Browsing by Subject "pääomat"

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää Pierre Bourdieun pääomateorian kautta sitä, miten huono-osaisuutta on määritelty suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa, ja mikä vaikutus huono-osaisuuteen liittyvillä pääomilla on lapsen koulutuspolkuun. Bourdieun pääomateoriaa on käytetty paljon luokkaerojen ja koulutuksen tutkimuksessa. Sen avulla voimme jakaa elämämme eri luokkiin, joiden kautta voidaan tutkia, erotella ja määritellä erilaisia yhteiskuntaamme liittyviä ongelmia ja toimintamalleja. Esimerkiksi Atkinson (2015) on käyttänyt Bourdieun pääomia kuvailemaan eri sosiaaliluokkia ja sosiaalista liikkuvuutta. Vaikka koulutusjärjestelmämme on yksi suurimpia eriarvoisuutta vähentäviä tekijöitä, erottelee koulutus edelleen jo koulutuspolun alkutaipaleilla hyvä- ja huono-osaiset. Jotta voitaisiin puuttua koulutuspolkujen eriytymisen ongelmaan, on ensin kartoitettava sen syitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pääomilla on selvä vaikutus koulutuspolkuun. Vähäisellä kulttuurisella pääomalla on yhteys lasten koulutustasoon sekä siihen, ettei koulutusta arvosteta. Sosiaalisen pääoman on todettu auttavan koulutuksen jälkeisessä menestymisessä työelämässä muun muassa verkostojen ja suhteiden kautta. Menetelmät. Tutkielmaa varten etsin kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita sekä aiempia tutkimuksia aiheesta. Tiedon haussa käytin esimerkiksi Helsingin yliopiston Helka-kirjastoa ja sen verkkopalvelua sekä muita verkkokirjastoja. Etsin kirjallisuutta myös aiemmista aihetta käsittelevistä teoksista. Toteutin tutkielman teoriaohjaavana systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa käytin Bourdieun pääomia tutkielmani etenemistä ohjaavana teoriana. Bourdieun pääomateoria ohjasi aineiston analyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Huono-osaisuus esiintyi pääomista kertovassa kirjallisuudesta ja päinvastoin. Esimerkiksi taloudellinen niukkuus merkitsi alhaista taloudellista pääomaa. Kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman välillä oli myös selvä yhteys huono-osaisuuteen. Alhainen kulttuurinen pääoma vaikutti merkittävästi koulutuspolkuun vanhempien koulutuksen, asenteiden ja arvojen kautta, ja sosiaalinen pääoma näyttäytyi siinä, millaista tukea lapsi saa koulutuspolullaan. Taloudellisella pääomalla nähtiin olevan vaikutus muun muassa kulttuurisen pääoman hankkimiseen, jonka kautta se myös vaikuttaa koulutuspolkuun.

Velka vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Jokainen on vastuussa vähintään valtionvelasta. Velka läpäisee erilaiset valtasuhteet, joista tutkielmani kannalta keskeisin on hyvinvointivaltion ja sen palveluiden käyttäjien välinen velkasuhde. Yksilö on velkaa valtiolle saamistaan julkisista palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Nämä sosiaaliset oikeudet, jotka aiheuttavat valtiolle taloudellista velkaa, muuttuvat yksilön sosiaaliseksi velaksi, ja yksilön velvollisuus on maksaa tätä velkaa takaisin. Velka valtasuhteena liittyy ennen kaikkea talouteen ja rahaan, mutta kiinnostukseni kohdistuu tässä tutkielmassa itse valtasuhteeseen ja siihen liittyvään hallintaan. Tavoitteenani on tarkastella, kuinka velkaa voi lähestyä muiden kuin taloustieteellisten käsitteiden kautta. Tutkielmassa avataan erilaisia tapoja, kuinka velka tuottaa hallintaa ja kuinka velkaa maksetaan takaisin. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus rajautuu enimmäkseen filosofiseen ja sosiologiseen hallinnan tutkimukseen. Tarkastelen velkaantumista, velkaa ja sen takaisinmaksua erilaisten hallintaan liittyvien käsitteiden avulla, kuten minuus ja moraali. Bourdieun pääomat ja elämäntyyli ovat myös työni keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden avulla kuvaan, kuinka velan logiikka ohjaa ihmisten elämää. Velka tuottaa hallintaa minuuden ja moraalin kautta. Minuus ja moraali saavat ihmisen uskomaan velkaantuneisuuteensa. Ihminen voi olla kiitollisuudenvelassa valtiolle esimerkiksi saamastaan koulutuksesta tai muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Ihminen voi tuntea myös syyllisyyttä velastaan. Tällöin hän tunnustautuu olevansa velkaantunut. Velvollisuudentunto saa hänet maksamaan velkaansa takaisin. Velkaa maksetaan takaisin vaihtamalla, kerryttämällä ja hyödyntämällä pääomia oikein. Velan takaisinmaksu on kaikkien yhteinen asia, minkä vuoksi velan maksua edellytetään kaikilta ihmisiltä. Velkaantunut ihminen omaksuu tietynlaisen elämäntyylin, jolla hän ilmentää omaa kunnollisuuttaan paitsi valtiolle, myös muille ihmisille. Jokaisella ihmisellä on vapaus valita, kuinka hän toimii. On kuitenkin pakko toimia normien mukaisesti tullakseen hyväksytyksi valtion ja muiden ihmisten silmissä.