Browsing by Subject "ravitsemus"

Suomalaisen opettajankoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa itsenäisiä ja kriittisesti ajattelevia opetustyön asiantuntijoita, minkä vuoksi kotitalousopettajia voisi luonnehtia kotitalouden oppiaineen erityisosaajiksi. Perusopetussuunnitelmassa määritellyn kotitalouden oppiaineen ruokaosaamisen ja ruokakulttuurin sisältöalueen pohjalta kotitalousopettajilta odotetaan ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien aihepiirien tuntemusta sekä ruoanvalmistus- ja leivontataitojen hallitsemista, mutta mahdolliset erot kotitalousopettajia kouluttavien yliopistojen opetussuunnitelmien välillä voivat antaa erilaisia valmiuksia eri yliopistoista valmistuville opettajille. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kotitalousopettajan koulutusta järjestävien suomalaisten yliopistojen opetussuunnitelmia sekä analysoida ruoka- ja ravitsemusosaamista kehittävien pakollisten opintojaksojen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja tutkimusaineistoksi yliopistojen opetussuunnitelmat tai opinto-oppaat. Tutkimusaineisto analysoitiin koodaamalla opintojaksojen laajuuden, opintokokonaisuussidonnaisuuden ja suositeltujen suoritusajankohtien osalta sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä opintojaksojen sisältöjen osalta. Tutkimustulosten perusteella merkittävimmiksi eroiksi yliopistojen välillä nousivat opintojaksojen kokonaismäärä, yhteenlaskettu laajuus, opintojaksojen sijoittuminen eri opintovuosille, kestävän ruoan ja ruoan yhteiskunnallisuuden yläluokat sekä ruokakasvatuksen, ateriasuunnittelun ja erityisruokavalioiden alaluokat. Opintojaksoja yhdistivät viiden opintopisteen laajuus, opintojaksojen puuttuminen kolmannelta opintovuodelta, kotitaloustieteen opintokokonaisuussidonnaisuus sekä ruoanvalmistustaitojen, ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen yläluokat. Suurin osa tutkimustuloksista sai tukea teoreettisessa viitekehyksessä esitetyistä teorioista. Tutkimuksen perusteella kotitalousopettajan ruoka- ja ravitsemusosaaminen on välttämätöntä ja siihen panostetaan kaikissa kolmessa yliopistossa, jokseenkin hieman eri tavoin ja erilaisilla painotuksilla. Tulevaisuudessa kotitalousopettajien koulutukseen keskittyvä tutkimus voisi tutkia opetussuunnitelmia laajemmin kuin vain ruoka- ja ravitsemusosaamista kehittävien opintojaksojen osalta.

Tiivistelmä: Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että lähiympäristö vaikuttaa nuorten terveyttä edistävien ruokatottumusten muovautumiseen ja ne tulevat esille jo varhaisessa vaiheessa elämää. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymys on: miten kouluympäristö tukee tai haastaa nuoren terveellisiä ruokatottumuksia. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä nuorten ravitsemuksen nykytila ja mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten ruokatottumuksiin, sillä tarpeellista on selvittää, millainen nuorten ravitsemus on ja miten se eroaa muista ikäluokista. Tutkimuksessa tarkastellaan terveellisten ruokatottumusten tukemista kouluympäristön näkökulmasta erityisesti kouluruokailun ja ruokakasvatuksen osalta. Nuorilla voi kouluympäristössä olla erilaisia haasteita terveellisten ruokatottumusten muodostumisessa, mutta kouluympäristö voi myös tukea nuorten ruokatottumuksia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui nuorten ravitsemuksen ja ruokatottumusten tutkimuksista, ravitsemussuosituksista sekä muusta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen aineiston haussa käytettiin monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin nuorten ravitsemukseen, nuorten ruokatottumuksiin ja kouluympäristöön liittyviä teoksia. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostui internet aineistoista. Aineisto haettiin pääosin suomalaisia hakusanoja käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Ruokatottumusten muovautumisessa koulu on avainasemassa. Koulu kohtaa päivittäin melkein jokaisen suomalaisen nuoren, jolloin terveellisiä ruokatottumuksia tukevien toimien kohdistaminen mahdollisimman monelle nuorelle on mahdollista. Nuoret tarvitsevat yksilökohtaista ja ikätason huomioivaa tukea. Kouluympäristössä erityisesti kouluhenkilökunnan tuki, ruokakasvatus ja koulun tiloissa annetut mahdollisuudet terveellisen ruoan saatavuuteen kouluruokailussa sekä välipala-automaateissa tukevat terveellisiä ruokatottumuksia. Haasteita ruokatottumusten tukemiseen kouluympäristössä voi aiheuttaa koulun resurssit, sosiaalinen paine, yhteistyön puute avaintoimijoiden välillä sekä kouluympäristön houkutukset epäterveellisille ruokavalinnoille. Tarvitaan lisää tieto nuorten ruokatottumuksista ja ravitsemuksesta, koska kattavaa ja ajankohtaista tietoa aiheesta ei juurikaan ole saatavilla.

The purpose of this study was to examine and analyze gymnast girls’ meal rhythms. Previous studies show that most suitable meal rhythm for athletes is to eat 5−7 times a day. The time between meals shouldn’t be more than four hours and post-exercise meal should be eaten within an hour from the end of the practice. The meal rhythm of rest days should be similar to the training days meal timing and weekends’ meal rhythms shouldn’t differ from weekdays’ meal rhythms. By eating together with children, parents can teach the importance of regular eating. This study aims to find out what kind of meal rhythms the gymnasts have and how their meal rhythms differ from recommendations. The research questions are 1) What kind of meal rhythm the gymnasts have on weekday training days? 2) What kind of meal rhythm the gymnasts have on weekend training days? 3) What kind of meal rhythm the gymnasts have on rest days? The data consists of six food diaries. The persons who participated in the study are 11−13 year-old girls, who practice aerobic gymnastics four times a week. The gymnasts kept a food diary for five days. The subjects wrote down when they ate the meal, what they ate, as well as who they ate the meal with. The data was analyzed by using content analyzes. The results show that more meals were eaten on weekday training days than on weekend training day. On weekday training days the gymnasts ate mainly 5−6 meals, on weekend training days’ 4−5 meals and on rest days’ 3−6 meals. Over 4 hour break between meals appeared less on rest days. The gymnasts ate with their parents 1−2 times a day on the weekdays and more on the weekends. The results indicate that eating with parents on weekdays is focused in the late evening and on weekends they tend to eat together in the morning and afternoon.