Browsing by Subject "satu"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2017)My research deals with the theme of death in children's books. My interest was primarily aimed at how the child’s experience of grief is described and how the child survives loss in the books. The primary texts researched consisted of ten children’s books originally written in Finnish between 1985 and 2010. This study was a qualitative research. It was based on a detailed and complex analysis of the material and the research method used material-based content analysis of the subject matter to find themes and commonalities in the books. The children's books deal with the theme of death by using various types of characters and stories that are close to a child's everyday life. Death is presented mainly through a secular view although religion is seen in funeral rituals and in references to heaven, God and soul. Death is described in a direct and concrete way but also in abstract terms. Children’s reactions to death in the stories are typical for their age; they do not always understand the finality of death and the fact that each of us will one day die. The children give death a strongly circular meaning and they think that the deceased person is going to live again soon. In the books children react to death with anxiety, sorrow, by crying and by fearing their own death or the death of their parents. In addition, the children experience guilt, physical pain, rage and anger and they avoid discussing death. Playing in an imaginary world, holding on to daily routines, talking to an adult as well as remembering the deceased person with affection help children recover from their loss. The stories end with an emphasis on the fact that life continues and that the grief eases over time. In my view these books can support a child’s grief work and can help answer their questions about death. These books can be read alone or with an adult, and they are both entertaining and didactic. Follow-up research material could be extended to translated children’s books and also to the analysis of the illustrations in the books.
-
(2016)According to the binding curriculums for preschool education, the utilization of children’s literature in education is an important part of supporting the linguistic development of a child. Reading books also benefits the child’s cognitive development and mental well-being. The goal of this study was to find out how children’s literature is being utilized in the preschool education groups in the cities of Helsinki and Espoo. The study shows particular interest to the questions of whether books are being read to children in preschool education and how often. Another research problem dealt with the situations where children were exploring books and with whom. In addition, it was studied whether children’s literature was on display in the preschool group areas and whether it was available to children. The aim of the study is thus to describe how children’s literature appears in preschool education and how well the requirements of the curriculums are met in reality. The study was a survey which was sent electronically to the kindergarten teachers working in preschool education groups in Helsinki and Espoo and to the kindergarten teacher students who were doing their final training in preschool education groups. Altogether 106 usable responses were received. The survey consisted of multiple choice questions and open questions. Consequently, the survey utilized both quantitative and qualitative data gathering and analysis methods. The numeric data was processed with the SPSS program and a descriptive analysis method was used in the analysis. The responses to the open questions were processed through a data-based analysis from a phenomenological perspective, looking for factors to explain statistical distributions. The results showed that books are being read to children in preschool education almost every day during resting time and on average 1 ̶ 2 times a week during free play and lessons. Independently children were exploring books most during free play where children explored books slightly more often with other children than alone. Noteworthy is however that in transition situations children were directed to explore books almost 3 ̶ 4 times a week. On average the respondents totally agreed that children’s literature is on display in the group areas and easily available to children. Hence, it can be stated that children’s literature has its place in the every-day life and group areas of preschool education. However, the fact that literature plays a bigger role in transition situations than in lessons tells something about the appreciation of children’s literature. It can be questioned, whether books are used to support education and the linguistic development of the child or more as a pedagogical method to calm and entertain children and to resolve transition situations.
-
”On tosi kurjaa, kun sää on liian hurjaa.” – Ympäristötunteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa (2020)Lasten on todettu olevan alttiita luontoon ja ympäristöön liittyvälle huolelle tai ahdistukselle, sillä heidän tunteidenkäsittelytaitonsa eivät ole vielä täysin kehittyneet. Luontoon tai ympäristöön liittyviä tunteita kutsutaan ympäristötunteiksi ja niiden käsittely ja sanoittaminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Keskeistä ympäristötunteiden käsittelyssä on tunnetaitojen vahvistaminen ja tunteiden huomioiminen niiden tukahduttamisen sijaan. Yhtenä työkaluna lapsen ympäristötunteiden käsittelyn tueksi voitaisiin käyttää lastenkirjallisuutta, jonka on todettu toimivan apuna lapsen tunteiden käsittelyssä. Lastenkirjallisuudesta lapsi saa samaistumispintaa omille tunteilleen ja voi käydä läpi ikäviäkin asioita. Lastenkirjallisuus myös kehittää lapsen tunteidenkäsittelytaitoja ja valmiutta kohdata pelottavia asioita. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin, millaisia luontoon liittyviä tunteita ja niiden kuvauksia suomalaisesta, luontoon sijoittuvasta lastenkirjallisuudesta löytyy lapsen tunteiden käsittelyn avuksi. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin läpi neljässä luontoon sijoittuvassa lastenkirjassa esiintyvien hahmojen luontoon liittyviä tunteita. Aineistona toimivien teosten teksteissä kuvattuja luontoon liittyvien tunteiden kuvauksia teemoiteltiin Panu Pihkalan hahmottelemien neljän ympäristötunnejoukon mukaan ja verrattiin Pihkalan ympäristötunteiden määritelmiin niin, että niistä etsittiin samankaltaisuuksia. Teosten tekstien tunnekuvauksista löytyi tunteita ilon, voimaantumisen, terveen ylpeyden ja toivon, syyllisyyden, riittämättömyyden ja voimattomuuden, huolen, pelon epätoivon ja alakulon sekä suuttumuksen ja turhautumisen tunnejoukoista. Teoksissa oli siis tunnekuvauksia kaikista neljästä ympäristötunnejoukosta. Tunteista kuvattiin luonnonpelkoa, ympäristösuuttumusta, -syyllisyyttä, -riittämättömyyttä, -epätoivoa, -toivottomuutta, -alakuloa, -huolta ja -iloa sekä luontoiloa, voimaantumista, toivoa ja ylpeyttä. Tulokset eivät anna yleistettävissä olevaa kuvaa suomalaisesta lastenkirjallisuudesta, mutta niiden perusteella voidaan todeta suomalaisesta lastenkirjallisuudesta löytyvän erilaisia tunnekuvauksia, joita voisi hyödyntää lasten ympäristötunteiden käsittelyn tukena.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää satuhieronnan käytön yleisyyttä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä henkilöillä, havaita sen käytön yleisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää, millaisissa tilanteissa sitä yleisesti käytetään ja millaisia kokemuksia sen käytöstä on syntynyt. Alkutilanteen kokemukseen perustuvana olettamuksena oli, että satuhieronta ei ole kovinkaan hyvin tunnettu työmenetelmä varhaiskasvatuksen henkilöstön parissa. Tutkimus toteutettiin perehtymällä satuhierontaan ja sen perusteena oleviin menetelmiin teoriatasolla sekä keräämällä tutkimusaineistoa kyselytutkimuksen avulla tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Kyselytutkimukseen osallistui 76 henkilöä kolmen viikon ajanjaksona järjestetyssä verkkopohjaisessa kyselyssä. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin, teemoittelun avulla ja sitä tarkasteltiin peilaten työn teoriaosuudessa esitettyihin havaintoihin. Tutkimuksen tuloksena satuhieronta on yleinen, laajasti käytetty ja tunnettu työmenetelmä varhaiskasvatuksen henkilöstön parissa. Sitä käytetään tyypillisesti tilanteissa, joille rauhallisuus ja lepo ovat ominaisia. Satuhieronnan havaittiin vaikuttavan lapsiin positiivisesti muun muassa rentoutumisen ja hyvän mielen luomisen kautta. Sen koettiin olevan myös soveltuva työmenetelmä moniin tarkoituksiin, kuten rauhoittumiseen ja rentoutumiseen sekä haasteita omaavien lasten kanssa käytettäväksi.
Now showing items 1-4 of 4