Browsing by Subject "segregaatio"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2020)Kaupunkimaantieteen tutkimus on osoittanut, että Suomen kaupungit 1990-luvun jälkeen ovat alkaneet eriytyä alueellisesti sosioekonomisen taustan ja etnisyyden perusteella. Alueellista eriytymistä havaitaan erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Eriytymiskehitys heijastuu myös kouluihin, joiden toimintaympäristöt muokkautuvat alueen mukana. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitä koulujen alueellinen eriytyminen tarkoittaa, miltä ilmiö näyttäytyy Suomessa ja miten koulujen eriytymiskehitykseen voidaan vaikuttaa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin aikaisempia ilmiötä käsitteleviä kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimusartikkeleita sekä muita tutkimuksiin perustuvia julkaisuja. Suomessa aiheen tutkimus on vielä nuorta, joten aineisto muodostui siten melko rajatuista tutkimuksista. Kaupunkimaantieteen, koulutussosiologian ja kasvatustieteen tutkimuksia yhdistelemällä, koulujen alueellinen eriytyminen hahmottui kaupunkitilan eriytymiseen kietoutuneena koulujen oppimistulosten eriytymisenä. Koulut keräävät oppilaansa pääosin lähiasuinalueilta, ja näin ollen väestörakenteellisen eriytymisen seurauksena koulujen oppilaspohja eriytyy. Koulumarkkinoiden toiminta ja kouluvalinnat lisäävät oppilaspohjan valikoituvuutta. Koska oppimistulokset ovat vahvasti yhteydessä oppilaan taustaan, koulujen oppimistuloksissa havaitaan eroja oppilaspohjan eriytymisen vuoksi. Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen näkyy erityisesti suurten kaupunkien kouluissa. Helsingissä koulujen eriytyminen on voimakasta, segregaation vahvuista. Myös Espoossa ja Turussa koulujen erot ovat suuret. Koulujen eriytymiseen voidaan vaikuttaa tukemalla haastavien alueiden kouluja myönteisen erityiskohtelun lisärahoituksella, lähikoulujen merkitystä korostamalla ja muilla yhteiskunta- ja kaupunkipoliittisilla toimilla, kuten asunto- ja kotouttamispolitiikalla sekä aluekehittämisen hankkeilla.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda monipuolinen katsaus etnisen segregaation yhteydestä Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Kokoan yhteen Suomen kontekstissa vielä melko vähäistä ja hajanaista tutkimustietoa etnisestä segregaatiosta ja sen vaikutuksista koulujen oppilaspohjan muotoutumiseen sekä lapsiperheiden muuttopäätöksiin ja kouluvalintoihin. Tutkimuskysymykseni on: Millä tavoin etninen segregaatio on yhteydessä peruskoulujen oppilaspohjan eriytymiseen? Etninen segregaatio ja sen yhteys peruskoulun oppilaspohjan eriytymiseen on ajankohtainen aihe, sillä etninen segregaatio ja sen yhteys koulumaailmaan ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä suomalaisessa mediassa. Kyseessä on tärkeä aihe tutkia, koska aihe koskettaa koko yhteiskuntaa ja sen ympärille kietoutuu myös kysymykset oppilaiden eriarvoistumisesta sekä mahdollisuuksien tasa-arvosta eli siitä onko oppilaiden taustalla väliä sen kanssa, miten he tulevat kouluttautumaan ja suoriutumaan opinnoistaan. Myös sosioekonominen tausta ja sen vaikutukset liittyvät vahvasti etniseen segregaatioon ja lapsiperheiden muuttopäätöksiin ja kouluvalintoihin, jonka takia käsittelen läheisesti myös sen yhteyttä oppilaspohjan eriytymiseen. Lasten samanarvoisesta kohtelusta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista koulutukseen liittyen tulee huolehtia, koska koulutus ja koulut ovat hyvin merkittävä sosialisaation väline. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolle tyypillistä on luoda aiheesta yleiskuvaus tiivistämällä aiempaa tutkimusta. Valitsin aineistooni kolme julkaisua, joista yksi on väitöskirja ja kaksi tieteellistä artikkelia. Valitsin aineiston siten, että saan aiheestani mahdollisimman monipuolista materiaalia, joten valitsemillani julkaisuilla on kaikilla hieman eri painotus. Etnisellä segregaatiolla on Suomenkin kontekstissa alkanut olla yhä enemmän vaikutuksia koulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Koulut ja asuinalueet ovat alkaneet jakautua aiempaa vahvemmin halutumpiin ja välteltyihin ja perheiden taustalla on väliä, saavatko he lapsensa hyvänä pidettyyn kouluun. Tehdyt muuttopäätökset ja kouluvalinnat, jotka eivät mukaile lähikouluperiaatetta, eriyttävät koulujen oppilaspohjaa ja kasvattavat koulujen välisiä eroja.
-
(2021)Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selkiyttää inkluusiota käsitteenä, avata inkluusion taustoja sekä roolia opetussuunnitelmissa. Näin inkluusioperiaatteen tärkeänä aiheena tutkia, sillä se on herättänyt paljon keskustelua ja aihe kiinnosti aiemman työkokemukseni kautta. Halusin kandidaatintutkielmassani tarkastella, mitä varhaiskasvatuksen osalta inkluusiosta on tutkittu viime vuosikymmenen aikana sekä minkälaisia haasteita aiemmat tutkimukset toivat esiin inkluusion toteutumisen kannalta. Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tuomita inkluusioperiaatetta, vaan toin epäkohtia esiin, jotta inkluusiota voitaisiin kehittää. Koin inkluusion tunnelatautuneena ja kompleksisena, joka vaati moniulotteisena aiheena pohjatyötä ennen empiiristä jatkotutkimusta. Käytin laadullisessa kandidaatintutkielmassani menetelmänä teoreettista tarkastelua. Tarkoituksenani oli avata inkluusiota käsitteenä ja siihen liittyviä taustoja ensin laajemmasta kuvasta käsin ja siirryin teoreettisessa tarkastelussani kohti varhaiskasvatuksen näkökulmaa ja inkluusion toteutumiseen liittyviä haasteita. Käytin tutkimuksessani pääsääntöisesti kasvatustieteeseen ja erityispedagogiikkaan pohjautuvia lähteitä. Kansallinen tutkimus liittyen inkluusioon varhaiskasvatuksessa on vielä vähäistä ja tutkimuskentällä ilmeni aukkoja etenkin inkluusioperiaatteesta käytännön tason näkökulmasta. Inkluusion rooli opetussuunnitelmissa ja lainsäädännössä on kapea-alaista, joka vaikuttaa sen käytännön toteuttamiseen. Inkluusio herättää lisäksi käsitteenä epäselvyyttä ja resursseilla voidaan nähdä olevan vaikutusta siihen, miten inkluusio toteutuu.
-
(2024)Tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman periatteena on tasa-arvon edistäminen (POPS, 2014). Tämä tutkielma on kasvatustieteiden kandidaatintutkielma, jonka tarkoituksena on selvittää liikunnanopetuksen seka- ja erillisryhmien hyödyistä ja haitoista oppilaan yhteenkuuluvuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia keinoja opettajalla on oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteen tukemiseksi liikunnan opetuksen tapahtuvan sekaryhmissä. Menetelmät Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aihetta tutkittiin tuoreiden 2020-2023 julkaistujen vertaisarvioitujen artikkeleiden avulla. Aineistoksi valikoitui kahdeksan OECD maista olevaa vertaisarvioitua artikkelia, jotka käsittelivät liikunnanopetusta. Tuloksia tarkasteltiin yhteydessä toisiinsa sekä niitä peilattiin aikaisempaan tutkimukseen. Tulokset ja johtopäätökset Päätuloksena voidaan sanoa, että liikunnanopetuksen sekaryhmillä ja oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteella on myönteisiä yhteyksiä. Myös kielteisiä yhteyksiä voidaan tulkita tuloksista, mutta usein ne perusteltiin koulun tasa-arvon ollessa heikkoa. Keinoja opettajana tukea oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta koululiikunnassa on aktiivinen kouluttautuminen tasa-arvoon ja yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa. Johtopäätöksenä on, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat osittain ristiriidassa käytännön koulumaailman kanssa, sillä liikunnan erillisryhmäopetusta toteutetaan edelleen peruskoulussa, vaikka tasa-arvoon liittyvät periaatteet eivät silloin toteudu.
-
(2019)The labour market in Finland is segregated by gender, and it is rare to work in a place, where the number of men and women is even. The aim of this bachelor’s thesis is to look at the effects of these segregated labour markets by studying the experiences of tokens. The main theory of this research is the token theory by Rosabeth Moss Kanter (1977). This theory depicts the roles and statuses that are repercussions of the token situation. In this research I will also analyze, how the token category of gender is present in the speech of the tokens. The research was based on four qualitative theme interviews of male kindergarten teachers. The length of the interviews was from 46 to 70 minutes. The research material of this is a discretionary sample. Studying male kindergarten teachers enabled examining token experiences, because teacher’s profession is strongly segregated by gender. The interviews were first transcribed, and the analyzed using a phenomenographic method with four stages of analysis. The token status is shown in the high visibility of the male kindergarten teachers. They are also often presumed to pose qualities and skills, which are typical to the category of their gender. The interviewees talked about surprised reactions, stereotypes that they face, gratitude and the benefits of being one of the few in their field. This treatment received as a token resulted in feelings of anxiety, irritation and indifference. The tokens described their work community in many ways, from empowering to feeling like an outsider. The interviewees had not often worked with other male kindergarten teachers. In contrast to the theoretical framework of the study, there were no signs of competition between the tokens in this research material. The attitude towards other tokens was positive. Segregation in the kindergarten teacher’s profession was described as a fact that the tokens are already aware of and do not need to be reminded of. In the material this was shown as a general assumption that all teachers in kindergarten are female, and also as the fact that the profession is very homogenous in terms of gender. The interviewed tokens had similar backgrounds, and they indicated many reasons for there being so few men working as kindergarten teachers. Gender roles in upbringing were addressed as different ways of acting between men and women, breaking of gender norms and gender-sensitive education.
-
(2019)In my bachelor’s thesis I examine the development of special education in Finland. My research questions are what kind of stages special education has gone through to develope into its present form in Finland and how it has evolved from segregation towards a more inclusive style. My bachelor’s thesis is a descriptive literary survey. I have searched the data from a book called Erityispedagogiikan perusteet and from its references. In addition to this, I have used Google Scholar and Helka’s article search with entries inkluusio, erityisopetus, teacher, attitudes and inclusive education. Based on the data, it became clear that special education in Finland was arranged mainly separately from other teaching for a long time. At first, special education was given to sense disabled and “idiotic” ones. After this, it was offered to children with intellectual disabilities and behaviour disorders. Eventually, it was given to pupils with minor, such as reading and speech, problems. In the 1970’s people started to discuss how much separate special education should be offered in relation to other teaching. Gradually inclusive education, where support is brought to the pupil, became to be the goal through integration. The congress reports and the declarations for the more equal school system of the UN especially affected the pursuit of the inclusion. Dividing pupils into mainstream and special education was thought to be against equality and no study could prove special education was more effective. In Finland National Board of Education and Finnish National Agency for Education have gradually promoted integration, but no law obliges municipalities to carry out the local school policy or physical integration with exact regulations. However, Basic Education Act and core curriculum for basic education contain the principal themes of inclusion. Some of the other changes towards inclusion have been the decrease in separate learning environments and the increasing number of pupils receiving special education full-time or part-time in mainstream classes. (Moberg & Savolainen, 2015.)
-
(2016)In this thesis I investigated previous research about gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. The main focus was segregation which is a complex phenomenon in the world of work. It causes inequality and ineffectiveness in the labour market. Segregated structures are also seen in the educational field. The aim of this study was to help being aware of them. A systematic literature review was made from 14 original articles which were publiced in the International Journal for Educational and Vocational Guidance from 2008 to 2016. The review indicates that there are several views to gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. For example occupational aspirations, intrests and barriers are discussed. Segregated structures and traditional gender roles are also presented in previous research. Therefore the review indicates that the significance of gender should be considered in the work among young people in educational and vocational fields.
Now showing items 1-7 of 7