Browsing by Subject "sadutus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia tunteita entisten 9-13 vuotiaiden bangladeshilaisten lapsityöläisten sekä 7-13 vuotiaiden suomalaislasten sadutetuissa tarinoissa esiintyy. Lisäksi etsin eroja ja yhtäläisyyksiä tarinoissa tunteiden osalta. Tarinat on kerätty sadutus-menetelmää käyttäen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että turvapaikkahakijalasten sadut ovat erilaisia verrattuna suomalaislasten satuihin (Karlsson, 2014, 73). Menetelmät Toteutin tutkielman laadullisena sisällönanalyysina. Aineistona käytin lapsilta sadutusmenetelmällä vuosina 2003-2004 kerättyjä yhdeksää entisen lapsityöläisen tarinaa sekä 29 suomalaislapsilta sadutettua tarinaa. Rajaan tunteet koskemaan perustunteita, joita ovat yhden määritelmän mukaan ilo, suru, viha, pelko sekä hämmästyminen (Yan, 2016;Huotilainen, 2017, 138–139). Etsin tarinoista näitä viittä eri perustunnetta ja niihin liittyviä ilmaisuja. Teemoittelen aineistosta esiin nousevia tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän aineiston peruustella näyttäisi, että entisten lapsityöläisten tarinoissa esiintyi enemmän negatiiviiseksi miellettyjä pelon ja surun tunteita verrattuna suomalaislasten tarinoihin. Opettajat kohtaavat työssään lapsia yhä kirjavimmasta taustoista ja sadutuksen avulla voimme saada lisää tietoa oppilaista. Karlssonin (2014, 182) mukaan lasten satuja tarkastelemalla aikuinen voi ymmärtää lasta paremmin ja myös muokata toimintaansa näiden lasten kertomien viestien perusteella ja sadutus menetelmänä tarjoaa mahdollisuuden vaikeidenkin asioiden käsittelyyn.
-
(2017)Compared with other research methods story crafting is a fairly new reasearch approach. It has not yet established position and there is a constant contradiction in scientific community. The purpose of this study is to research the strengths and weaknesses of this method and explore its possibilities in Home Economics Science Research. The literature review consists of child perspective research and story crafting literature. Also the previous child studies made with Home Economics science at Helsinki University and University of Eastern Finland have been eximined. The review shows that the method could open new percpectives for research and it also has an positive effect on child´s self-esteem and social skills. Nevertheless of all the benefits, there is also lot of preconceptions based on ethical reasons. Even though the social research is never only about facts and concepts, it is also about feelings. If the researchers want to understand the thoughts and experiences of children they cannot build these according to the opinions of parents or other adults. Story crafting offers an essential form to describe children´s own experiences and to share understanding about the world. There is a lot to im-prove in the welfare of the finnish children. At the moment children feel like their voices are not listened and they do not have possibilities to affect even for the matters concerning themselves. Story crafting offers a way to overtake all the traditional power relations be-tween adults and children and see the world thorough children´s eyes. The way to see the world differs a lot depending on viewers age. One of the leading trends in Home Economics science research is a family and its daily life. Children has a deep impact on the routines and interaction but also an unique way to react to the functions. By listening to children voices it would be possible to deepen the research field even though far-reaching interpretations for example of the families relationships can not be made based on story crafting results.
-
(2018)The aim of this study was to describe children ́s views on everyday life and family activities. Everyday life at home and it ́s functions are seen important factors for families` well-being and child ́s development. Household activities and family interactions intertwine in everyday life. Family activities are also influenced by the environment and cultural factors. In their stories children tell about what it is to be a child today. In their stories they also mirror perceptions of the surrounding society. Previous studies have shown that in their everyday life children value family and time together, friendship, routines and involvement. Both family and children are seen as active actors who are capable of modifying their everyday activities. The data of this study was an electronically recorded data of childrens` storycrafted tales. Of this data was limited 60 homestories in finnish. The data had been collected between 1995 and 2000 and the storycrafted children were between the ages 3 and 8 years old. The narrative data was analyzed by means of content analysis. The resoults of this study showed that in their stories children tell about their everyday life and family activities richly and diversely. The stories took often place at home and the nature around it, often in the woods. Routines and rituals gave rhythm for the everyday life in children ́s stories. The characters in the stories often played and acted spontaneously, and found shelter and safety at home with their families. In the stories parents and characters taking care of animals maintained and carried out important routines and rituals. A lot of time in the stories was spent with family and friends. Families ate together, went for walks and for a swim, for example.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä oli selvittää, miten koulunkäynti Suomessa näyttäytyy turvapaikanhakijaoppilaiden kertomuksissa. Tutkielman tarkoituksena oli määritellä, millaisia koulunkäynnin teemoja turvapaikanhakijalasten kertomuksissa esiintyy sekä millaisista konkreettisista tekijöistä nämä teemat muodostuvat. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka turvapaikanhakijalasten esiin tuomat näkökulmat suhteutuvat aiempaan tutkimukseen nähden. Tutkielmani tulosten avulla pyrin ymmärtämään paremmin maahanmuuttajalasten ajatuksia ja asenteita koulunkäynnistä Suomessa, heidän kotoutumistaan Suomeen sekä sitä, kuinka kotoutumista tapahtuu kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin analysoimalla aineistoa, joka oli alun perin tuotettu Itä-Suomen yliopistossa KOTO – Kohtaamisia taidolla ja taiteella -hankkeessa. Aineisto koottiin saduttamalla eräässä vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita marraskuussa 2016. Sadutettavat koululaiset olivat 8–17-vuotiaita, ja heitä oli yhteensä 25. Jokainen heistä kertoi 1–4 satua, ja yhteensä satuja koottiin aineistoon 63 kappaletta. Turvapaikanhakijoiden saduttajina toimi yhteensä 72 luokanopettajaopiskelijaa. Tutkielman aineistoa analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Ensin aineisto teemoiteltiin alakategorioihin ja sen jälkeen alakategoriat tyypiteltiin samankaltaisten vastausten muodostamiksi tiivistetyiksi vastausryhmiksi eli teemoiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Turvapaikanhakijaoppilaiden kertomuksissa ilmeni lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia koulunkäynnistä. Koulunkäynnin teemat, joita tutkitut lapset toivat saduissaan esille, olivat oppiminen, turvallisuus koulussa, koulunkäynnin merkitys, koulujärjestelmän sisäistäminen sekä koulupäivän mielekkäät sisällöt. Sekä tämän tutkielman saduissa että aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa painottuvat turvapaikanhakijaoppilaiden kokema turvallisuus koulussa ja opettajan merkitys luotettavana aikuisena. Lisäksi kotoutumisen elementtejä vaikuttaisi löytyvän myös kouluympäristöstä. Tällöin kotoutumista tukisivat turvapaikanhakijan kokemus oman luokan yhdenvertaisena jäsenenä toimimisesta, koulussa vallitsevien käytänteiden ja sääntöjen tuntemus sekä dialogisuus turvapaikanhakijaoppilaan ja koulun muiden oppilaiden ja henkilökunnan välillä
Now showing items 1-4 of 4