Browsing by Subject "ruokailutilanteet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus päiväkodin ruokailutilanteissa on dialogisuuden näkökulmasta. Vuorovaikutuksen dialogisuutta ei ole juurikaan tutkittu varhaiskasvatuksen kontekstissa ja tutkimukset päiväkodin ruokailutilanteista painottuvat lähinnä ruokakasvatuksen, kestävän kehityksen sekä ruokailutilanteen käytäntöjen tutkimukseen. Päiväkodin ruokailutilanteissa tapahtuvaa aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta ei puolestaan ole tutkittu lainkaan. Koska ruokailutilanteet muodostavan suuren osan lasten varhaiskasvatuspäivästä, on perusteltua tutkia aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta myös näissä tilanteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta ruokailuhetkissä dialogisuuden näkökulmasta. Tulkintani dialogisuudesta ja dialogisesta vuorovaikutuksesta pohjautuivat Arja Lundánin sekä filosofi Martin Buberin määritelmiin dialogisuudesta. Sain tutkimustani varten käyttöön erästä toista tutkimushanketta varten kerätyn videoidun vuorovaikutusaineiston. Aineisto oli kerätty eräässä Helsingin kunnallisessa päiväkodissa, ja se sisälsi yhteensä 120 videotallennetta.Lopullinen aineistoni koostui kahdestakymmenestäviidestä videotallenteesta, joissa ilmeni päiväkodin ruokailutilanne. Aineiston analyysin toteutin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Pyrin lisäksi tutkimuksessani noudattamaan vuorovaikutusanalyysin periaatteita. Tutkimustuloksissa tunnistettiin neljä eri tapaa, jolla ruokailutilanteen vuorovaikutuksen dialogisuus esiintyy: 1) toteutuu täysin, 2) toteutuu osittain, 3) toteutuu vähän sekä 4) ei toteudu lainkaan. Dialogisuus ilmeni aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa monimutkaisesti ja monin eri sävyin. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä lapsen ja aikuisen välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen dialogisuudesta. Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen dialogisuutta on tärkeää ymmärtää siksi, että yksi yleinen tapa hahmottaa kasvatus on juurikin vuorovaikutuksena lasten ja aikuisten välillä. Tällöin suureen merkitykseen nousee se, miten ja millä tavoin vuorovaikutetaan.
-
(2022)Tavoitteet. Lasten osallisuuden edistäminen on varhaiskasvatuksen keskeisimpiä tavoitteita. Aiempien tutkimusten mukaan lasten osallisuus ei kuitenkaan toteudu riittävällä tasolla, ja etenkin perushoidollisissa tilanteissa lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat heikot. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia lapsen osallisuutta edistäviä käytänteitä ruokailutilanteissa toteutetaan, ja millaiset tekijät rajoittavat lasten osallisuutta ruokailutilanteissa varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja sosionomien kertomana. Menetelmät. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhaiskasvatuksen opettajille suunnatussa sosiaalisen median ryhmässä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten osallisuutta edistävissä käytänteissä ruokailutilanteissa painottuu lasten mahdollisuus päätöksentekoon, omatoimisuuden harjoittelemiseen, sekä kulttuuristen ja sosiaalisten tietojen ja taitojen omaksumiseen. Lapsia myös kannustetaan ja rohkaistaan syömiseen. Korona-pandemiasta johtuvat hygieniaohjeistukset koettiin huomattavasti lapsen osallisuutta heikentävänä tekijänä ruokailutilanteissa. Tulosten mukaan myös henkilökunnan ja vanhempien näkemykset, sekä yhteisen kielen puute koettiin lapsen osallisuutta heikentäväksi tekijöiksi.
Now showing items 1-2 of 2