Browsing by Subject "psyykkinen hyvinvointi"

Tutkielmani tarkoitus on tarjota tietoa ilman huoltajaa tulleiden lasten erityisestä tarpeista sekä tavoista näihin vastaamiseksi. Ilman huoltajaa tulleella lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, joka saapuu maahan turvapaikanhakijastatuksella yksin tai henkilön seurassa, joka ei ole hänen huoltajansa. Suomeen kyseiset lapset saapuvat pääasiassa maailman konfliktialueilta, kuten Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Aiempi tutkimustieto on osoittanut, että ilman huoltajaa tulleet pakolaiset kärsivät huoltajan kanssa saapuneita verrokkejaan enemmän psyykkisestä oireilusta, kuten masennuksesta, ahdistuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä. He joutuvat rakentamaan tulevaisuuttaan ja identiteettiään kahden kulttuurin välillä harvinaislaatuisen haastavissa olosuhteissa, ilman perheensä tukea. Lasten koulutaustat ovat hyvin vaihtelevia ja kielitaito heikko, minkä takia uuteen koulujärjestelmään ja sen normeihin sopeutuminen on heille merkittävä haaste. Tutkimustieto aiheesta on tärkeää ilman huoltajaa tulleiden lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tueksi ja siten lasten psyykkisen hyvinvoinnin ja integraation vahvistamiseksi. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisia ovat ilman huoltajaa tulleiden lasten erityiset tarpeet? Millä keinoin tarpeisiin voidaan vastata kotona ja koulussa? Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui seitsemästä (7) artikkelista, jotka kerättiin ProQuest-, Ebscohost- ja Eric-tietokannoista tarkkoja sisäänottokriteereitä noudattaen. Analyysi toteutettiin temaattisena sisällönanalyysina. Nuorten tarpeet jakautuivat analyysissani (a) psyykkiseen hyvinvoinnin, (b) akkulturaation, (c) kulttuurisen jatkuvuuden, (d) koulutuksen, (e) sosiaalisen tuen, yhteisön ja verkostojen sekä (f) käytännön tarpeiden teemoihin. Tarpeisiin vastaamisen tavat jakautuivat (a) sijoituksen, (b) kulttuurisensitiivisyyden ja kulttuurisen osaamisen, (c) sosiaalisen tuen, yhteisön ja verkostojen, (d) traumatietoisen hoivan ja tunnesäätelyn strategioiden, (e) koulun ja koulutuksen, (f) käytännön tuen ja (g) henkilökunnan kouluttamisen teemoihin. Tutkimukseni keskeisiä johtopäätöksiä on, että sujuva moniammatillinen yhteistyö sekä koulun ja kodin välinen kommunikaatio ovat merkityksellisiä tekijöitä ilman huoltajaa tulleen lapsen hyvinvoinnin kannalta. Koulu voi parhaimmillaan tarjota turvallisen alustan ja vakaat rakenteet lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja akkulturaation tueksi. Tämän takaamiseksi nykyistä opettajankoulutusta tulisi kuitenkin kehittää suuntaan, joka antaisi kattavammat välineet traumaattisen taustan omaavien lasten kohtaamiseen sekä kulttuurisiin tarpeisiin vastaamiseen.

Goals. In this research the goal was to study effects of a nature education to early childhood childrens psychical well-being. Suomen Latu organization has coordinated ”Luonnossa kotonaan” kindergartens that have used nature education in the Finland from 1999 onwards, but there are very little scientific research done in the Finland of the nature education and the effects of it. The subject has had increasing interest in the recent years from the personnel of the education sector. The research results from the prior researches and my own positive experiences, were the motivation to research the subject more and to get scientific evidence for my thoughts of the benefits of the nature education. My goal is to increase research and information about the nature education. Methods. The material for my research was gathered by a questionnaire sent to different parts of Finalnds ”Luonnossa kotonaan” kindergartens teachers. The questionnaire had ten different questions from which nine were open questions and a one multiple selection question. The basis of my research was fenomenological with qualitative approaches. Themes were used as the analyzation method for the material. Results and conclusions. The research results suggest that nature education has many different positive effects to early childhood childrens psychical well-being. The children who had had nature education had better physical endurance and were more alive and active. The nature was thought as a good educational environment for children with its healthiness, versatility and interest. The nature education provides more spacious playground for children to play. The nature education decreased childrens level of stress and social pressure. Other effects of the nature education were i.e. childrens increase in volunteering, possibility of action oriented learning and the use of imagination as an incentive. It was agreed that the nature education provides the right amount of individual challenges for the children.

Mielenterveyden pulmat ovat yleistymässä, ja erilaiset mielenterveyshäiriöt ovat myös kansanterveydellisesti katsottuna entistä suurempi riski. Nuorten kohdalla erityisesti huomionarvoista on se, että hoitamattomina ne voivat vaikuttaa esimerkiksi nuoren kehitykseen sekä koulumenestykseen, ja täten myöhempään tulevaisuuteen. Myös koulu-uupumuksesta kärsivien nuorten määrä on kasvanut. Kouluissa tulisi huomioida psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkitys. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, minkälainen merkitys nuorten saamalla sosiaalisella tuella on heidän psyykkiselle hyvinvoinnilleen ja miten koulukontekstissa, esimerkiksi opettajien toimesta, voidaan tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin selkeät: sosiaalisella tuella on suuri merkitys siihen, miten hyvinvoivia nuoret ovat. Vanhempien ja vertaisten merkitys korostui sosiaalisen tuen antajina. Opettajien merkitys sosiaalisen tuen antajina korostui tilanteessa, jossa nuori ei saanut syystä tai toisesta riittävästi tukea perheeltään tai vertaisiltaan. Tietoisuuden lisääminen, positiivinen psykologia, ryhmätyöskentelyn hyödyntäminen sekä vertaistoiminnan mahdollistaminen nousivat aineistosta esiin keinoina, joita koulut voivat käyttää nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Myös mielenterveystaitojen opettaminen kouluissa on äärimmäisen tärkeää.