Browsing by Subject "perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää yleisiä oppilaan pedagogista tuen tarpeen havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että luokanopettaja on keskeisessä asemassa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) havaitsemassa oppilaan mahdollista tuen tarvetta. Kiinnostuksen kohteena ovat sekä ilmiöt, jotka tukevat luokanopettajaa tuen tarpeen havaitsemisessa, että tuen tarpeen havaitsemista mahdollisesti haittaavat tekijät. Pedagogisella tuella tarkoitan oppilaan suunnitelmallista tukemista ja ohjaamista opetustilanteissa moninaisin, oppilaan tarvitsemin keinoin. Jotta pedagoginen tuki voidaan oppilaalle suunnitella, on oppilaan mahdolliset tuen tarpeet havaittava. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Haastattelin tutkimukseeni yhtä luokanopettajaa, metodina teemahaastattelu. Haastatteluaineistoa tarkastelin induktiivisella sisällönanalyysillä. Vuotta myöhemmin keskustelin saman opettajan kanssa analysointini tuloksista aineistoa samalla täydentäen. Aineistosta nousi esiin kuusi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen liittyvää luokkaa. 1)Opettajan ammattitaito nousi merkitykselliseksi oppilaan tuen tarvetta havainnoidessa, mutta esiin tuli myös 2)oppilaan työskentelyyn liittyvät havainnot, kuten hidas eteneminen tehtävissä ja käyttäytyminen. Oppilaiden huomiota herättävä 3)käytös sekä auttaa että estää opettajaa havaitsemaan tuen tarvetta. 4)Luokan ilmapiiri, sosiaaliset suhteet luokkayhteisössä sekä 5)opettajan ja oppilaan temperamentteihin liittyvät tekijät ovat myös osallisena tuen tarpeen havaitsemisessa. Oppilaan kehittämät selviytymisstrategiat, heikko 6)psyykkinen vointi, elämäntilanteesta johtuva psyykkinen rasitus tai epävakaat kotiolot nousivat keskustelussa haasteiksi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen. Jokaiseen analysoituun luokkaan liittyy sekä pedagogisen tuen tarpeen havaitsemista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kaikkia analyysiluokkia yhdistävänä tekijänä ilmeni oppilaan tuntemus ja opettajan ammattitaito.
-
(2017)The aim of this Banchelor’s thesis is to view how the development of a child’s creative process is supported on the two parts of the Finnish primary school Curriculum 2014; the approach for learning and the wide scale know-how. The world is continuously changing and the chairman of the Finnish Education organization Olli Luukkainen has argued, among other professionals, that there will be a growing need for creative skills at the working life in the future. This gives a good reason why encouraging for a creative way of working is important already at the primary school level. The wide scale know-how is a part of curriculum which is meant to give students an ability to face the future challenges. The approach for learning, however, is the ultimate base for all teaching and it defines the teaching methods for example. This is why this Banchelor’s thesis views these parts of the Finnish curriculum. From the wide range of the study of creativity, the approach towards creativity on this thesis is through Wallas’ creative process. The process includes four stages which lead to a creative product. The stages are preparation, incubation, illumination and verification. A skill for creative thinking is seen as a basis for the whole process. On this thesis, the basic elements for the creative thinking are defined to be divergent thinking, confidence and interaction. The research material was analysed by a theory-driven content analysis. The aims which supported the creative thinking and the creative process development were picked up from the research material and analysed and interpreted based on the theoretical backround of the study. The result was that the development of the creative thinking was supported stronger than the creative process on the research material. All three parts of creative thinking, divergent thinking, confidence and interaction, were developed evenly, although the improving of the students’ confidence was seen most common. The preparation stage of the creative process was supported most, the other stages were supported lightly or not at all. It could be seen that the Finnish curriculum supports mainly the development of the basic elements of the creative process.
-
(2023)Tämä tutkimus kuvaa ja tulkitsee, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 (POPS) yleisessä osassa huomioidaan oppilaiden erilaiset sosioekonomiset taustat ja kulttuuripääomat. Sosioekonomisten taustojen yhteydestä oppimistuloksiin on runsaasti aiempaa ja hyvin tuorettakin tutkimustietoa. Kulttuuripääoman käsite tulee sosiologian tieteenalasta ja selittää koulutuksen periytymistä. Tämä tutkimus kiinnittyy laajaan koulutuksellisen tasa-arvon kysymykseen käsittelemällä yhtä koulutuksen eriytymisen ilmiötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) ohjaa suomalaisen peruskoulun toimintaa ja pyrkii varmistamaan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena POPSin yleisen osan tekstin sisällönanalyysilla. POPS-tekstistä etsittiin kohtia, joissa tunnistetaan oppilaiden eroja sekä täsmennetysti oppilaiden sosioekonomiseen taustaan tai kulttuurisen pääomaan kytkeytyviä eroja. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitä oppilaiden välisiä eroja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 yleisessä osassa tunnistetaan? 2) Mitä oppilaiden välisiä sosioekonomiseen taustaan tai kulttuuriseen pääomaan kytkeytyviä eroja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 yleisessä osassa tunnistetaan? Eroja tai erilaisuutta osoittavat ilmaisut tunnistettiin kiinnittämällä huomiota sanoihin ja taivutusmuotoihin. Ilmaisujen tunnistaminen vaati tutkijan tulkintaa tekstin tarkan merkityksen ja kontekstin suhteen. Löydetyt eroja osoittavat ilmaisut luokiteltiin aineistolähtöisesti. Analyysin tuloksena syntyi 12 luokkaa, jotka kuvaavat oppilaiden yleisiä eroja: 1) yksilöllisyys ja erilaisuus, 2) henkilökohtaiset ominaisuudet, 3) valmiudet, taidot ja osaaminen, 4) tarpeet, 5) oppimisen ja koulunkäynnin haasteet, 6) oppimis- ja koulutuspolut, 7) toimintatavat, 8) maailmankatsomukset, 9) ympäristö, 10) kieli ja kulttuuri, 11) tausta sekä 12) alueelliset erityispiirteet. Kaikkien löydettyjen eroja kuvaavien luokkien taustalla voitiin tulkita olevan oppilaiden taustatekijöiden tunnistamista. POPS siis ohjaa lukijaa huomioimaan oppilaiden taustatekijöiden eroja, mutta tämän näkökulman havaitseminen vaatii lukijalta teoriatietoon perustuvaa tulkintaa.
Now showing items 1-3 of 3