Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "palautekulttuuri"

Sort by: Order: Results:

  • Sallinen, Anni (2024)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoilla päiväkodin johtaja antaa palautetta varhaiskasvatuksen opettajille. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia kokemuk-sia varhaiskasvatuksen opettajilla on saamansa palautteen merkityksestä heidän ammatilliselle kehitykselleen. Tutkimuksessa tarkastellaan valmentavaa johtajuutta varhaiskasvatuk-sessa ja siihen keskeisesti liittyvää palautteenantoa. Aiempi tutkimus palautteen merkityksestä työelämässä on osoittanut, että onnistunut palautteenanto kehittää ja motivoi henkilös-töä niin yksilöinä kuin yhteisönä. Palautetta on kuitenkin tutkittu varhaiskasvatuksen konteks-tissa melko vähän, ja aihe on ajankohtainen myös opettajien ja johtajien muutoksen keskellä olevien työnkuvien vuoksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja siihen osallistui päiväkodin johtaja (n=1) sekä neljä (n=4) samassa yksikössä työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysi keskittyi erityisesti palautekulttuurin rakentumiseen, ta-poihin antaa palautetta ja varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksiin palautteen merkityk-sestä heidän ammatilliselle kehitykselleen. Tutkimustulosten mukaan tapauspäiväkodin palautekulttuuri perustuu valmentavan johtajuu-den periaatteisiin, jonka pohjana on työyhteisössä vallitseva psykologinen turvallisuus. Johtajan antama palaute auttoi opettajia tunnistamaan sekä vahvuuksiaan että kehityskohteitaan. Johtajan puhe palautteesta kytkeytyi valmentavan johtajuuden periaatteisiin. Aineistosta oli tulkittavissa kannustavaa, korjaavaa, yhteistyötä rakentavaa sekä työhön sitouttavaa palautetta. Lisäksi yhtenä teemana korostui palautekulttuuria tukevat rakenteet. Opettajien pu-heessa palautteesta ja sen merkityksestä ammatilliselle kehitykselle erottui lisääntynyt ammatillinen tietämys, tietoisuus aikaisemmin toteutetun pedagogiikan laadusta sekä kehittämiskyky. Tulosten perusteella voi päätellä valmentavan johtamisen mahdollistavan onnistuneen palautekulttuurin rakentumisen sekä sen, että palaute kehittää työyhteisön jäseniä monin tavoin.