Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sadut"

Sort by: Order: Results:

  • Ruokolainen, Saana (2021)
    Lastenkirjallisuus- ja kulttuuri ovat tärkeä osa lasten elämää ja kokemuskenttää. Lasten ja heille suunnatun kulttuurin kohdalla vaikuttaminen korostuu enemmän, sillä he eivät välttämättä näe jonkun toisen tahon pyrkimystä vaikuttaa heihin. Kulttuurin kuuluu olla vaikuttavaa, mutta jokaisella pitäisi olla mahdollisuus muodostaa oma mielipiteensä, ilman että kukaan vaikuttaa tietoisesti tai tiedostamatta taustalla. Oman itsensä ilmaiseminen ja oman äänen kuuluminen on jokaiselle meistä tärkeää, kyseessä oli lapsi tai aikuinen. Tällä tutkielmalla haluan osoittaa, että kulttuuri sisältää vaikuttavia ajatuksia ja asioita, on kuitenkin keskeistä tiedostaa sen tavoittelemat motiivit, jottei syntyisi indoktrinointia ja toiste suuhun sanojen laittamista. Lapsen omien intressien kuunteleminen ja niiden tukeminen olisi tärkeää, pyrinkin tuomaan esiin tässä tutkielmassa myös sen tärkeyttä. Lapset tulisi ottaa yhtä vakavasti kuin aikuiset varsinki heitä itseään koskevassa päätöksen teossa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää vaikuttavatko aikuiset lastenkirjallisuuden kautta lapsiin. Pyrin tuomaan tällä tutkimuksella esille kulttuuriin ja erityisesti lastenkirjallisuuteen piiloutuneita vaikuttamisen tapoja, jotka ovat aikuisesta lähtöisiä. Lastenkirjallisuudesta tarkasteluni kohteeksi valikoituivat sadut. Toteutin tutkielmani aineistolähteisenä sisällönanalyysinä. Aineiston tarkasteluun käytin lähiluku -menetelmää. Aineistoni koostui neljästä sadusta, joista kaksi oli 2010-luvulta ja yksi 1960-luvun vaihteesta ja yksi 1970-luvulta. Valitsin sadut sillä periaatteella, että kummaltakin aikakaudelta olisi muutama. Tutkielmassa tarkastelen myös satujen aikakausien mahdollista vaikutusta saduissa käytettyihin vaikuttamisen keinoihin. Saduista löytyi kaikkiaan neljä vaikuttamisen käsitettä: toivottuun käytökseen yllyttäminen, pedagoginen tai didaktinen päämäärä, avauksia aikuisten maailmaan ja lapsena elämiseen kannustaminen. Näiden keinojen kautta pyrittiin vaikuttamaan lapseen esimerkiksi tuomalla esiin sadussa sisältöä, joka edistää lapsen oppimista tai eläytymistä omaan elämäänsä lapsena.
  • Avellan, Alisa (2020)
    Lasten tunnekasvatuksen tukeminen ja erilaisten tunteiden käsittely yhdessä lasten kanssa on tärkeää ja luo pohjaa esimerkiksi vuorovaikutustaidoille sekä empatiataidoille. Tunnekasvatuksen rooli varhaiskasvatuksessa on merkittävä ja sitä olisikin syytä korostaa vielä enemmän. Erityisesti tätä näkökulmaa halusin lähteä tutkimaan lastenkirjallisuuden kautta. Rajasin tutkimusta valitsemalla yhden tunteen, surun, jonka esittämistä tutkin lastenkirjallisuudessa. Surun valitsin siksi, että sen käsittely voi olla hyvinkin haastavaa lapsille, mutta myös aikuisten voi olla vaikeaa löytää keinoja, joilla käsitellä tätä tunnetta lapsen kanssa. Pyrkimyksenäni oli saada tämän tutkimuksen kautta selville niitä keinoja, joilla surua esitetään lastenkirjallisuudessa ja tätä kautta hyödyntää kyseisiä keinoja apuna lasten tunnekasvatuksen tukemisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten sanallisesti ja kuvallisesti surua esitetään lastenkirjallisuudessa sekä millaisissa tilanteissa suru tulee esiin lastenkirjoissa. Tutkimuksen kaksi tutkimuskysymystä olivat: Miten surua esitetään lastenkirjallisuudessa sanoin ja kuvin sekä millaisissa tilanteissa surua ilmeni lastenkirjallisuudessa. Toteutin tutkimukseni analysoimalla lastenkirjallisuutta aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistonkeruussa kriteereinä oli löytää noin parikymmentä sivuisia, kuvitettuja ja suomenkielisiä tai suomenkielelle käännettyjä lastenkirjoja, jotka käsittelivät surua. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä yksitoista lastenkirjaa, joiden kautta tutkin surun esittämistä sanallisesti ja kuvallisesti sekä tilanteita, joissa surua koettiin. Sanallisesti surua esitettiin lastenkirjallisuudessa itkun ja kyynelten, mielensisäisten sekä kehollisten tuntemusten kautta, eristäytymisenä muista sekä sanallisesti ja verbaalisesti surua ilmaisemalla. Kuvallisesti surua esitettiin erityisesti hahmojen kasvonilmeiden, kehonkielen sekä kirjojen värityksen kautta. Tilanteet, joissa surua koettiin lastenkirjoissa olivat kuolema, kiusaaminen, yksinäisyys, pelko, ikävä, epäonni ja huoli läheisestä. Johtopäätöksenä tuloksissa korostui erityisesti niiden yksityiskohtainen ja moninainen kuvailu aineistossa sekä tutkimuksen lastenkirjojen suuri potentiaali olla apuna tunnekasvatuksessa jo varhaislapsuudessa.