Browsing by Subject "sanaton- ja sanallinen vuorovaikutus"

Tavoitteet. Vuorovaikutusta on tutkittu laajasti varhaiskasvatuksessa erilaisista näkökulmista. Aikaisempien tutkimusten mukaan vuorovaikutus ilmenee kielellisesti ja ei-kielellisesti erilaisia keinoja hyödyntäen. Tutkimukset osoittavat, että positiivissävytteinen vuorovaikutus mahdollistaa osalliseksi pääsemisen ryhmässä ja lasten oppiminen, kehittyminen ja hyvinvointi mahdollistuvat. Tutkimusaiheena vuorovaikutus on mielenkiintoinen ja moniulotteinen ilmiö, joten sen vuoksi halusin lähteä tutkimaan vuorovaikutusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vertaisten välisen vuorovaikutuksen ilmentymistä videoidussa Kettu - materiaaliin pohjautuvassa opettajalähtöisessä tuokiotilanteessa. Tarkoituksena on selvittää vuorovaikutuksen keinoja, aloitteiden tekemistä ja vastataanko vuorovaikutus aloitteisiin eli tuleeko vuorovaikutuksesta jatkuvaa vai päättyykö se aloitteen vastaamatta jättämiseen. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on osa Kestävä-Kettu-hanketta. Hankkeen aineisto kerättiin kuvaamalla tuokiotilanteita keväällä 2022 Helsingin varhaiskasvatusyksikössä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti etnografista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Videotallenteista tehtiin havaintoja aineiston koonniksi. Havainnoinnin kohteena oli videon muodossa oleva liikennetaitoihin pohjautuva tuokiotilanne. Tallenteesta havainnoitiin lasten eli vertaisten välisen vuorovaikutuksen ilmenemistä. Tuokiotilanteessa lapsia oli mukana seitsemän, mutta viidellä lapsella oli lupa osallistua tutkimukseen. Lisäksi videolla esiintyi ryhmän opettaja sekä avustaja. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tuokiotilanteessa vertaisvuorovaikutusta ilmeni kielellisesti ja ei-kielellisesti. Kielellisiä keinoja olivat puhe ja äännähdykset. Ei-kielellisiä keinoja olivat katse, kehonkielen eleet, kasvojen ilmeet, vertaisen mallintaminen ja koskettaminen sekä tunteen ilmaisu. Vuorovaikutuksen aloitteita tehtiin yleisimmin katseella ja lisäksi kehonkielen elehdinnällä ja puheella. Jatkuvaa vuorovaikutusta ilmeni enemmän kuin päättyvää. Useimmissa tilanteissa vertaisten tekemille aloitteille saatiin vastaus ja vuorovaikutus jatkui. Vuorovaikutuksen päättymiseen vaikutti keskittyminen muuhun kuin vuorovaikutukseen. Tuloksista voi tulkita sen, että vertaisvuorovaikutusta ilmenee monilla keinoilla ja koko vertaisryhmä toimii tiiviisti yhdessä ja kaikki pääsivät vuorovaikutuksen avulla ryhmän osallisiksi.