Browsing by Subject "ruokahävikki"

Ruokahävikki ja sen ehkäiseminen on ollut viime vuosina runsaasti esillä niin julkisessa keskustelussa kuin tieteellisissä tutkimuksissa, sillä syömäkelpoisen ruuan päätyminen roskiin on yhteiskunnallisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätön tilanne. Kotitalouksien koot ja ruokailutavat vaihtelevat, jonka vuoksi kuluttajat kaipaavat monipuolisia pakkauskokoja vaihteleviin syömisen tilanteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimusten tuloksia elintarvikkeiden pakkauskokojen vaikutuksista ruokahävikin syntymiseen. Aiempien tutkimusten mukaan suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, jonka vuoksi tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisissa kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkielman menetelmäksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielmakirjallisuus koottiin käyttämällä hakusanoja ruokahävikki ja food waste, joiden avulla etsittiin tutkielmaan sopivaa kirjallisuutta hakupalvelu Google Scholarista, sekä Helka-kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta ja lainausjärjestelmästä. Tutkielmaan valittiin yhtä tutkimusta lukuun ottamatta suomalaisia tutkimuksia koskien Suomen kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielmaan valittiin lisäksi yksi ruotsalainen tutkimus. Näiden tutkimusten avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymystä. Pienet kotitaloudet raportoivat usein elintarvikkeiden liian suurista pakkauskoista ja kokevat, että elintarvikkeiden pienemmät pakkauskoot auttaisivat vähentämään heidän ruokahävikkinsä määrää. Kotitaloudet kuitenkin ostavat melkein samankokoisia elintarvikkeiden pakkauskokoja kotitalouksien koosta riippumatta, eikä suoraa yhteyttä elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruokahävikin välillä löydetty. Tutkimuksissa havaittiin myös, että pienet kotitaloudet eivät välttämättä hyödynnä mahdollisuuttaan ostaa irtomyynnistä tarvitsemaansa määrää. Pienet kotitaloudet voisivat hyötyä pienemmistä pakkauskoista, vaikka suoraa yhteyttä ruokahävikkiin ei löydetty. Tutkimuksissa havaittu suunnitelmallisuuden puutteen edistävä vaikutus viittaa siihen, että elintarvikkeiden pakkauskokojen sijaan ruokahävikin syntyyn vaikuttaa enemmän kuluttajien omat ominaisuudet ja kotitalouksien arjen hallinta.

Faculty of Educational Sciences Laitos - Institution - Department Department of education Tekijä - Författare - Author Marsa Salminen Työn nimi - Arbetets titel Onnistunut ruokahävikkineuvonta; marttapiirien kotitalousasiantuntijoiden kokemuksiaja näkemyksiä Title Successful food loss advice; experiences and views of the Martha’s home economics specialists Oppiaine - Läroämne - Subject Home economics Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Batchelors Thesis / Kaija Rautavirta & Sari Kivilehto Aika - Datum - Month and year June 2017 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 38 pp. + 2 appendices Abstract Objectives. In the developed countries, most households and restaurant services make the most significant food loss to climate change. In Finland, the Martha Organization, a Finnish home economics organization, have been one of the actors in food information counseling for consumers. Counseling has not reached so much consumers as it would have been desirable. The purpose of this study is to find out the experiences of the Martha’s home economics specialists on successful food information advice and ideas on how best to realize successful food information advice based on their experiences. The success of the research was based on success-oriented job development based on the concept of strength in positive psychology. In this study, research questions are structured according to the classical 4P model of marketing, attention was paid to the product's content (=product), price, availability (=place) and promotion. Methods. A qualitative research was chosen as a research strategy. The research material consisted of six theme interviewing sessions by the Martha's home economics specialists. The home economics specialists represented different district associations in Finland and had worked as home economics specialists for less than one year to 41 years. The interview material was transcribed and analyzed using the content analysis method utilizing the classic 4P model of marketing. Results and Conclusions. The survey showed that most of the experience of success in a counseling session that was a content. Functionality and concrete examples addressed consumers. Media coverage was also felt to be working. As a development idea of the material, it emerged that the Marthas would go to where people are already ready or come to the scene by some other thing. The Martha's communications also emphasized clarity and clear language. The social position of different target groups does not seem to matter to the ethical perspective of food loss. By raising food mentoring advice, ethicality alongside the issue of economics makes it possible to reach equally all consumers regardless of the of the consumer's income level. Avainsanat - Nyckelord ruokahävikki, kotitalousneuvonta, martat, onnistumiskeskeinen työnkehittäminen Keywords food loss, household advice, the marthas, success-oriented job development Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited University of Helsinki, e-thesis Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Aiempien tutkimuksien mukaan kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrä on kolmannes kaikesta maapallolla syntyvästä ruoan ja ruokahävikin aiheuttamasta ympäristökuormasta. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle kotitalousjätteiden kokonaisuudesta, koska ruokahävikin osuus kotitalousjätteisiin kuuluvassa biojätteessä on suuri. Ruokahävikkiä syntyy Suomessa keskimäärin noin 23 kiloa asukasta kohden vuosittain ja se koostuu aiempien tutkimusten pe-rusteella suurimmalta osin kasviksista, kotona valmistetusta ruoasta, maidosta ja maitotuot-teista sekä leivästä ja viljavalmisteista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin ku-vailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen keskiössä oli ruokahävikin syntyä aiheuttavat ja estävät tekijät sekä ruokahävikin vaikutukset ekologisesta ja ekonomisesta näkökulmasta. Tutkittava aineisto koottiin käyttämällä monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google Scholarista, Helmetistä ja Helkasta. Tutkimukseen valittiin kattavasti niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tutkimuksia tarkastelta-vasta ilmiöstä, joiden avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Ruokahävikin syntyyn vaikuttavat liiallinen ruoan ostaminen sekä liian suuret pakkauskoot. Nämä puolestaan aiheuttavat ruoan pilaantumista, homehtumista tai kuivettumista. Ruokahä-vikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tutkimustuloksissa nousee keskeisesti esille kaksi asiaa: biojätteen lajittelu sekä niiden elintarvikkeiden ostamatta jättäminen, joita yleisimmin päätyvät hävikiksi. Ekonomisesta ja ekologisesta näkökulmasta ruokahävikki aiheuttaa ympä-ristölle ja kuluttajien kukkarolle ylimääräistä kuormaa. Ruokahävikin syntymistä kotitalouksis-sa voidaan vähentää yksinkertaisin arjen teoin, kuten ostoslistan tekeminen tai kaappien tar-kastaminen säännöllisesti, jotta ympäristön ja oman kukkaron rasite saataisiin pienemmäksi. Jatkotutkimusaiheena ruokahävikkiä voitaisiin tutkia ruoan arvostuksen tai syömäkelpoisuu-den näkökulmasta tai tutkia millaisia yläkouluikäisten käsitykset ovat ruokahävikistä, sen syn-nystä ja ehkäisevistä tekijöistä.