Browsing by Subject "perustunteet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia tunteita entisten 9-13 vuotiaiden bangladeshilaisten lapsityöläisten sekä 7-13 vuotiaiden suomalaislasten sadutetuissa tarinoissa esiintyy. Lisäksi etsin eroja ja yhtäläisyyksiä tarinoissa tunteiden osalta. Tarinat on kerätty sadutus-menetelmää käyttäen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että turvapaikkahakijalasten sadut ovat erilaisia verrattuna suomalaislasten satuihin (Karlsson, 2014, 73). Menetelmät Toteutin tutkielman laadullisena sisällönanalyysina. Aineistona käytin lapsilta sadutusmenetelmällä vuosina 2003-2004 kerättyjä yhdeksää entisen lapsityöläisen tarinaa sekä 29 suomalaislapsilta sadutettua tarinaa. Rajaan tunteet koskemaan perustunteita, joita ovat yhden määritelmän mukaan ilo, suru, viha, pelko sekä hämmästyminen (Yan, 2016;Huotilainen, 2017, 138–139). Etsin tarinoista näitä viittä eri perustunnetta ja niihin liittyviä ilmaisuja. Teemoittelen aineistosta esiin nousevia tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän aineiston peruustella näyttäisi, että entisten lapsityöläisten tarinoissa esiintyi enemmän negatiiviiseksi miellettyjä pelon ja surun tunteita verrattuna suomalaislasten tarinoihin. Opettajat kohtaavat työssään lapsia yhä kirjavimmasta taustoista ja sadutuksen avulla voimme saada lisää tietoa oppilaista. Karlssonin (2014, 182) mukaan lasten satuja tarkastelemalla aikuinen voi ymmärtää lasta paremmin ja myös muokata toimintaansa näiden lasten kertomien viestien perusteella ja sadutus menetelmänä tarjoaa mahdollisuuden vaikeidenkin asioiden käsittelyyn.
-
(2023)Tutkielmassani keskityn tutkimaan sitä, onko tunteiden esittäminen lastenkirjallisuudessa muuttunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tutkimusongelmaa lähestytään Mikko Mallikas-kirjasarjan näkökulmasta. Tunteiden ja lastenkirjallisuuden tutkiminen ei ole uusi ilmiö, mutta vanhemman ja uudemman lastenkirjallisuuden välinen vertailu tunteiden esittämisen näkökulmasta on vähäistä ja näin tärkeän lisän tutkielman tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu näistä kahdesta osasta; tunteista ja lastenkirjallisuudesta, niiden välisestä yhteydestä sekä siitä kuinka lastenkirjallisuus voi toimia myös tunnekasvattajana. Aineistona tutkimuksessani toimi klassikkokirjasarja Mikko Mallikas, josta tarkoin valitsin kuusi kirjaa kandidaatin tutkielmaani. Saatuani kerättyä kolmelta eri vuosikymmeneltä yhteensä kuuden kirjan otannan, analysoin kirjoja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä keskityin tuomaan esiin sen, kuinka tunteet ja tarkemmin pääasiassa perustunteet aineistosta nousivat esiin. Näiden tulosten perusteella pystyin toteuttamaan vertailua kirjasarjan vanhemman ja uudemman tuotannon välillä sekä tekemään johtopäätöksiä niiden muutoksista vuosikymmenien aikana. Tulokset toivat esiin sen, että Mikko Mallikas-kirjasarjassa esiintyy kattavasti erityisesti perustunteita. Iloa esiintyi kirjallisuudessa huomattavasti eniten kaikista tunteista. Surun ja vihan tunteet käsittelin yhdessä, sillä nämä tunteet ilmenivät kirjoissa yleensä rinnakkain. Itsenäisenä kategoriana käsittelin pelon tunteen ja lopuksi vielä avasin hämmästyksen ja häpeän esiintyvyyttä. Näillä tutkimustuloksilla sai kattavan kuvan kirjasarjassa esiintyvistä tunteista ja esiintymistavoista. Muutosten osalta tuloksista nousi esiin tekstin ja kuvituksen monipuolistuminen vuosien saatossa, jolloin tunteet olivat paremmin tunnistettavissa sekä tunteiden monipuolisen käsittelyn keskittyminen pääasiassa uudempaan kirjallisuuteen. Tulokset ovat merkittävä kuvaus kullekin ajankohdalle ominaisesta lastenkirjallisuudesta ja sen kehityksestä kyseisen kirjasarjan näkökulmasta.
Now showing items 1-2 of 2