Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "psykologiset perustarpeet"

Sort by: Order: Results:

  • Bird, Susanna (2021)
    Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.
  • Sinkkonen, Ronja (2022)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaan amotivaatiota moninaisena ilmiönä ja selvittää, millaisilla psykologisilla keinoilla opettaja voi amotivaatiota korjata. Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria on tutkimuksen teoreettisessa keskiössä, ja amotivaatiota tarkastellaan siitä sekä sen saamasta kritiikistä käsin. Aiemman tutkimuksen perusteella oppimismotivaatio on keskeinen tutkimuskohde, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt oppimismotivaation puute, amotivaatio, ja ennen kaikkea, kuinka ehkäistä ja torjua amotivaatiota. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan keinoja luoda oppilaille motivaation pohja tukien heidän psykologisia perustarpeitaan, jotta oppilaiden amotivaatiota voidaan korjata. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä amotivaatio on? 2) Miten amotivaatiota voidaan havaita koulun kontekstissa? ja 3) Millaisin psykologisin keinoin opettaja voi korjata oppilaalla esiintyvää amotivaatiota? Viimeistä tutkimuskysymystä tarkastellaan Ryanin ja Decin itsemääräämisteoriassa esitellyistä psykologisista perustarpeista (kyvykkyys, autonomia, kuuluvuus) käsin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jotta amotivaatiosta, psykologisista perustarpeista ja niitä tukevasta opetuksesta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva luoden uutta teoreettista tietoa jo paljolti käsiteltyyn motivaatiotutkimuksen alueeseen. Kirjallisuusaineisto koostui vertaisarvioiduista artikkeleista, jotka tukivat tutkimuskysymyksiä esitellen amotivaation luonnetta, sen havainnointikeinoja tai sen torjuntakeinoja psykologisista perustarpeista katsoen. Tulokset ja johtopäätökset. Keskeisimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat opettajan keinot tukea psykologisia perustarpeita ja näin ollen mahdollistaa motivaatiota sekä korjata amotivaatiota. Kyvykkyyttä opettaja voi tukea tarjoamalla onnistumisen kokemuksia (esimerkiksi eriyttäen opetusta), vakuuttamalla oppilasta kyvyistään verbaalisesti, oppilaan suoriutumisen ja suoriutumisen tulosten välisen kausaliteetin selventäminen oppilaalle, stressivapaan oppimisympäristön järjestäminen sekä positiivinen ja rakentava palaute. Autonomiaa opettaja voi tukea antamalla oppilaiden toimia kiinnostuksenkohteittensa, preferenssiensä ja arvojensa ohjaamana sekä tarjoamalla valinnanvapautta ja vaihtoehtoja, silloin kun se on mahdollista. Lisäksi oppilaiden perspektiivi on tiedostettava opetuksessa ja oppilaita sekä heidän mieltymyksiään on aidosti kuunneltava. Autonomiaa tukeva opettaja perustelee opetustoimintaa ja sääntöjä järkisyin. Tulokset ovat sovellettavissa käytännön opetukseen.
  • Malinen, Sanni (2022)
    Monet työntekijät kaipaavat työtä, joka tarjoaa jotain muutakin kuin tavan ansaita palkkaa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että yli puolet vastanneista arvosti työn merkityksellisyyttä ennemmin kuin sen rahallista arvoa. Lisäksi merkityksellisen työn on todettu johtavan useisiin yksilö- ja organisaatiotason hyötyihin, kuten työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin sekä kohentuneeseen tehokkuuteen. Työn merkityksellisyys on kuitenkin ollut käsitteellisesti sekä menetelmällisesti monimuotoinen ja siksi tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, millaisia työn merkityksellisyyttä tukevia tekijöitä aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyy sekä millä tavoin työn merkityksellisyyteen voidaan organisaatioiden toimesta vaikuttaa. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valitsin kymmenen vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit olivat englanninkielisiä yhtä lukuun ottamatta ja ne löytyivät EBSCOhost sekä Google Scholar -tietokannoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi ohjattu sisällönanalyysi, jossa teoria määritti alustavat kategoriat, joiden mukaan koodasin aineistoa eri värein. Ohjatun sisällönanalyysin avulla sain ryhmiteltyä tulokset samankaltaisuuden mukaan ja luotua yhteyksiä erilaisista teoreettisista lähtökohdista olevien tutkimusten välille. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien perusteella työn merkityksellisyyttä tukevat tekijät voitiin jakaa neljän psykologisen perustarpeen; omaehtoisuuden, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden sekä hyväntahtoisuuden alle. Ainoastaan hyväntahtoisuus oli aineiston perusteella suoraan yhteydessä työn merkityksellisyyteen. Muiden perustarpeiden kohdalla ilmeni myös epäsuoria yhteyksiä merkitykselliseen työhön. Aineistosta löytyi jokaista psykologista perustarvetta kuvaavia työn merkityksellisyyttä tukevia käytännön esimerkkejä. Organisaation näkökulmasta työn merkityksellisyyteen voidaan vaikuttaa ottamalla nämä neljä psykologista perustarvetta interventioiden kohteeksi, sillä työn merkityksellisyys itsessään on haasteellinen abstrakti käsite, jota jokainen yksilö rakentaa itse omassa kontekstissaan.