Browsing by Subject "palkkatyö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Kehitysvammaisten työllistymisen haasteiksi nähdään muun muassa yhteiskunnan asen-teet, tarve tehdä kokoaikatyötä lyhyempää työaikaa sekä sopivien työtehtävien puuttumi-nen. Kehitysvammaisten koulutuksesta ja siellä saaduista työelämän eväistä puhutaan kui-tenkin vähemmän. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten saamaa ohjausta koskien palkkatyöhön työllistymistä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia tekijöitä kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten koulutuksessa tulisi ottaa huomioon valmisteltaessa heitä työelämään ja palkkatyöhön työllistymiseen. Tutkielma on muodoltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistona oli seitsemän (7) ver-taisarvioitua, englanninkielistä tutkimusartikkelia vuosilta 2010–2017. Artikkeleita haettiin ERIC-tietokannasta ja ne valittiin tiettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Ar-tikkeleiden kuvaamat tutkimukset ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia ja ne on toteutettu Yhdysvalloissa, Irlannissa, Itävallassa sekä Malesiassa. Analyysivaiheessa aineistoa tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksissa haluttiin tuoda esiin etenkin työllistymistä edistäviä tekijöitä, mutta myös riskitekijöitä otettiin huomioon. Kehitysvammaisten työllistyminen palkkatyöhön vaatii hyvin monitahoista ohjausta koulu- ja opiskeluaikana. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa koulutuksen inklusiivisuus, ohjauksen yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus, mahdollisuudet työkokemukseen, mahdollisuus harjoitella aikuisuuden vaatimia taitoja monipuolisesti sekä oppilaitosten yhteydenpito eri sidosryhmiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityiskouluissa opiskelleiden nuorten sekä tyttöjen syrjäytymisriskiin.
-
(2020)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikeuttavat ja niitä tekijöitä, jotka edistävät kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Kehitysvammaisuuden lääketieteellinen diagnosointi perustuu yksilölliseen näkökulmaan vammaisuudesta, jossa vammaisuus nähdään yksilön ominaisuutena. Yhteiskuntatieteellisessä näkökulmassa sen sijaan vammaisuutta lähestytään sosiaalisina, kulttuurisina ja yhteiskunnallisina rakenteina, joiden seurauksena vammaiseksi määritellyt syrjäytyvät elämän eri osa-alueilla. Vammaiseksi määriteltyjen henkilöiden oikeus työhön on kirjattu Suomenkin ratifioimaan YK:n yleissopimukseen vammaisten ihmisten oikeuksista sekä Suomen lakeihin, mutta tästä huolimatta vain hyvin pieni osa kehitysvammaiseksi diagnosoiduista henkilöistä työllistyy palkkatyöhön. Työ voidaan nähdä tärkeänä yhteiskunnallisen osallisuuden muotona sekä tärkeänä keinona torjua köyhyyttä ja ilman palkkatyötä kehitysvammaiseksi diagnosoidun henkilön toimeentulo onkin niukkaa. Lisäksi palkkatyön voidaan nähdä täyttävän kehitysvammaiseksi diagnosoiduilla henkilöillä inhimillisiä tarpeita, kuten turvallisuuden tarpeita, sosiaalisia tarpeita ja arvostuksen tarpeita. Tutkimuskysymyksiini etsin vastausta systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Aineistonani minulla oli kuusi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka valitsin tarkoilla kriteereillä. Analyysini suoritin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksessani selvisi, että ympäristön asenteet pääsääntöisesti vaikeuttivat kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymiseen suhtauduttiin vähätellen ja he kokivat syrjintää työpaikoilla. Myös vanhempien suojelevat asenteet vaikeuttivat kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden palkkatyöhön johtavia polkuja. Tulosteni mukaan palveluilla voidaan edistää kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Työllistymistä edistivät tuki työnhakuun ja työhön sekä koulutus ja opiskelujen aikainen työelämäyhteistyö. Kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymiseen tähtäävissä toimissa tulisi kuitenkin yksilön haasteiden ja tukitoimien lisäksi pohtia myös sitä, kuinka ympäristön asettamia esteitä voidaan ylittää. Tähän vaaditaan asenteiden muutosta myös ammattilaisten taholta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Now showing items 1-2 of 2