Browsing by Subject "reflektio"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2019)In recent years discourse on school and the new curriculum has become more negative in the media. In particular political decisions concerning school have raised criticism. Government has raised group sizes and students also have more responsibility for their own learning. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate the research field of self-regulated learning in Finland and connect the conclusions to the ongoing conversation about school. This thesis was carried out as a descriptive literature review. For the review, two doctoral dissertations and nine scientific articles were collected using Helka library’s collection and article search as well as Google Scholar, Finna's search services and ERIC database. According to the results, research on self-regulated learning (SRL) in Finland is at a very early stage. The number of studies on SRL has increased in this decade. There are differences in how students self-regulate when it comes to learning, and especially students that struggle with self-regulation need strong support. Results show that the right pedagogical structure and a good and accepting atmosphere in learning situations are among the most significant factors when it comes to supporting and developing SRL. In addition, results suggest that research on SRL can answer some of the concerns about school and provide solutions to teaching through better understanding on the subject.
-
(2020)Tavoitteet. Ammatti-identiteetin kehittyminen on tärkeä osa omaa opettajuutta. Sen merkityksen pohtiminen on hyvä aloittaa jo varhaiskasvatuksen opintojen aikana. Tutkimukseni teoreettisessa osassa tarkastelen erilaisia ammatti-identiteettiä ja reflektointia käsitteleviä tekstejä. Lisäksi tarkastelen miten kolmen eri maan, Alankomaiden, Suomen ja Sveitsin, varhaiskasvatuksen opettajankoulutukset muodostuvat. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ymmärtää varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen merkitystä ammatti-identiteetin muodostumisessa. Tutkimuksessa haluan selvittää millaisilla tavoilla ammatti-identiteetin rakentumista tuetaan opettajankoulutuksen aikana ja eroavatko kolmen eri maan yliopistojen tavat tukea ammatillista kehitystä toisistaan. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoni koostui kolmen eri maan varhaiskasvatuksen opettajajaopiskelijoista. Haastattelut litteroitiin tuoreeltaan, jonka jälkeen niistä poimittiin viittaukset keskeisiin käsitteisiin. Seuraavaksi tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset havainnot teemoiteltiin. Aineiston kuvailussa käytettiin haastattelusta tutkimuskysymykselle keskeisiä sitaatteja apuna. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien kolmen haastateltavan vastauksissa ilmeni paljon yhteneväisyyksiä siinä, miten yliopistot tukevat heidän ammatti-identiteettinsä kasvua. Erityisen tärkeäksi nousi harjoittelujen sekä reflektion tärkeys. Harjoittelussa opiskelija pystyy soveltamaan yliopistolla opittua teoriaa käytännössä. Harjoittelut tarjoavat hyvän ympäristön reflektoida omaa ammatti-identiteettiä. Yliopistot tukevat opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehitystä myös tarjoamalla heille tietoa lapsen kehityksestä ja oppimisesta sekä ymmärrystä pedagogiikasta. Opiskelijat kokivat tärkeäksi myös yliopiston tarjoaman palautteen ja neuvot. Kaikki haastateltavat kokivat, että vaikka he olisivat toivoneet enemmän tukea oman ammatti-identiteettinsä kehityksen suhteen yliopistoilta, he ovat kuitenkin valmiita aloittamaan työnsä opettajina.
-
(2021)Tutkimukseni tavoitteena oli kehittää pedagogista ammattitaitoani omaa opetus-toimintaani reflektoimalla, tarkastelemalla sitä kriittisesti monesta eri näkökulmasta esitettyjen kysymysten avulla. Tutkimukset osoittavat, kuinka opettajan oma reflek-toiva työote kehittää hänen opetustaan ja parantaa lasten oppimistuloksia (Jyrhä-mä, Hellström, Uusikylä & Kansanen, 2016, s. 208). Tutkimusongelmani oli selvit-tää, millaisena oma opettajuuteni ja sitä ohjaava käyttöteoriani näyttäytyivät lasten tunnetaitoryhmissä. Tutkimusaineistonani olivat omat päiväkirjamerkintäni vuodelta 2017 kahden pitä-mäni lasten tunnetaitoryhmän ajalta. Molempiin tunnetaitoryhmiin osallistui neljä iältään 6–7-vuotiasta lasta ja kokoonnuimme kummankin ryhmän kanssa 10 ker-taa. Tutkimuksessani keskityin tarkastelemaan omia kuvauksiani vuorovaikutuk-sestani, toiminnalle asettamistani tavoitteista ja niiden saavuttamisesta, lasten osallisuudesta, käyttämistäni opetusmenetelmistä ja saamastani palautteesta tun-netaitoryhmistä. Tutkimukseni oli laadullinen, autoetnografinen tutkimus, joka pe-rustui induktiiviseen sisällönanalyysiin, omien päiväkirjatekstieni narratiiveja tutki-malla. Opettajuuteni näyttäytyi monitahoisena, palkitsevana ja alati kehittyvänä, vastavuo-roisena vuorovaikutusprosessina tunnetaitoryhmiini osallistuneiden lasten kanssa. Opettajuuteni palkitsevuus syntyi tutkimukseni perusteella vastavuoroisen ja yhtei-sen tiedon rakentumisen välityksellä. Taiteelliset työskentelymenetelmät mahdol-listivat syvemmän tason tunnetaitotyöskentelyn, jossa lapset ilmensivät monipuoli-sesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan itsestään ja ympäristöstään. Tutkimukseni antoi tietoa siitä, millaiset pedagogiset menetelmät osoittautuivat toimiviksi pitämissäni tunnetaitoryhmissä. Lisäksi se kertoo reflektoinnin avulla tehdyistä oivalluksista, joiden tarkastelu tässä tutkimuksessa auttoi minua parem-min tiedostamaan käyttöteoriaani ja jäsentämään omaa opettajuuttani vahvuuksi-neen ja kehitystarpeineen. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä opetustyössäni ja opettajuuteni kehittämisessä.
-
(2018)Aims. The new curriculum for primary schools emphasizes improvement of thinking skills and critical thinking which includes reflection skills. Several studies have proven that reflection enhances learning. Therefore, it is important to know how to promote it in primary schools. In this study, the theory is based on Jack Mezirow’s theory of critical thinking which is based on John Dewey’s observations from education and pedagogy. The aim for this study is to provide an overview of the research field considering the enhancement of pupils’ reflection skills, and also to provide concrete ways of action which have been proven to enhance pupil’s reflection. The purpose of this study is to provide the information needed about reflection for teachers, which they can utilize while planning the teaching. Methods. This study was conducted by integrative literature review examining different studies regarding reflective thinking and creating a synthesis from them. The data for this research consists of seven scientific articles, which dealt with promotion of reflection of primary school pupils (6 to 12-year-old). The data was collected from different electronic databases. Scientific articles were analyzed with content analysis, utilizing data based thematization. Results and conclusions. Based on the analysis, four different categories/themes considering promoting pupil’s reflection and reflective thinking skills were found. These were: support from teacher, concrethic working style, social interaction/communication with other pupils and verbalization of thinking and thinking out loud. The data for this study was only seven scientific articles, so it can be presumed that there might be more categories to be found in further studies. These themes though represent different dimensions of learning which can be actively implemented in classroom activities. Teaching which utilizes these themes will help pupils to enhance their reflection skills in primary schools. The results can be applied in practice, since the new curriculum also aims to reinforce thinking skills, such as critical and reflective thinking.
-
(2019)Tarkastelen tässä narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa aikuisen ajattelu- ja oppimisprosessien kehittymistä kohti itseohjautuvaa oppimista. Tutkielman tarkoituksena on kuvata itseohjautuvuuden muodostumiselle tarpeellisia yksilön sisäisiä ominaisuuksia, sekä tekijöitä, joiden voidaan nähdä rajoittavan itseohjautuvuuden kehittymistä. Koska itseohjautuvuus on kasvatuksellisesti ajankohtainen ilmiö, näen aiheellisena tarkastella sitä myös yksilön näkökulmasta käsin, jolloin sen kehittymistä on mahdollista ymmärtää paremmin. Tutkielmani taustateoriana toimii Jack Mezirowin teoria uudistavasta oppimisesta aikuisuudessa, jossa aikuisen oppimista lähestytään kokonaisvaltaisesti, yksilön elämänkokemusten tulkintoja muuttavana kehityksenä kohti autonomista tulkintaa ja itseohjautuvuutta. Näkemyksen mukaan aikuisen kehittyminen itseohjautuvaksi tapahtuu kriittisen tiedostamisen ja itsereflektion kautta. Täten yksilö pyrkii vapautumaan sosialisaation myötä omaksumistaan sisäisistä rajoitteista, jotka vaikuttavat itseohjautuvuuteen sitä rajoittaen tai estäen sen toteutumista. Muutokset tapahtuvat yksilön merkitysperspektiiveissä, jotka sisältävät yksilön henkilökohtaisen viitekehyksen, jolloin muutosprosessi käsittää yksilön ajattelun useita eri kerroksia. Vuorovaikutuksella on prosessissa keskeinen rooli ja teoria korostaa tuen saamisen merkitystä osana itseohjautuvaksi kehittymistä. Tässä Mezirowin näkemys eroaa vallitsevasta humanistisesta näkemyksestä, jossa itseohjautuvuus nähdään aikuisessa valmiina olevana ominaisuutena, tuen saamisella ei katsota olevan merkitystä itseohjautuvuuden kehittymisen kannalta ja jossa korostus on enemmän yksilössä. Kirjallisuuden perusteella ilmeni, että itseohjautuvuuden toteutuminen edellyttää muutosvalmiutta, itsetuntemusta, sosiaalista vuorovaikutusta ja metakognitiivisia ajattelutaitoja. Estäviksi tekijöiksi ilmenivät puolestaan tuen saamisen puute, haluttomuus muutokseen tai liian vaikeiksi koetut muutosprosessin aiheuttamat tunteet.
-
(2024)Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kuvaavat konfliktitilanteita aikuisten ja lasten välillä varhaiskasvatuksessa, sekä mitä kyseiset konfliktitilanteet ovat merkinneet opiskelijoiden ammattitaidon kehityksen kannalta. Konfliktitilanne määriteltiin tässä tutkimuksessa tilanteeksi, jossa lapsi tekee jotain aikuisen mielestä sopimatonta, eivätkä lapsi ja/tai aikuinen halua muokata toimintaansa molempia tyydyttävään suuntaan. Voitaisiin myös puhua ristiriitatilanteista tai haastavista vuorovaikutustilanteista. Tutkimus oli laadullinen kyselytutkimus. Kyselylomake jaettiin Helsingin yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien yhteisiin viestintäryhmiin, ja siihen saatiin kuusi (6) vastaajaa. Vastaajista kolme oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, yksi toisen vuoden ja kaksi kolmannen vuoden. Kahdella vastaajista oli aiempi lähihoitajan koulutus. Aineiston koonnin jälkeen vastaajien vastauksia analysoitiin hyödyntäen teemoittelun menetelmää. Vastaajat kuvasivat konfliktitilanteita esiintyvän eniten ohjatussa toiminnassa, sekä tilanteissa, joissa lasten tuli odottaa. Osa vastaajista koki lasten toiminnan konfliktitilanteissa tahalliseksi härnäämiseksi, kun taas toiset ajattelivat taustalla vaikuttavan tiedon puute. Aikuisen roolin kuvaus vaihteli hyvin passiivisesta aktiiviseen minä-toimijaan. Osa vastaajista näki konfliktitilanteet oppimistilanteina, joista he olivat saaneet inspiraatiota seuraamalla muiden toimintatapoja. Vastaajat, jotka ilmensivät ”konfliktitilanteet oppimistilanteina”- diskurssia kokivat saaneensa konfliktitilanteista uskoa siihen, että kaikesta selvitään. Toiset taas kokivat konfliktitilanteet omaa ammattitaidon kuvaa horjuttavina asioina, jotka vähensivät itseluottamusta ja loivat riittämättömyyden tunnetta. Jatkotutkimuksia ajatellen erilaiset aineistonkeruumenetelmät voisivat tuoda syvempää ymmärrystä aiheesta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien, tai varhaiskasvatusyksikön tiimien ryhmähaastatteluilla voitaisiin perehtyä tarkemmin koettuihin konfliktitilanteisiin yhteisellä reflektiolla.
Now showing items 1-6 of 6