Browsing by Subject "perusopetuksen opetussuunnitelma"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan lasten luontosuhteen rakentumista ja lasten luontosuhteen merkitystä. Tutkielma on ajankohtainen useiden ilmiöiden, kuten teknologian aikaansaaman lasten vapaa-ajankäyttötapojen muutoksen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen vuoksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS, 2014) velvoittaa luokanopettajia huomioimaan opetuksessa lasten luontosuhteen tukemisen ja auttamaan oppilaita ymmärtämään omakohtaisen luontosuhteen kautta luonnon merkityksellisyyden ihmisen elämässä. Tutkielman tavoite on myös kertoa, miten peruskoulussa ympäristökasvatuksella voidaan rakentaa lasten luontosuhteen myönteistä pohjaa, sekä miten koulu voi osaltaan tukea lasten luontosuhteen muodostumista. Luontosuhteen muodostumisen kannalta keskeisempänä tekijänä pidetään lapsen aitoja luontokontakteja sekä aikuisten, kuten opettajien ja vanhempien näyttämää roolimallia. Myönteisestä luontosuhteen merkityksestä ihmisen sekä luonnon terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on lukuisia esimerkkejä. Tutkielmassa lasten luontosuhteen rakentumista ja merkitystä tarkastellaan alakoulun ympäristökasvatuksen kautta. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus luontosuhteita ja ympäristökasvatusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkielmaa varten tarkastellussa kirjallisuudessa on lähes kaikissa osoitettu, kuinka hyvä luontosuhde sekä luonnossa olo edistävät lasten hyvinvointia, oppimista ja terveyttä, sekä jättävät elämänmittaisia myönteisiä muistoja. Lapsen myönteisen luontosuhteen kehittymistä tulee tukea monipuolisesti alakoulussa ympäristökasvatuksella. Näin voidaan edistää niin lasten kuin luonnon hyvinvointia.
-
(2021)Tutkimukseni tehtävänä oli selvittää mitä suomalaisen peruskoulun yrittäjyyskasvatus on tuoreimpien tutkimuksien valossa. Tutkimuksen kulmakivenä toimi Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) yrittäjyyskasvatukselle asetetut tavoitteet. Lähestyin aihetta kolmen apututkimuskysymyksen kautta: “Mitä yrittäjyyskasvatuksessa opitaan?”, “Miten yrittäjyyskasvatuksessa opitaan?” ja “Mitä ovat yrittäjyyskasvatuksen oppimistulokset?”. Yrittäjyyskasvatuksesta on suhteellisen paljon tutkimusta saatavilla 1970-luvulta alkaen, tieto on kuitenkin hajanaista ja rajallista, etenkin tarkasteltaessa pedagogisesta lähestymisestä suomalaista peruskoulua. Tutkimukseni on yhdistelmä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysiä. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tunnusomaisesti kokoan ja yhdistelen hajanaista tietoa (Salminen 2011). Lisäksi meta-analyysille tyypillisesti pyrin tekemään johtopäätöksiä ja tarjoamaan uutta tietoa tutkimuskentälle (Salminen 2011). Tutkimuksen tuloksista selviää, että perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen keskeisimmän asiakirjan eli Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja sitä tukevien Opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyslinjauksien ja Euroopan komission EntreComp-mallin tavoitteet ovat linjassa keskenään. Kaikki asiakirjat korostavat yrittäjyyskasvatuksen kokemuksellisuutta, oppilaan aktiivista toimijuutta, monipuolisia oppimisympäristöjä sekä sitä, että yrittäjämäiset taidot eivät ole synnynnäisiä taitoja vaan elämän aikana opittavia taitoja. Tutkimuksessa tunnistin neljä y r i t t ä j y y s k a s v a t u k s e n m e n e t e l m ä ä: y r i t t ä j y y d e s t ä o p p i m i n e n , arvonluomispedagogiikka, ideapedagogiikka ja miniyrityspedagogiikka. Yrittäjyyskasvatuksen menetelmien on havaittu vaikuttavan positiivisesti opiskelumotivaatioon, oppiainekohtaisiin oppimistuloksiin, yrittäjämäisiin taitoihin ja oppilaiden optimistiseen tulevaisuuden kuvaan. Johtopäätöksenä esitänkin, että yrittäjyyskasvatuksen roolia niin perusopetuksessa kuin opettajankoulutuksessa tulisikin vahvistaa.
Now showing items 1-2 of 2