Browsing by Subject "psykologinen turvallisuus"
Now showing items 1-3 of 3
-
Opetustyylit osana psykologisen turvallisuuden rakentumista liikuntatunneilla : Kirjallisuuskatsaus (2023)Tavoitteet. Turvallisen oppimisympäristön tulisi olla jokaisen lapsen perusoikeus. Erilaiset opetustyylit vaikuttavat tutkimusten mukaan oppimisilmapiirin muodostumiseen ja psykologisen turvallisuuden rakentumiseen. On tärkeää saada tutkimustietoa erilaisten opetustyylien käytöstä opettajien tekemän työn tueksi. Kandidaatintutkielmassani tutkin ovatko eri opetustyylit yhteydessä psykologiseen turvallisuuteen ja turvattomuuteen liikuntatunneilla sekä mitkä opettajan käyttämistä opetustyyleistä ovat yhteydessä oppilaiden psykologiseen turvallisuuteen liikuntatunneilla. Aiempien tutkimusten perusteella oletan, että opetustyylien valinnalla on väliä sekä kiusaamisen ehkäisyn kannalta että turvallisen oppimisilmapiirin rakentamisen kannalta liikuntatunneille. Menetelmät. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroiva kirjallisuuskatsaus sopi tutkielmani tekoon, sillä pyrin löytämään jo tutkitusta tiedosta uutta tietoa. Aineistooni valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, joista kaksi oli suomenkielisiä ja kuusi englanninkielisiä. Aineistot löysin Google Scholar -tietokannasta sekä aiheeseen liittyvien opinnäytetöiden lähdeluetteloita selaamalla. Aineiston analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, minkä avulla teemoittelin aineiston kategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmaani valikoitujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että opetustyyleillä oli merkitystä oppituntien ilmapiirin muodostumisessa. Tutkimuksista nousi esille erityisesti tehtäväsuuntautuneen oppimisilmapiirin tukevan oppilaiden psykologisia perustarpeita liikuntatunneilla. Kun ilmapiiri oli tehtäväsuuntautunut, koki oppilas todennäkököisemmin olonsa psykologisesti turvalliseksi. Parhaiten tehtäväsuuntautunutta oppimisilmapiiriä onnistuttiin luomaan käyttämällä oppilaan autonomiaa tukevia opetustyylejä. Kaikki aineistoni tutkimukset tukivat oppilaan autonomiaa korostavien opetustyylien käyttöä liikuntatunneilla mutta silti tutkimuksissa todettiin opettajien suosivan opettajakeskeisiä opetustyylejä. Tutkielmani aineiston perusteella opetustyylit olivat yhteydessä siihen, muodostuvatko liikuntatunnit ilmapiiriltään psykologisesti turvallisiksi.
-
(2021)Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten psykologista turvallisuutta käsitteenä ja ilmiönä kuvataan tutkimuskirjallisuudessa. Tarkastelu keskittyi psykologisen turvallisuuden taustaan organisaatiotutkimuksessa, psykologiseen turvallisuuteen koulukontekstissa sekä sen merkitykseen oppimisessa ja inhimillisessä kehityksessä yleisesti. Psykologinen turvallisuus on organisaatiotutkimuksessa jo 1960-luvulta alkaen tutkittu ilmiö, mutta vasta viime vuosina siitä on kiinnostuttu kasvatustieteen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaussa käytin Helka-kirjaston ja Helle-kirjastojen verkkoympäristöjä, mitä kautta hyödyllisimmiksi tietokannoiksi osoittautuivat EBSCO ja Google Scholar. Aineiston hakusanat muodostuivat termistä psykologinen turvallisuus yhdistettynä sanoihin oppiminen, ilmapiiri, ympäristö, koulu, luokkahuone ja opettaja. Koska tutkielman aiheeseen liittyvää kotimaista tutkimusmateriaalia löytyi niukasti, kirjallisuuskatsauksen aineisto käsittää pääasiassa ulkomaisia tutkimusartikkeleja. Psykologinen turvallisuus voidaan määritellä sekä yksilö-, ryhmä- että organisaatiotason ilmiönä. Tässä tutkielmassa ilmiötä tarkasteltiin lähinnä yksilö- ja ryhmätasolla. Psykologinen turvallisuus yksilötasolla on yksilön kokema tunne siitä, että hänen on turvallista olla oma itsensä pelkäämättä mahdollisia negatiivisia seurauksia. Ryhmäilmiönä psykologinen turvallisuus on ryhmän jäsenten jaettu käsitys siitä, että ryhmässä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on turvallista ottaa riskejä. Tarkastellun tutkimuskirjallisuuden perusteella näyttää siltä, että psykologinen turvallisuus on keskeinen edellytys niin yksilön hyvinvoinnille, kehitykselle kuin kaikessa oppimisessa. Toisaalta se vaikuttaa olevan myös seuraus yksilöä ja ryhmää optimaalisesti tukevasta ja motivoivasta vuorovaikutuksesta ja toiminnasta. Tämän kirjallisuuskatsauksen valossa psykologisen turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat erityisesti myönteiset suhteet muihin ihmisiin, opettajan opetustyyli ja ryhmätasolla ryhmänjohtajan johtamistyyli.
-
(2018)Objectives. The target of the research was to examine coach’s social and emotional skills, on the perspective of developing the functionality of a team. Social and emotional skills are considered to have repercussion to an individual’s well-being, as well as succeeding in academic or professional career. The functionality of a team, consist different factors, such as cohesion and motivational atmosphere. The purpose of the research was to survey how coach can effect on a team’s functionality with social and emotional skills. Coach’s social and emotional skills has hardly been touched in research, even though general research of social and emotional learning has been conducted over the last decade. Methodology. The research was conducted as descriptive literature review. Research sources included printed literature, scientific journals, and research results about emotional- and interaction skill together with functionality of a team. Results and conclusions. Coach’s leadership behaviour had a correlation to multiple factors that effects the functionality of a team, such as; cohesion, psychological safety, motivational climate, and collective efficacy. The needs of athletes and hearing their thoughts with the help of democratic decision making were positive correlated to a team’s atmosphere. Coach’s social and emotional skills were connected to the increase of openness and trust within a team.
Now showing items 1-3 of 3