Browsing by Subject "saavutettavuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tavoitteet. Useimmat näkövammaiset oppilaat opiskelevat inkluusion mukaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Avukseen he tarvitsevat usein erilaisia apuvälineitä, kuten suurennuslaitteita ja näytönlukuohjelmia sekä yksilöllisiä muutoksia, kuten lisävaloja ympäristöön. Aiemmin on tutkittu oppimisympäristöjen inklusiivisuutta sekä opettajien asenteita inkluusiota kohtaan. Myös koulujen sosiaalista esteettömyyttä sekä kaupunkiympäristön fyysistä esteettömyyttä näkövammaisille on tutkittu. Näkövammaisten oppilaiden vanhempien tarvetta tiedolle ja tuelle on myös tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia koulujen kokonaisvaltaista esteettömyyttä näkövammaisille oppilaille niin fyysiseltä, psyykkiseltä, pedagogiselta kuin sosiaaliseltakin osa-alueelta. Tavoitteena on kerryttää tietoa siitä, kuinka kouluista voidaan luoda esteettömämpiä ympäristöjä näkövammaisille. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahta opetusalan asiantuntijaa, jotka tekevät töitä näkövammaisten parissa koulumaailmassa. Kummallakin haastateltavalla on monen vuoden kokemus näkövammaisten oppilaiden kanssa työskentelystä sekä tietoa ja kokemusta yleisesti eri kouluista ympäri Suomea. Haastatteluaineisto litteroitiin tekstimuotoon ja analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Litteroitu aineisto luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Litteroidut ilmaukset pelkistettiin, teemoitettiin ja luokiteltiin ala- ja yläkategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksien mukaan oli tärkeää huomioida oppilaiden fyysinen, psyykkinen, pedagoginen sekä sosiaalinen esteettömyys näiden kaikkien osa-alueiden vaikuttaessa oppimiseen sekä ryhmäytymiseen. Opetushenkilöstöllä oli suuri rooli esteettömän ympäristön luomisessa esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen kautta. Tulosten mukaan myös erilaiset ulkopuoliset hallinnolliset seikat vaikuttavat siihen, kuinka esteettömäksi koulu ympäristönä voi muokkautua.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia pedagogisia periaatteita ja ratkaisuja universal design -lähestymistavoissa esitetään opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunteen tukemiseksi. Empiiristä tutkimusta universal design -lähestymistapojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen yhteydestä ei toistaiseksi ole saatavilla. Tutkielman johtopäätökset nojaavat tästä syystä voimakkaasti teoreettisesti tunnistettuihin yhteyksiin toisiaan lähellä olevien käsitteiden välillä. Näihin kuuluvat yhteenkuuluvuuden tunteen, inkluusion ja opintoihin kiinnittymisen käsitteet, sekä opinnoissa menestyminen. Tutkielman lähtökohtaisena taustaoletuksena oli, että opiskelijoiden moninaisuuden huomioimista painottavilla universal design -lähestymistavoilla voidaan pedagogisesti tukea opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin tukea opinnoissa menestymistä. Tutkimuskysymysten avulla kartoitettiin sitä, millä tavalla universal design lähestymistavat ymmärrettiin tutkimuskirjallisuudessa ja miten universal design -lähestymistapojen käyttämistä perusteltiin suhteessa yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja siihen liittyviin käsitteisiin. Lisäksi kartoitettiin pedagogisia keinoja tukea yhteenkuuluvuuden tunnetta universal design -lähestymistavoissa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Metodisen etenemisen avulla tutkimuskirjallisuudesta rajattiin katsaukseen yhdeksän tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset jäivät ristiriitaisiksi ja osittain haastoivat tutkielman taustalla olleen perusoletuksen universal design -lähestymistapojen hyödyllisyydestä yhteenkuuluvuuden tunteen tukemisessa ja sitä kautta opinnoissa menestymisessä. Useissa tarkastelluissa tutkimuksissa universal design -lähestymistapaa sovellettiin pääasiallisesti lääketieteellisestä tai diagnooseihin perustuvasta vammaisuuden käsitteestä käsin. Tällöin universal design -lähestymistapa näyttäytyi lähinnä ”erityistä tukea tarvitsevien” opiskelijoiden ”erityisjärjestelyinä”. Toisaalta tutkimuskirjallisuudessa on sekä haastettu lääketieteelliset vammaisuuden määritelmät että esitetty tapoja laajentaa universal design -lähestymistapojen tulkintaa. Myös yksittäisten pedagogisten ratkaisujen hyödyllisyys tai mielekkyys määrittyy lähestymistavan laajemmasta tulkinnasta käsin, eikä minkään yksittäisen pedagogisen ratkaisun suhteesta yhteenkuuluvuuden tunteeseen voitu sanoa mitään varmaa.
Now showing items 1-2 of 2