Browsing by Subject "pääomat"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää Pierre Bourdieun pääomateorian kautta sitä, miten huono-osaisuutta on määritelty suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa, ja mikä vaikutus huono-osaisuuteen liittyvillä pääomilla on lapsen koulutuspolkuun. Bourdieun pääomateoriaa on käytetty paljon luokkaerojen ja koulutuksen tutkimuksessa. Sen avulla voimme jakaa elämämme eri luokkiin, joiden kautta voidaan tutkia, erotella ja määritellä erilaisia yhteiskuntaamme liittyviä ongelmia ja toimintamalleja. Esimerkiksi Atkinson (2015) on käyttänyt Bourdieun pääomia kuvailemaan eri sosiaaliluokkia ja sosiaalista liikkuvuutta. Vaikka koulutusjärjestelmämme on yksi suurimpia eriarvoisuutta vähentäviä tekijöitä, erottelee koulutus edelleen jo koulutuspolun alkutaipaleilla hyvä- ja huono-osaiset. Jotta voitaisiin puuttua koulutuspolkujen eriytymisen ongelmaan, on ensin kartoitettava sen syitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pääomilla on selvä vaikutus koulutuspolkuun. Vähäisellä kulttuurisella pääomalla on yhteys lasten koulutustasoon sekä siihen, ettei koulutusta arvosteta. Sosiaalisen pääoman on todettu auttavan koulutuksen jälkeisessä menestymisessä työelämässä muun muassa verkostojen ja suhteiden kautta. Menetelmät. Tutkielmaa varten etsin kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita sekä aiempia tutkimuksia aiheesta. Tiedon haussa käytin esimerkiksi Helsingin yliopiston Helka-kirjastoa ja sen verkkopalvelua sekä muita verkkokirjastoja. Etsin kirjallisuutta myös aiemmista aihetta käsittelevistä teoksista. Toteutin tutkielman teoriaohjaavana systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa käytin Bourdieun pääomia tutkielmani etenemistä ohjaavana teoriana. Bourdieun pääomateoria ohjasi aineiston analyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Huono-osaisuus esiintyi pääomista kertovassa kirjallisuudesta ja päinvastoin. Esimerkiksi taloudellinen niukkuus merkitsi alhaista taloudellista pääomaa. Kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman välillä oli myös selvä yhteys huono-osaisuuteen. Alhainen kulttuurinen pääoma vaikutti merkittävästi koulutuspolkuun vanhempien koulutuksen, asenteiden ja arvojen kautta, ja sosiaalinen pääoma näyttäytyi siinä, millaista tukea lapsi saa koulutuspolullaan. Taloudellisella pääomalla nähtiin olevan vaikutus muun muassa kulttuurisen pääoman hankkimiseen, jonka kautta se myös vaikuttaa koulutuspolkuun.
-
(2017)The aim of this qualitative thesis was to examine what kind of meanings individuals from different educational and socio-economic backgrounds are giving to their educational options and how much unequally distributed capital resources, such as social status, cultural capital and class-related reasons, affect educational choices. The research is based on Bourdieu’s theory of forms of capital, which is examined through previous studies and literature. The study was carried out as a case study, interviewing four different people whose educational paths were different. Every person was interviewed separately. The produced material was analyzed by using discourse analysis and content analysis techniques. Individuals from different socio-economic backgrounds set different meanings for their edu-cation. Three distinct, often repeated, meanings were found in education: income and appreciation, me-talk and unlimited and limited opportunities. Depending on the individual’s socio-economic background, different meanings became more or less important for options. Interviewees argumentation about the options also revealed possible class-related reasons for the options, which was obvious to someone wasn’t necessarily that to the other. Examining the talk of individuals, some of the effects of cultural capital were also found of options. For the future, for example when discussing equality between educational opportunities, it would be important to remember that our cohesive comprehensive school system may not be able to equalize all the effects of socio-economic backgrounds on learning and studying success and therefore on educational choices. Pupils are and will be in an unequal position whit their educational options as long as the social segregation and inequalities between people continue to grow.
-
(2022)Velka vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Jokainen on vastuussa vähintään valtionvelasta. Velka läpäisee erilaiset valtasuhteet, joista tutkielmani kannalta keskeisin on hyvinvointivaltion ja sen palveluiden käyttäjien välinen velkasuhde. Yksilö on velkaa valtiolle saamistaan julkisista palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Nämä sosiaaliset oikeudet, jotka aiheuttavat valtiolle taloudellista velkaa, muuttuvat yksilön sosiaaliseksi velaksi, ja yksilön velvollisuus on maksaa tätä velkaa takaisin. Velka valtasuhteena liittyy ennen kaikkea talouteen ja rahaan, mutta kiinnostukseni kohdistuu tässä tutkielmassa itse valtasuhteeseen ja siihen liittyvään hallintaan. Tavoitteenani on tarkastella, kuinka velkaa voi lähestyä muiden kuin taloustieteellisten käsitteiden kautta. Tutkielmassa avataan erilaisia tapoja, kuinka velka tuottaa hallintaa ja kuinka velkaa maksetaan takaisin. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus rajautuu enimmäkseen filosofiseen ja sosiologiseen hallinnan tutkimukseen. Tarkastelen velkaantumista, velkaa ja sen takaisinmaksua erilaisten hallintaan liittyvien käsitteiden avulla, kuten minuus ja moraali. Bourdieun pääomat ja elämäntyyli ovat myös työni keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden avulla kuvaan, kuinka velan logiikka ohjaa ihmisten elämää. Velka tuottaa hallintaa minuuden ja moraalin kautta. Minuus ja moraali saavat ihmisen uskomaan velkaantuneisuuteensa. Ihminen voi olla kiitollisuudenvelassa valtiolle esimerkiksi saamastaan koulutuksesta tai muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Ihminen voi tuntea myös syyllisyyttä velastaan. Tällöin hän tunnustautuu olevansa velkaantunut. Velvollisuudentunto saa hänet maksamaan velkaansa takaisin. Velkaa maksetaan takaisin vaihtamalla, kerryttämällä ja hyödyntämällä pääomia oikein. Velan takaisinmaksu on kaikkien yhteinen asia, minkä vuoksi velan maksua edellytetään kaikilta ihmisiltä. Velkaantunut ihminen omaksuu tietynlaisen elämäntyylin, jolla hän ilmentää omaa kunnollisuuttaan paitsi valtiolle, myös muille ihmisille. Jokaisella ihmisellä on vapaus valita, kuinka hän toimii. On kuitenkin pakko toimia normien mukaisesti tullakseen hyväksytyksi valtion ja muiden ihmisten silmissä.
Now showing items 1-3 of 3