Browsing by Subject "ravitsemussuositukset"

Goals This study examines how and why people writing blogs find that the most recent Finnish nutritional recommendations are harmful. Blogs create an opportunity for anyone to write their own opinions and to react quickly to current topics. It also seems that bloggers can easily obtain the status of an expert, and this way enables them to spread their own opinions and attitudes, without any scientific research supporting their claims studies or arguments. Methods The research is qualitative and uses theory-driven content analysis. The material collecting was based on a predetermined timeline. Whit this timeline as a guide, 10 blogs with 11 different posts were choosen. Five of The writers were women and six were men. By analyzing the blog posts this study tries to find out reasons why the writers feel the nutritional recommendations are bad or even health threatening. The material was processed through analysing and thematizing the contents. The study focuses solely on opinions written in a negative tone. Results and conclusions The reasons for bloggers to criticize the nutritional recommendations range very widely. However, it became strongly evident that the writers forget the basic rules of scientific argumentation and focus mainly on limited set of research results. They also present impossible demands for the authors of the nutritional recommendations and accused scientists and the National Nutrition Council conspiracy. The above mentioned things are typical for denialism. Home economics teachers should have a good understanding of false specialist associated with food and nutrition. It is important for teachers and researchers of home economics science to identify different strategies of denialism. Identifying strategies that are used to spread false information can help fight against them and to raise awareness of genuine scientific knowledge.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan perheaterioinnin yhteyttä lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Yhdessä syöminen on ollut tärkeä osa yhdessä elämistä, mutta perheaterioinnin on havaittu vähentyneen. Suomalaisten lapsiperheille suunnattujen ruokasuositusten (2019) mukaan perheen yhdessä syöminen edistää ruokailun terveellisyyttä. Lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ollaan kuitenkin huolestuneita, sillä tutkimusten mukaan ne eivät useinkaan vastaa ravitsemussuosituksia. Esimerkiksi kasviksia, hedelmiä sekä marjoja lapset ja nuoret syövät ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän, kun taas sokerin, suolan ja punaisen lihan kulutus on ravitsemussuosituksiin nähden runsasta. Suositusten mukaisella ruokavaliolla nähdään olevan vahva yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Tavoitteena tässä tutkielmassa onkin selvittää, mitä vaikutuksia perheaterioinnilla on havaittu olevan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja millä tavoin perheaterioinnilla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmahakua sekä Google Scholar hakupalvelua. Kirjallisuuden valinnassa ei käytetty täsmällisiä seulontamenetelmiä, mikä on tyypillistä kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle. Aineiston haussa hyödynnettiin avainsanoja sekä niiden yhdistelmiä. Aineistoista koostettiin taulukko, johon tutkielmassa käytettävien aineistojen perustiedot, kuten julkaisuvuosi ja päätulokset koottiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkielmassa mukana olevien tutkimusten perusteella perheateriointi näyttäisi edistävän lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Säännöllisesti perheen kanssa aterioivat lapset ja nuoret söivät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kuluttivat vähemmän pikaruokaa, makeisia ja virvoitusjuomia, kuin ne, jotka eivät aterioineet säännöllisesti perheensä kanssa. Tämän lisäksi säännöllisellä perheaterioinnilla havaittiin olevan syömishäiriöiltä suojaava vaikutus. Säännöllisen perheaterioinnin voidaan siis nähdä olevan tärkeä tekijä lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten näkökulmasta sekä siten myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä syystä olisikin tärkeää, että perheissä pyrittäisiin järjestämään aikaa yhteiselle aterialle.

Ravitsemussuositukset ovat luotu tutkimustiedon pohjalta parantamaan ihmisten terveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Niitä toteutetaan Suomessa julkisen sektorin laitoksissa, mutta kotona tapahtuvista ravitsemusvalinnoista ovat ihmiset itse vastuussa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka kotona tapahtuva arkiruokailu toteutuu ravitsemuksellisesta näkökulmasta leikki-ikäisillä lapsilla, joiden ruokailu ja ravinnonsaanti ovat vanhempien vastuulla. Leikki-ikäisten lasten ravitsemustarpeet täyttää tutkimusten mukaan monipuolinen, lautasmallia noudattava ruokavalio, joka toimii tutkimuksessa keskeisenä viitekehyksenä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet heikon ravinnon merkityksen elintapasairauksien syntymiseen yhdessä vähäisen liikunnan sekä riittämättömän unen kanssa. Aiempien tutkimusten valossa voidaan ajatella kotona tapahtuvan ruokailun olevan epäterveellistä, liian vähän kasviksia sisältävää sekä teollista ruokaa hyödyntävää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa kerättiin valokuvia lapsiperheiden leikkiikäisten lasten arkipäivällisistä. Lasten tuli syödä arkilounaansa joko päiväkodissa tai esiopetuksessa, jolloin ainakin yksi päivän aterioista on ravitsemussuositukset täyttävä. Tutkimukseen osallistui kolme perhettä, joilta kerättiin kuvia viideltä arkipäivältä, jolloin analysoitavaksi aineistoksi kertyi yhteensä 15 valokuvaa. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä aineiston analyysillä, jossa lautasmalli toimi teoriapohjana, jonka avulla vastattiin tutkimuskysymykseen. Leikki-ikäisten lasten arkiruokailut näyttäytyivät hyvin samankaltaisina. Hiilihydraattien osuus ateriasta oli poikkeuksetta riittävä, mutta muiden ruoka-aineiden osuutta suhteessa hiilihydraatin lähteiden määrään tulisi lisätä. Ateriat olivat koottu lautasmallin mukaisten luokkien mukaan, mutta lautasmallissa tärkeässä roolissa esiintyvät ruoka-aineiden määrien suhteet eivät toteutuneet. Ravitsemussuosituksissa esitettyjen kehitysehdotusten mukaan kasvisten määrää tulisi kasvattaa sekä kasvipohjaisten proteiinien lähteiden määrää arkiruokailussa lisätä. Arkiruokailu koostui perheissä itsetehdystä tai puolivalmisteita hyödyntävästä kotiruoasta, joka takaa vanhempien ymmärryksen ruoan sisällöstä.