Browsing by Subject "resilienssi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten lapsen resilienssi näyttäytyy positiivisen kasvatuksen kontekstissa. Tarkoituksena oli koota tutkimustietoa lapsen resilienssistä ja positiivisesta kasvatuksesta narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena oli selvittää, onko resilienssi ja positiivinen kasvatus yhteydessä toisiinsa, sekä voiko positiivisella kasvatuksella olla osaa lapsen resilienssin muodostumiselle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta elektronisesta tietokannasta, jotka olivat HELDA, ERIC ja Google Scholar. Määrittelemieni hyväksymis- sekä poissulkukriteerien myötä tutkimusaineistoksi muodostui neljä tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät positiivista kasvatusta tai lapsen resilienssiä ja sen muodostumista. Käyttämäni aineiston tutkimukset oli toteutettu Australiassa, Hong Kongissa ja Belizessä vuosina 2013–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Resilienssin ominaisuuksissa sekä sitä suojaavissa ja edistävissä tekijöissä oli yhtäläisyyksiä positiivisen kasvatuksen tavoitteiden kanssa. Resilienssi voi-tiin nähdä oleellisena osana positiivista kasvatusta ja sitä kautta tulokset viittasivat siihen, että resilienssi ja positiivinen kasvatus ovat todella yhteydessä toisiinsa.
-
(2022)Tutkimukset ovat osoittaneet, että tänä päivänä yhä useampi lapsi ja nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä, erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021). Hoitoa tarvitsevia on valtavan paljon, eikä tähän tarpeeseen pystytä enää vastaamaan (Tampereen yliopistollinen sairaala, 2021). Tilanne on vakava, ja sille on tehtävä jotain. Karlssonin ja Mikkolan (2019) mukaan mielenterveys on yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin alueista (s.272). Tutkielmassa pohditaankin sitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin kouluympäristössä tukea. Tässä tutkielmassa aihetta lähestyttiin erilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kehitettyjen metodien ja harjoitusten kautta. Koulukontekstissa hyvinvointia on viime aikoina pyritty tukemaan erityisesti positiivisen pedagogiikan avulla. Positiivinen pedagogiikka on melko uusi kasvatussuuntaus, joka pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja sen tutkimustietoon (Leskisenoja, 2019, s.18). Tässä tutkielmassa syvennytään positiiviseen pedagogiikkaan, sen taustaan ja siihen liittyviin harjoituksiin. Tutkielmassa esitellään, miten positiivisen pedagogiikan avulla voidaan lisätä oppilaiden hyvinvointia. Tutkielmassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: 1) Millä keinoilla positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa alakoulussa? ja 2) Minkälaisia tuloksia positiivisen pedagogiikan harjoituksista on aiemmissa tutkimuksissa saatu? Näitä kysymyksiä lähestyttiin etenkin Seligmanin (2011) hyvinvointiteorian, PERMA-mallin, kautta. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksella pyritään luomaan laaja kuva jostakin asiasta tai ilmiöstä (Kangasniemi et al., 2013, s.291), ja tässä tutkielmassa pyrittiinkin muodostamaan kattava kuva positiivisesta pedagogiikasta kasvatussuuntauksena, sekä toisaalta esittelemään erilaisia positiivisen pedagogiikan harjoituksia. Aineistoina tutkielmassa käytettiin niin suomalaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta pääasiassa 2000-luvulta. Tutkielmassa tuli esiin, että positiivisen pedagogiikan harjoituksia on paljon. Myös näistä saatuja tutkimustuloksia löytyi – eri harjoitusten kautta pystyttiin esimerkiksi lisäämään oppilaiden itseluottamusta, myönteisiä tunteita ja koulusitoutumista, mutta toisaalta myös vähentämään esimerkiksi kiusaamistilanteita (esim. Katsikis, 2013; Meevissen et al., 2011). Harjoitusten tehokkuuden arvioinnissa haastetta loi se, että näistä monia oli tutkittu yhteydessä toisten harjoitusten kanssa. Jatkotutkimuksissa voitaisiinkin perehtyä esimerkiksi yksittäisten harjoitusten tehokkuuteen.
Now showing items 1-2 of 2