Browsing by Subject "päivähoidon kasvatuskomitean mietintö (1980:31)"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten laatua on määritelty ja arvioitu varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi pyrin hahmottelemaan osatekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen laatukäsitysten rakentumiseen historiallisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti. Analysoimalla päivähoidon kasvatuskomitean mietintöä (1980:31) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) pyrin rakentamaan kuvaa varhaiskasvatuksen laatukäsitysten rakentumisesta ja kehittymisestä eri aikakausilla. Vuonna 2018 julkaistujen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuslain (540/2018) tehtävänä oli yhtenäistää ja taata tasa-arvoinen varhaiskasvatus koko maassa. Varhaiskasvatuksen laadun määritteleminen käytännössä on jäänyt vaillinaiseksi. Tästä kielii esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisema raportti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) toteutumisesta suomalaisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Heidän arviointinsa tuloksena selvisi, ettei varhaiskasvatus toteudu Suomessa varhaiskasvatussuunnitelman (2018) eikä varhaiskasvatuslain (540/2018) velvoittamalla tavalla. Menetelmä. Toteutin tutkimukseni teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehityksenä toimi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2018 julkaisemat valtakunnalliset prosessilaadun indikaattorit. Aineistonani oli puolestaan päivähoidon kasvatuskomitean mietintö (1980:31) ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 (Stakes). Teorialähtöisessä sisällönanalyysissä arvioitiin prosessilaadun tekijöiden (7kpl) ja niiden alle lukeutuvien indikaattorien (26kpl) toteutumista edellä mainituissa asiakirjoissa. Tulokset ja johtopäätökset. Asiakirjoissa prosessilaadun tekijät: ”johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla” ja ”henkilöstön keskeinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö” jäivät vaillinaisiksi. Asiakirjoissa ei mainita johtajuutta eikä eritellä ammattinimikkeitä, tehtävänkuvia tai vastuita toisistaan. Asiakirjoissa esitettyjen tavoitteiden tulisi kuitenkin ohjata toimintaa: henkilökunnan tehtäviksi määritellään toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) on lisätty kasvatuksen ja hoidon ohella myös opetus. Varhaiskasvatussuunnitelman (2005) sisältöjä tulee integroida lasten leikkeihin ja niitä tulee eritellä oppimisen näkökulmasta. Kummatkin asiakirjat ottavat monipuolisesti kantaa varhaiskasvatusympäristön rakentamiseen ja merkitykseen osana varhaiskasvatuksen toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa (2005) vanhempien rooli varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa nostetaan painokkaammin esiin. Mietinnössä (1980:31) päiväkoti ja varhaiskasvatuksen tehtävä näyttäytyi perheiden sosiaalipalveluna ja verkostoitumispaikkana. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) painopiste siirtyi ryhmäkasvatuksesta ja yhteisöstä kohti yksilöllistä varhaiskasvatusta. Päiväkodin sisäisen, moniammatillisen ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys näkyy varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) aiempaa voimakkaammin. Koska johtamisrakenteet sekä työn selkeyteen ja vastuuseen liittyvät tekijät jäivät puuttumaan, selittävät ne varmaankin osittain varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua.