of a group in instruction preparing for basic education, and to raise new questions, which should be studied in the future. In the study, pupil’s participation in a group of instruction preparing for basic education was examined by performing a descriptive review of the literature. Review of the literature was based on central, high-quality and original papers of the area of research. Information significant for the research problem was searched from the literature, and organized as wholes based on the content. The review concluded and summarized central results and theories and combined and compared information and points of view provided by different sources. Development of individual’s participation in community seemed to follow a particular pattern. Participation and its development was affected by individual’s native language and individual’s skill level at that language, phonological skills, interaction skills, motivation and personality traits, and culture of performance in community and community’s linguistic support and opportunities for communication. Special aspects of multilingualism appeared both in individual’s learning and communication in community. Development of individual’s participation in instruction preparing for basic education can be seen to move from systematically peripheral and quiet participation towards constructional and full participation. Several factors make this development individual for each pupil.
-
(2020)Osallisuuden edistämistä koulussa vaaditaan sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) sekä perusopetuslaissa. POPSin (2014) mukaan osallisuuden sekä kuulluksi tulemisen tulisi muodostaa pohja koulutyölle. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä osallisuus on sekä miten se määritellään koulukontekstissa. Tutkimuskysymykset olivat mitä osallisuus on ja miten osallisuus määritellään koulukontekstissa. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Hain tutkimusaineistoa Helka-kirjaston hakupalvelusta sekä hyödynsin Google Scholaria. Lisäksi käytin muutamaa pro gradu-tutkielmaa, joita hain eri yliopistojen tietokannoista. Tutkielmassa selvisi, että osallisuutta on yritetty ja voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuitenkin hieman eri konteksteissa sen määrittely muuttuu, eikä sille ole saatu yhtä yhtenäistä määritelmää. Tulosten perusteella osallisuutta voidaan määritellä alustavasti ainakin esimerkiksi osallistumisen, osallisuuden tunteen sekä sen vastakohtien kautta. Lisäksi tutkielmassa selvisi, että osallisuudella voidaan edistää yksilön kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja omasta arvokkuudesta yhteisössä. Aidosti osallistava, tasa-arvoinen ja turvallinen ympäristö on tärkeää identiteetin rakentumisessa. Osallisuus on myös yksi keskeinen keino, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eri laeissa, dokumenteissa sekä sopimuksissa tarkoituksena on ollut turvata lasten sekä nuorten osallisuus koulussa ja sen ulkopuolella. Tutkielmassa selvisi, ettei osallisuus koulussa tarkoita vain yhtä projektia tai toimintamenetelmää. Esimerkiksi oppilaskunnat ovat kouluissa pakollisia, mutta osallisuus on muutakin. Osallisuus voidaan nähdä asenteena, jonka kautta lapsille sekä nuorille halutaan antaa mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja toimia.
-
(2018)During the last years participation has become a topic reaching great interest in the field of educational science. The increased emphasis on childrens’ participation in the latest curricula of 2014 is one example indicating participations’ increase in popularity. Regarding comments in educational science, participation seems valued, yet at the same time studies and reports indicate that childrens’ possibilities to participate and get their voice heard at school leaves room for improvement. In addition, children are not well informed about their possibilities to affect issues that consern them. This bachelor’s thesis has been conducted as a literature review and the databases used are from educational -, social- and sosiological fields. The study begins with defining the consept of participation, which turns out to be a rather complex concept with many interpretative meanings. Also the consepts of citizenship and agency are introduced. This literature review discusses reasons impeding students’ possibilties to participate. A significant issue children face is what Gretschel calls ”quasi-participating” (näennäisosallistaminen). Another problem children face is that they are not given opportunities to participate because it is not considered important. The issues stem from social reasons such as how children are seen and how childhood is definied. Social discourses of children consider ideas such as ”children as future citizens”, ”children as the object of care” and ”children as adolescents”. Another dilemma is the extent of the consept, where various activities and action may be put into practise under participation’s name. This has lead to a situation, where children are compelled to take part in various kinds of projects that are ostensibly ”participative”, but the intentions behind them do not advance equality. As a solution to the poor participation possibilities this study proposes that teachers should be critical and acknowledge the mechanisms that cause ”quasi-participating” and ignoring childrens’ participation. Along with increased critical thinking this study presents solutions how teachers can improve school practices towards a more participative approach in three ways: teachership and interaction, democratic atmosphere and pedagogical ideas. These aspects contribute in the school’s development towards a more participative environment for children.
-
(2024)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhteyttä peruskoulun oppilaiden subjektiivisen hyvinvoinnin ja heidän osallistumisensa välillä. Tutkimusongelmana on selvittää, millainen yhteys oppilaiden kokeman hyvinvoinnin ja heidän osallistumisensa ja sen oikeuksien välillä on. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sitä, millaisia eri osallistumisen muotoja ja mahdollisuuksia oppilailla on koulussa, ja mitkä niistä ovat tärkeimpiä oppilaiden hyvinvointia edistämässä. Työn teoreettinen tausta sisältää Allardtin (1976) klassista tutkimusta hyvinvoinnin ulottuvuuksista, sekä tuoreempaa kouluhyvinvoinnin tutkimusta Janhusen (2013) tutkimuksesta kouluhyvinvoinnista oppilaiden perspektiivistä. Lisäksi käsittelen osallistumisen ja osallisuuden teoreettista taustaa, sekä oppilaiden vaikuttamisen keinoja. Tämän työ on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tässä kirjallisuuskatsauksen tyypissä tutkija valitsee aineistonsa tukemaan tiettyä näkökulmaa, ja tällä tavoin pyrkii vastaamaan asettamaansa tutkimuskysymykseen kooten yhteen aikaisempaa, relevanttia tutkimusta valitsemastaan aiheesta. Tähän työhön on siis koottu aineistoa, joka tutkii yhteyttä osallistumisen ja hyvinvoinnin välillä, ja siitä on tehty teemoiteltua analyysiä. Aineistona toimii kymmenen tutkimusartikkelia, jotka ovat vertaisarvioituja ja tutkivat osallistumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä peruskoulun oppilaissa. Jokaisessa analysoidussa tutkimusartikkelissa osallistuminen oli yhteydessä hyvinvointiin. Hyvinvoinnin kannalta keskeinen konsepti on sosiaaliset suhteet, eli perhe, ystävät ja oppilas-opettaja-suhde. Lisäksi osallistuminen aktiviteetteihin on selvästi yhteydessä hyvinvoinnin kokemukseen, etenkin nuoremmilla oppilailla. Vanhempien oppilaiden kannalta sosiaalisilla suhteilla on suurempi painoarvo.
-
(2017)The purpose of my study was to find out how children aged 2–6 take part in cooking dinner in families. The aim was to get information about how often and in which cooking tasks children take part in cooking dinner and find the reasons why children take part in cooking or not. The aim was also to get information about the meanings parents give to their children´s participations in cooking dinner. Based on these results I examined is there any connection between participation and children’s eating problems and future skills in cooking. These considerations I process mainly in my last chapter discussion, because this study is not wide enough to give reliable information to these perspectives. Five families with children aged 2–6 years took part in my study. All the families were nuclear families and at least one of the parents was in working life. In every interview the mother was selected to be interviewed. Interviews were carried out in October or November 2016 and were recorded and transcribed. Semi-structured interview were used in interviews, and content analysis in data analysis. According to my research results children aged 2–6 take part in cooking dinner variously. Participation varied from weekly attendance to that there was not any attendance. According to parents the participation was generally speaking slight, but they still listed lots of tasks that children had done. The most common tasks were mixing food, frying on a pan, cutting vegetables, taking away their own dishes after dinner and filling up and emptying dishwasher. The reasons for children´s participation was their own interest towards making food, spending time together. And reasons why they did not participated are the daily rush and safety issues. The meanings parents gave to children´s participation varied a lot between different families. Parents thought that cooking dinner together brought joy to children, helped them to under-stand cooking steps, and added children´s interest against food and cooking skills. Every parent felt their children's participation in cooking with family was important, without exception.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, millaisia vaikutuksia vertaisoppimisen mallilla inklusiivisessa liikunnanopetuksessa on tukea tarvitsevien oppilaiden osallistumiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Osallistuminen ja osallisuus ovat inkluusion arvojen mukaisesti jokaisen koululaisen oikeus, joka kuitenkin tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla voi jäädä osittain toteutumatta. Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveydelle on merkittävä, mutta tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla terveyssuositusten mukainen liikkuminen voi olla haasteellista. Aiemman tutkimustiedon perusteella vertaisoppimisen mallin mukainen toiminta liikunnanopetuksessa voi edistää tukea tarvitsevien oppilaiden osallistumista ja fyysistä hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui viisi vertaisarvioitua, vuosina 2007–2018 julkaistua englanninkielistä artikkelia, joissa oli toteutettu vertaisoppimisen mallin interventio inklusiivisessa liikunnanopetuksessa. Tarkastelin tutkimuksessani sitä, miten vertaisoppimisen mallin interventiot vaikuttivat tukea tarvitsevien oppilaiden osallistumiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vertaisoppimisen mallin avulla on mahdollista toteuttaa inkluusion periaatteita ja lisätä tukea tarvitsevien oppilaiden osallistumista sekä fyysistä hyvinvointia. Erityisesti sen keinoin kyettiin lisäämään tukea tarvitsevien ja tarvitsemattomien oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja tukea tarvitsevien oppilaiden aktiivisen osallistumisen aikaa. Tutkimuksen tulosten perusteella vertaisoppimisen malli näyttäytyy suositeltavana oppimismenetelmä inklusiivisessa liikunnanopetuksessa edistämään tukea tarvitsevien oppilaiden osallistumista ja fyysistä hyvinvointia.
Now showing items 1-9 of 9