Browsing by Subject "sävellyttäminen"

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia improvisaation kognitiivisten piirteiden yhteyttä sävellyttämisen työtapaan. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että improvisaation ja muiden luovien työtapojen käyttö koetaan koulussa hankalaksi ja aikaa vieväksi. Monet luovat toimintatavat ovat olleet pitkään opetussuunnitelmien lehdillä, mutta siitä huolimatta aiemman tutkimuksen mukaan moni suomalaisen peruskoulun oppilas kokee, ettei ole koskaan osallistunut luovaan keksimiseen tai tuottamiseen musiikin opetuksessa. Halusin kartoittaa, millä tavoin improvisaatiota voitaisiin yhdistellä muihin säveltämisen keinoihin, tässä tapauksessa sävellyttämiseen, ja sitä kautta lisätä niiden määrää ja merkitystä luokkahuonetyöskentelyssä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tarkasteltiin improvisaatiota ja sen kognitiivisia piirteitä sävellyttämisen kontekstissa. Tutkimus osoitti, että improvisaatiolla ja sävellyttämisellä on monia yhtäläisyyksiä. Improvisaation ja sävellyttämisen lähtökohdat esimerkiksi motivaation kannalta olivat hyvin samankaltaiset. Molemmat sävellysmenetelmät olivat sovellettavissa oppilaan oman taitotason mukaisiksi, ja niillä molemmilla oli yhteyksiä myös musiikin teoreettiseen oppimiseen. Oppimisprosessin seuraamisen kannalta sävellyttämistä oli helpompi seurata ja tarkastella kuin improvisaatiota, sillä improvisaatioprosessi jää usein vain improvisoijan itsensä näkyville. Opettajalla oli keskeinen rooli kummankin työskentelytavan yhteydessä turvallisen ja motivoivan ilmapiirin ja oppimisympäristön varmistajana. Improvisaatiolla ja sävellyttämisellä on paljon yhteisiä piirteitä, jolloin niitä on mahdollista yhdistää mielekkäiksi oppimiskokonaisuuksiksi.