Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "pukeutuminen"

Sort by: Order: Results:

  • Ilomäki, Wiivi (2020)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua kansanpuku feresiä koskevaan kirjalliseen aineistoon sekä sen omakohtaiseen valmistusprosessiin. Tutkija sai lahjana tarvikepaketin ja ohjeet kansanpuvun valmistusprosessiin. Teoreettisessa taustatutkimuksessa syvennytään pukeutumiseen sekä kansanpuvun ja feresin historiaan, joiden avulla valmistusprosessi lähti käyntiin. Prosessia varten tutkittiin useita erilaisia kansanpukumalleja, joita Suomessa on valmistettu, sillä aiempaa tutkimusta kansanpuku feresin valmistuksesta ei ole. Tutkija on erinomainen ompelutaidoiltaan, mutta ei ole aiemmin valmistanut kansanpukua. Tutkimustehtäväksi määräytyi selvittää, kuinka kansanpuku feresin valmistus onnistuu noviisilta, joka ei ennen ole kansanpukua valmistanut. Tutkimuksessa kuvataan tutkijan omakohtainen valmistusprosessi kansanpuvun valmistuksesta, jonka ympärille tutkimus kietoutui. Tämä kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena. Aineisto koostui tutkijan omista muistiinpanoista, valmistusprosessin aikana kerätystä kuva- ja videomateriaalista sekä kahdesta haastattelusta. Lähdin analysoimaan aineistoa paneutumalla ensin huolellisesti teoreettiseen taustaan ja kansanpuvun historiaan, jonka avulla jäsentyi selkeä kuva valmistusprosessista. Valmistusprosessin jälkeen muistiinpanot ja kuvamateriaali yhdistettiin yhteiseksi dokumentiksi, jotta niistä oli selvitettävissä tutkimuksen merkityksen kannalta tärkein asiasisältö reflektoivaan tutkimusprosessiin. Tutkimuksen tulos koostui yksilöllisestä valmistusprosessin kuvauksesta, jossa tutkijan prosessi ja teoria etenevät lomittain. Valmistusprosessissa ilmeni haasteita, mutta haastattelun ja lisäavun turvin prosessi saatiin päätökseen ja kansanpuku saatettua valmiiksi. Tutkimustulos yksilöllisenä valmistusprosessina osoitti, että feresin valmistus vaati paljon käsityöllistä taitoa ja täysin noviisin ompelijan olisi vaikea pukua valmistaa, vaikka hänellä olisi kuvalliset ohjeet tarjolla. Puvun valmistus onnistui tutkijalta kuitenkin hyvin, aiemman laajan ompelutaustan vuoksi.
  • Erwe, Elisa (2020)
    Tutkimukseni tarkoituksena on ollut tutkia millaisia viestejä nuoret miehet haluavat pukeutumisellaan kertoa omasta identiteetistään. Identiteetin ollessa laaja käsite päädyin tarkastelemaan identiteetin alueissa persoona identiteettiä kuten luonteenpiirteitä sekä harrastuksia. Tutkimuksessa tutkin myös mistä nuoret miehet ovat saaneet ja ottavat vaikutteita omaan pukeutumisensa ja tyyliin. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelin kolmea nuorta 20-25 vuotiasta miestä yksilöhaastatteluin. Haastattelut toteutettiin videohaastatteluina. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että pukeutumisella halutaan viestiä omasta itsevarmuudesta sekä maskuliinisuudesta. Tuloksissa oli paljon yhtäläisyyksiä haastateltavien kesken, mutta myös yksittäisiä asioita ilmeni kuten tunteiden sekä omien harrastusten ilmaisu pukeutumisella. Pukeutumiseen eniten vaikutti sosiaalinen media ja siellä oleva Instagram. Myös ympäristö koettiin tärkeäksi vaikuttavaksi tekijäksi pukeutumisessa. Muiden ihmisten mielipiteet eivät vaikuttaneet juuri lainkaan pukeutumiseen.
  • Ora, Inka (2019)
    The purpose of this research is to study and describe how craft skills affect the choosing of a hobby for a fifties-fan who makes some of her clothes herself. In this study the questions of what is appealing of 1950s, what craft skills a fifties-fan needs for her hobby and where a fifties-fan finds inspiration and help for her crafting were examined and answered. The re-sults were compared to Vartiainen’s (2006) study about transmitting craft skills and information in virtual environments. There are no previous studies about 1950s as a hobby. The research data was collected in a group interview of three fifties-fans. All participants were females. The data was analysed based on the framework that was made for the interview. The theoretical basis of this study served as an aid in interpreting the results. The results indicate that craft and sewing skills have been a necessity for a fifties-fan to be able to dress in the 1950s’ style. 1950s have a special meaning for the fifties-fans as its masculine and feminine women’s fashion have helped the fans to become more positive about their bodies. The results indicate that problem solving of the fifties-fans is slightly different from the craft makers in Vartiainen’s (2006) study. Reality groups are more important for the fifties-fans than virtual groups. Though virtual groups are a source of inspiration and ideas for dressing up.