Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ruoanvalinta"

Sort by: Order: Results:

  • Jaakkonen, Henna (2022)
    Kasviproteiinien käytön ei nähdä enää olevan vain kasvissyöjien tapa täyttää proteiinintarpeensa, vaan siitä on tullut jokaiselle suositeltava ruokavalion osa. Kasviproteiinien lisääminen ruokavalioon ei kuitenkaan ole helppoa monelle, sillä ruokavalion muutos kasvispainotteisempaan vaatii aikaa ja resursseja. On kiinnostavaa tarkastella, tukevatko Kotiliesi-lehden ruokaohjeet ja artikkelit kasviproteiinien käyttöä osana ruokavaliota. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kasviproteiinien käytön kehitys näkyy vuosien 2010-2019 Kotiliesi-lehdissä. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineistona käytettiin 40 Kotiliesi-lehden numeroa vuosien 2010-2019 väliltä. Aineisto muodostui neljästä lehdestä yhtä vuotta kohden. Kasviproteiinia sisältäviä artikkeleita ja ruokaohjeita oli yhteensä aineiston rajaamisen jälkeen 21. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla tutkimusaineistosta nousi esille kolme yläteemaa. Aineistosta esille nousseet yläteemat olivat kasviproteiinien käytön kasvu, muutokset eri kasviproteiinien käytössä sekä kasviproteiinien käytön normalisoituminen. Tutkielmassa havaittiin, että 2010-luvun Kotiliesi-lehdissä kasviproteiinien käytössä oli kasvua ja muutosta. Erityisesti vuoden 2015 jälkeen kasviproteiineja esiintyi enemmän Kotiliesi-lehtien ruokaohjeissa ja artikkeleissa. 2010-luvun alkupuolella kasviproteiineja käytettiin yksipuolisesti aineiston ruokaohjeissa, mutta vuosikymmenen loppua kohti erilaisia kasviproteiineja ja kasviproteiinituotteita käytettiin monipuolisemmin erilaisissa ruokaohjeissa. Kasviproteiinien käytössä oli havaittavissa myös normalisoitumista. Tämän tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että 2010-luvun Kotiliesi-lehdissä kasviproteiinien käytössä on tapahtunut kasvua ja muutosta, ja ne edistävät kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä.
  • Uuksulainen, Mikaela (2019)
    Aims. This qualitative thesis examines the rationalizing of meat consumption and the health and ecological problems associated with the use of meat as well as ethical views. Previous studies show that the constant growth of meat production and consumption causes problems for health and the environment. The aim of the study is to get an understanding of how meat consumption is seen, how it is justified and what factors would affect consumption. Methods. The material was collected by a group interview with four women and men aged 25–32 in the metropolitan area. The interview was recorded and transcribed. The material was analyzed in a material-oriented way. Results and conclusions. The most important arguments for meat consumption were taste, habit, ease, affordability and availability. Consumption was reduced over the past few years and it was seen as possible to further reduce it. Ecological, ethical and health issues were highlighted as the reasons for this reduction. Reductions would be facilitated and promoted by better quality vegetarian alternatives, good availability and external incentives. Discontinuation was also seen as possible in the future. It would seem that there is a desire to move to a more plant-oriented diet if it is supported by, for example, food producers and society. An example of support could be to change nutritional recommendations so that plant-based products would be raised alongside animal origin products.
  • Stolt, Miira (2022)
    Kasvisruokavalion mukainen syöminen nähdään yhtenä ylikulutus- ja ilmastokriisien eskaloitumista hillitsevänä ratkaisuna. Tämän tutkielman tavoitteena onkin tarkastella kasvissyönnin luonnetta ilmiönä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kasvissyöjien kasvisruokavaliosta poikkeamiseen. Kasvissyönnin taustoja sekä siihen liittyviä elementtejä tarkastellaan tässä tutkimuksessa muun muassa historian kautta sekä ruoanvalinnan ja ruokatajun käsitteiden avulla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa aiempaa tutkimustietoa kasvissyönnin, ruoanvalinnan ja ruokatajun aihepiireistä koostaen. Tutkimuksen tarkempana kohteena ovat 16–29-vuotiaat vapaaehtoisesti kasvisruokavaliota noudattavat kasvissyöjät, joiden kasvisruokavaliosta poikkeamiseen vaikuttavia taustatekijöitä kartoitettiin aiemmista tutkimuksista. Tämän tutkielman mukaan kasvissyönti on yksinkertaista ruokavaliota monitahoisempi ilmiö, johon kuuluvat keskeisenä osana sen toteuttamiselle raamit antavat yksilö, kulttuuri, yhteiskunta, sosiaaliset suhteet kuin luontokin. Nuoret kasvisruokavaliostaan poikenneet kasvissyöjät olivat nimenneet erilaisia taustatekijöitä toiminnalleen, joista enemmistö liittyi sosiaalisiin tekijöihin. Ruoanvalintaa ohjaavat niin ruokailuseura, perinteet, tunteet kuin erinäiset arvotkin. Ruokapulmien ratkaisuun keskeisesti liittyvä ruokataju-käsite voisi toimia ongelmanratkaisukeinona liittyen kasvissyöjien ruokavaliostaan poikkeamisen taustalla vaikuttavien prosessien hahmottamisessa ja näin ollen niiden tietoisessa muovaamisessa. Jatkotutkimusta kasvissyönnistä voisi tehdä kotitaloustieteessä esimerkiksi tuottamalla haastatteluilla tietoa kasvissyöntiin ja -ruokaan liittyvien ongelmien ratkomisen ja tulosten eroista yksilön ruokatajun ja jaetun ruokatajun prosessien välillä.
  • Vanne, Elina (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia 26–28-vuotiaiden pääkaupunkilaisten naisten välipalatottumuksia, ruoanvalintaa ja sitä, näkyykö välipalaistumisen ilmiö heidän ruokatottumuksissaan. Tutkimuskysymykseni olivat: Minkälaisia välipaloja syödään, missä tilanteissa ja korvataanko pääruokia välipaloilla? Välipalaistumisen ilmiö on noussut lähivuosina esille niin Suomessa kuin maailmalla, mutta ilmiöön vaikuttavia syitä tai sitä edistäviä tekijöitä ei ole vielä tutkittu. Välipalaistumiseen liittyy vahvasti napostelun käsite, jolla tarkoitetaan spontaania, strukturoimatonta ja mielitekojen ohjaamaa syömistä tai juomista, joka ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. Napostelulla voi olla useita terveydelle haitallisia seurauksia, kuten hampaiden reikiintyminen ja painonhallinnan ongelmat. Aterioinnin välipalaistuminen koetaan huolestuttavana ja perinteisiä ruoan ja ruokailun arvoja uhkaavana. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 26-28-vuotiaita pääkaupunkiseutulaisia naisia (n=5). Tutkittavilla oli toisistaan eroavat taustat, mutta yhteisinä tekijöinä ikä ja asuinseutu. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tyypillisimmät välipalat koostuivat hedelmistä, rahkasta tai jogurtista ja leivästä. Välipaloja syötiin useissa paikoissa. Tyypillisesti välipalat nautittiin kotona tai kodin ulkopuolella, esimerkiksi liikkuessa paikasta toiseen, kirjastossa tai kauppakeskuksessa. Välipaloja syötiin, jos energiatasoja ja jaksamista haluttiin ylläpitää pääruokaan asti, urheiltiin paljon tai jos päivän kesto pitkitti ateriarytmiä. Tutkimustuloksista selviää, että pääruokia korvattiin välipaloilla hyvin harvoin, jos koskaan. Välipaloja syötiin kerran tai korkeintaan kaksi päivässä. Välipalaistumisen tai napostelun ilmiö ei näy tutkimuksen aineistossa ja siitä saaduissa tuloksissa.
  • Koskelainen, Karita (2016)
    Aims. The aim of the study is to find out what are the factors most affecting the food choices of men studying in university and living by themselves. The research question is what factors affect the food choices men who study in university and live by themselves. There is no previous research conducted in Finland regarding the food choices of university students. The basis for this study is a qualitative study done in Belgium in 2014 regarding the eating habits of university students. Methods. The quantitative study was done in May 2016 at the university of Helsinki by using an online survey. The survey consisted of multiple choice questions, Likert scale based questions as well as one open question. The survey was completed by 58 people of which 57 were part of the target group whose answers were then used as material for the study. Results and discussion. The factors most affecting the food choices of men studying in university living by themselves were the pleasure of the food, the price of the food, the time used in preparing the meal, the appeal of the food, previous food preferences and the nutritional value of the food. Unpredictable in the study was the dumpster diving which came to the fore in the open question.
  • Engström, Sofia (2019)
    Purpose: The aim of this bachelor’s thesis was provide an overview of the scientific literature on the eating habits of today’s Finnish upper comprehensive school students and the different aspects that the impact how they choose their food according to research results of the studies published in 2010’s. Methods: To this end, I engaged in a narrative literature review of research published on the topic between the years 2010 and 2019. The final analysis based on 13 different publications. The analysis for the review has made by using the content analysis, where the content has analysed first in to themes which indicates the research questions. After the themes have been analysed, the themes were able to transfer in the final results. Results and conclusions: The Finnish upper comprehensive school students are aware of the fact what are the healthy eating habits or what they should eat in daily basics. The research have shown the problem that the adolescents do not know how to take the healthy choices to practice even if they knew what the healthy eating habits were. The studies have also noticed that eating with the regular meal rhythm is challenging for the Finnish adolescents. Special notice has been made that the adolescents do not eat breakfast or school lunch so often in their daily basics and tehy replace the missing meals with unhealthy snacks. The researchers have also noticed that there is a difference between the genders in the eating habits. It was more likely for the boys to eat against the healthy eating habits and they ate more unhealthy snacks than the girls. According to the researchers results, adolescents from the families with the lower social economical statuses ate more against the healthy eating habits. The researchers have found a connection that the adolescents have common eating habits with their friends and they have similar food choices. The studies have discovered also that the area where the adolescent live and the school is placed, affects to their eating habits and choosing the food. Also, the society have noticed to have an influence to the adolescents eating habits and how they choose their food. The literature review had shown results that research should pay more attention to Finnish adolescents eating habits. All the results from this literature review should not be used without a second and more trustworthy research.