Browsing by Subject "ruoanvalmistus"

Tavoitteet. Kanditaatintutkielmani tavoitteena oli tarkastella, millaiset kotitalous- ja arjenhoidonvalmiudet suomalaisilla nuorilla miehillä on sekä millaisen merkityksen ja roolin nämä arjen askareet jokapäiväisessä elämässä saavat. Tutkielmassa kotityöt on jaoteltu kolmeen teemaan, jotka ovat asunnon siivous, vaatehuolto sekä ruoanvalmistus. Painopiste tutkielmassani kohdistuu kotitaloustieteisiin, arjen hallintaan ja ajan käyttöön. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä sen erityispiirteet sopivat parhaiten tämän tutkimuksen lähtökohtiin ja tutkimuskysymyksiin. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla pyrin tunnistamaan, hyödyntämään ja kokoamaan yhteen aikaisempien tietojen ristiriitoja tai tietoaukkoja, sekä hyödyntämään aikaisempien tieteentekijöiden havaintoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen keskeisimmät saavutetut tulokset olivat paikoitellen yllättäviä aikaisempaan kirjallisuuteen ja diskurssiin nojaten, mutta tuloksissa oli myös aikaisempien tutkimusten kanssa samansuuntaisia löydöksiä. Tutkimuksessa käsiteltävien kotitöiden ajallinen rooli sekä henkilökohtaisesti koettu merkitys oli kaikissa teemoissa pienempi kuin naisilla. Nuorille miehille pienin rooli sekä merkitys arjessa oli kodin siivouksella, ja löydettävissä olevat tutkimustulokset ovatkin yhtenevät aikaisemman kirjallisuuden ja diskurssin kanssa. Myöskin taidot koettiin eniten puutteelliseksi asunnon siivouksen kohdalla. Merkityksellisimmäksi kotitaloustaidoksi koettiin ruoanvalmistus, ja tutkimusten perusteella nuorille miehille ruoanvalmistus ja ruokailuvalinnat eivät ole aina vain fysiologisen tarpeen täyttämistä varten, vaan mahdollisuus myös ilmentää omaa identiteettiä. Miehet pitivät taitoa valmistaa ruokaa tärkeänä arjen ylläpidon kannalta, ja positiivisten aikaisempien ruoanvalmistuskokemusten koettiin vahvistavan halua valmistaa ruokaa jatkossakin. Vaatehuolto oli vahvasti sukupuolijakautunut naisten kotityöksi, ja monet tutkimustulokset olivat saman linjaisia siitä, että heteroparisuhteissa asuvista avo- ja aviopareista nainen on vastuussa talouden vaatehuollosta. Miehet kokivat pyykinpesun arkisena askareena.

Lasten ja nuorten ruoanvalmistustaitojen heikkenemisestä on viime aikoina herännyt kasvava huoli. Näiden taitojen oppimista voidaan tukea ruokakasvatuksen avulla, jonka tavoitteena on esimerkiksi väestön terveyden edistäminen sekä ruoanvalmistustaitojen ja ravitsemustaitojen opettaminen. Yksi tapa toteuttaa ruokakasvatusta on lapsen osallistaminen ruoanvalmistukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on aiemman tutkimuksen pohjalta kuvata, millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen kokoamalla yhteen aikaisempaa tutkimusta aiheesta: Millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä? Aikaisempi tutkimus rajattiin siten, että tutkimuksen tuloksissa huomioitiin vain ruokakasvatukseen ja ruoanvalmistukseen osallistamiseen liittyvät tutkimukset, joissa oli kohderyhmänä leikki-ikäiset lapset tai annetuista tiedoista oli mahdollista päätellä tutkimuksen koskevan leikki-ikäisiä lapsia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea laajasti lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Keskeisimmät tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen: havainnoinnin ja aistinvaraisen tarkastelun kehittymiseen, ruoanvalmistuksen perustaitojen kehittymiseen sekä ruokatietoisuuden kehittymiseen. Vanhempien kokemia, lasten ruoanvalmistuksen osallistamiseen liittyviä haasteita, olivat ajan puute, huoli lasten turvallisuudesta sekä lasten aiheuttama stressi tai häirintä ruoanvalmistuksen aikana esimerkiksi sotkemalla. Lasten ruoanvalmistustaitojen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että osallistaminen osana ruokakasvatusta tulisi laajemmin vanhempien tietoisuuteen. Osallistamisen kautta lapset voivat oppia ruoanvalmistustaitoja, joiden osaaminen edistää lasten terveyttä ja luo perustan arjesta selviytymiselle sekä arjen hallinnalle myöhemmässä iässä.