Browsing by Subject "pienten lasten pedagogiikka"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa yksi laaja-alaisen osaamisen alue on monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Aiempien selvitysten mukaan alle kolmivuotiaiden mediakasvatusta ei pidetä niin tärkeänä eikä monilukutaitoa aina esiinny varhaiskasvatuksessa. Lisäksi pedagogiikan toteuttamiseen liittyvät sisällölliset puutteet ovat korostuneet erityisesti alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla oli alle kolmivuotiaiden lasten medialukutaidosta ja miten sen toteutus näkyy varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda tietoa helmikuussa 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemista Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman digiosaamisen kuvauksista, joista tutkielmani keskittyi medialukutaito varhaiskasvatuksessa- osioon. Digiosaamisen kuvausten tavoitteena on yhdenvertaistaa lasten ja nuorten digitaalisten taitojen osaamista ja opetusta kautta maan. Menetelmät. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on sovellettu fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty sosiaalisesta mediasta lomakekyselynä. Kyselyyn vastasi yksitoista henkilöä, jotka kaikki työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajina alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä. Analyysi on toteutettu fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti laatimalla aineistosta kuvauskategoriat. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksistä medialukutaidosta alle kolmivuotiaiden lasten kontekstissa nousi esiin kaksi eri kategoriaa: Medialukutaito on tutustumista eri medialaitteisiin ja mediasisältöihin. Medialukutaidon toteuttaminen näkyi kuvauksissa melko monipuolisena toimintana. Vastauksissa medialukutaito korostui yhdessä aikuisen kanssa tapahtuvana toimintona. Tuloksissa nousi esiin myös vastaajien pohdinnat me-diakasvatukseen liittyvästä moninaisesta käsiteviidakosta sekä pohdinnat mediakasvatuksen tärkeydestä alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman digi-osaamisen kuvaukset otettiin vastaan sekä työtä hyödyntävinä että kuvauksiin tarkennusta kaipaavina.
-
(2017)Objectives. The aim of the research was to expand the awareness of the leadership and quality of small children pedagogy. The research provides information on how the heads form the awareness of small children pedagogy, early childhood researches and development, as well as on how they lead structures and activities of early childhood education. The aim of the research was to stimulate discussion and reflection on the point of view of small children pedagogical leadership. This particular leadership area has received little attention in the society. Methods. The research was conducted using qualitative methods. The target group consisted of 14 heads of day care units at the same administrative region in the City of Helsinki. The heads received an electronic questionnaire in March 2016. They described positive points of view and views with needs to develop what they saw in the small children´s group environment. The heads described views to build awareness and to develop skills and thoughts about needs and ways to develop small children pedagogy. Material derived from the research were analysed using qualitative methods. Results and conclusions. The results of the research reveal how the heads form awareness of the leadership of small children pedagogy, how they sustain their skills and what are their thoughts on developing the small children pedagogy. In conclusion, the research reveals how important the adults are in terms of the sensitivity represent and the sensitivity to observe and modify the emotional, social and physical situations in operation when needed. High quality pedagogy requires functional structures to face in professional co-operating. Kindergarten teachers are in a significant position to develop and sustain pedagogy in operation. The results can be adapted to develop the leadership of early childhood education. National basics of early childhood education plan were adopted in October 2016. The new local early childhood education plans will be introduced the 1st of August 2017. The effects of the change in small children pedagogy were not yet to be estimated as the research was carried out.
-
(2023)Tavoitteet. Perustoimintotilanteet ovat keskeisessä asemassa pienten lasten varhaiskasvatuspäivää ja otollisia pedagogisille hetkille. Aikuisen tulee olla herkkä aistimaan pienten lasten yrityksiä olla vuorovaikutuksessa ja tarttumaan pedagogisiin hetkiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei perustoimintotilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia hyödynnetä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä perustoimintotilanteissa ilmenevien pedagogisten hetkien luonteesta, sekä kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat pedagogisen hetken toteutumiseen. Menetelmät. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhais-kasvatuksen opettajina työskenteleville suunnatuissa suljetuissa sosiaalisen median ryhmissä. Vastauksia kertyi 20 kappaletta, joiden analyysimenetelmänä hyödynsin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että pedagogiset hetket ovat perustavanlaatuinen osa perustoimintojen pedagogiikkaa ja tärkeitä tilanteita pienten lasten oppimiselle. Pedagogiset hetket syntyvät aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa ja niiden toteutumisen edellytyksiksi mainittiin riittävät resurssit, kiireettömyys, opettajan pedagoginen taju sekä yhteiset toimintatavat. Tutkimustulokset myös osoittavat, että puutteelliset resurssit ja kiire estävät pedagogisen hetken toteutumisen ja ovat yhteydessä myös opettajien jaksamiseen ja heidän läsnäoloonsa lasten kanssa. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään perustoimintotilanteiden sekä pedagogisten hetkien kokonaisvaltaisuutta ja mahdollisuuksia alle 3-vuotiaiden oppimiselle.
Now showing items 1-3 of 3