Browsing by Subject "seksuaalikasvatus"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämä tutkimus käsittelee kehotunnekasvatusta varhaiskasvatuksen kontekstissa, erityisesti varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksena. Tutkimuksen taustalla on ollut Väestöliiton vuonna 2017 julkaisema esitys kehotunnekasvatuksen tai seksuaalikasvatuksen lisäämisestä kunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Taustaselvityksenä tutkimuksessa on käyty läpi seitsemän suurimman kunnan varhaiskasvatussuunnitelmia, joiden avulla on pyritty selvittämään varhaiskasvatuksen henkilöstön edellytyksiä kehotunnekasvatuksen toteuttamiselle. Aiheesta on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös varhaiskasvatushenkilöstön ymmärrystä kehotunnekasvatuksesta ilmiönä ja siihen liittyvien keskeisten käsitteiden tuntemusta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena varhaiskasvatuksen alalla toimiville eräässä sosiaalisen median kanavassa. Kyselyyn vastasi 60 varhaiskasvatuksen opettajaa ja -lastenhoitajaa. Lomakkeessa kysyttiin ilmiön liittyvien käsitteiden tuntemusta ja sitä miten tärkeänä vastaajat pitivät kyseisen käsitteen opettamista varhaiskasvatuksessa sekä sitä, miten ja millä välineillä kehotunnekasvatusta on toteutettu. Saatua aineistoa analysoitiin sekä induktiivisen aineistoanalyysin että kvantitatiivisin keinoin laadukkaan tuloksen saamiseksi. Tutkimus osoittaa, että kehotunnekasvatus on vielä melko vieras käsite varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kentällä on ymmärrystä kehotunnekasvatuksen merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle, muta sen toteuttaminen varhaiskasvatuksen arjessa on vielä puutteellista. Tutkimus nosti esiin asian tärkeyden, mutta myös huolen ammattieettisten periaatteiden noudattamisesta.

The aim of this study was to examine what kind of harmful perceptions young people have on sexual consent. The other aim was to find recent scientific research on how sexual consent could best be discussed in school-based sex education and why. Sexual consent is an integral part of healthy and enjoyable sexual encounters which the lack thereof is a violation of one’s self-determination and physical integrity. Previous studies have shown that the legal and binary notions of sexual consent are unsuccessful in describing any and all experiences of unwanted and non-consensual sexual encounters. Subtle and deeply ingrained social norms affect how we behave in sexually charged situations. This study was conducted as a descriptive literature review. The data consisted of ten peer-reviewed articles that discuss sexual consent, school-based learning and young people. The studies were published in 2020 and 2021 and they took place in the United Kingdom, the United States, Canada, Sweden, Denmark and New Zealand. According to this study young people have a varying understanding of sexual consent. Where some young people indicated a nuanced and multifaceted understanding of sexual consent, others expressed problematic and even dangerous views regarding the topic. Heteronormative gender roles were heavily related to young people’s notions of sexual consent. Men were seen as active and having initiative whereas women were seen as the passive party. However, the responsibility to set boundaries and express refusal was almost entirely on women. Insufficient understanding of sexual consent, gender roles and relying on body language to assume sexual consent may lead to situations where young people unintentionally wind up having unwanted sex. By discussing sexual consent in school-based education it is possible to influence young people’s understanding of sexual consent, to contest social norms related to sexual consent and to prevent such sexual violence that is caused by the lack of understanding of the phenomenon. Addressing sexual consent in education should focus on identifying one’s personal boundaries, communicating consent and non-consent, fostering deep understanding of sexual consent and pursuing enjoyable sexual experiences. Advisable methods in this study were inclusive exercises where young people could share their thoughts and in return learn information directly related to their personal experiences.

Tavoitteet. Yhteiskunnan seksualisoituessa seksuaalikasvatuksen tarpeellisuus kasvaa samaa tahtia. Murrosikäisen kehitys tarvitsee tukea ja ohjausta matkalla aikuisuuteen, ja koulujen seksuaalikasvatuksen taustatueksi tulisi nuorille tarjota hyödyllistä luettavaa myös harrastusmielessä. Tutkimuksessani selvitin, miten murrosikäisen haasteita kuvataan nuorten kaunokirjallisuudessa. Perehdyin ensin murrosikää koskeviin käsitteisiin, joilla on keskeinen rooli niin kirjan tarinassa, kuin koko tutkimukseni keskiössäkin. Tavoitteena oli tutkia, millaista tarttumapintaa nuortenkirjallisuudesta löytyy murrosikäisen elämään. Menetelmät. Tämä tutkimus tehtiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseeni valikoitui Sue Limbin teos Tyttö 15 vee, joka on julkaistu vuonna 2005. Kirjan ollessa vanhempaa tuotosta, se sopi hyvin osoittamaan aiheen ajattoman ajankohtaisuuden. Tutkin lukuharrastuksen vaikutuksia, ja miten murrosikäisen tytön haasteita kuvataan nuortenkirjallisuudessa. Lisäksi pohdin, kuinka tämän tyyppisellä kirjallisuudella voidaan tukea nuoren kehitystä. Tulokset ja johtopäätökset. Lukemisella on positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin, terveyteen, perhe-elämään ja yhteiskunnalliseen valveutumiseen. Tällöin se toimii hyvin myös seksuaalikasvatuksen apuna. Lukemisella on ymmärrystä lisäävä vaikutus ja samaistuminen tarinoiden päähenkilöihin harjoittaa kykyä selvitä ongelmista ja epäjärjestyksestä. Sijaiskokemukset ja -elämykset voivat parhaimmillaan auttaa ennakoimaan myös tulevaisuuden tilanteita ja tunnetiloja. Koulussa ja kotona on siis tärkeä huomioida, minkälaisia malleja ja käsityksiä̈ seksuaalisuudesta ja sukupuolesta tuodaan esille. Tyttö 15 vee sopii seksuaalikasvatuksen tueksi elementeiltään hyvin. Se nostaa murrosiän haasteita käsittelyyn monipuolisesti, ja tarjoaa ponnahduslaudan avoimelle keskustelulle myös aikuisten kanssa. Ongelmasuuntautuneet teemat, kuten avioerot, koulukiusaaminen, seksuaalisuuden kuvaus, mielenterveys, samaistuttavat arkikokemukset, rakkaus ja identiteetin etsintä ovat kehitysromaanien tunnuspiirteitä, ja ovat kannattelevia teemoja myös tähän tutkimukseen valikoituneessa romaanissa. Yksilön minuuteen, kasvuun ja kehitykseen keskittyminen on tärkeä osa seksuaalikasvatuksen taustalukemiston valitsemisessa. Tämän tutkimuksen taustatietoa voi siis käyttää jatkossakin, kun kasvattajat valitsevat nuorille suositeltavaa luettavaa nuoruuden haasteiden tueksi.

Aims. Sexual education in early childhood aims to protect and support child’s sexual development (WHO, 2010). Even though the contents of sexual education can be found in the Finnish national early childhood education curricula, the specific term sexual education cannot be found in them. The aim for this study was to get familiar with studies concerning sexual education in early childhood in order to identify the arguments for sexual education and deduce the aims for sexual education. The intent of the researcher was to understand why sexual education is important and which goals should it try to achieve. Methods. This study was conducted as a narrative literature review with the goal of forming an image of the arguments and aims for the sexual education in early childhood. The study material consists of five peer-reviewed journal articles that addressed the sexual education of early childhood and were published between the years of 1997 and 2017. The material was analysed by thematic analysis which made it possible to bring forth meaningful themes in the light of the study questions. Results and conclusions. In the center of the arguments for sexual education was an understanding of the meaning of sexuality for humanity. According to the arguments, sexuality is already an integral part of human life in childhood and children should be given information about sexuality in their early years. The themes that concerned the aims for sexual education emphasized the aim of supporting children’s sexuality through a holistic approach. According to the results, sexual education should increase children’s knowledge of sexuality, teach them skills that they need in relationships and prepare them to take care of their own safety and wellbeing, while considering their age and developmental stage.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tapaa, jolla seksuaalikasvatusta järjestetään suomalaisessa peruskoulussa sivuten samalla sen asemaa kansainvälisessä viitekehyksessä. Huomio kiinnitetään eritoten seksuaalikasvatuksen haasteisiin. Kirjallisuuteen viitaten pyritään löytämään keinoja, joilla parantaa seksuaalikasvatusta, sen sisältöjä ja tapaa, jolla sitä järjestetään. Seksuaalisuus ja sen eri ulottuvuudet kehittyvät aina syntymästä aikuisuuteen saakka. Seksuaalisuus miellettiin pitkään pelkkänä biologisena viettinä, mutta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan ilmiö, joka vaikuttaa kaikilla ihmisyyden osa-alueilla. Silti instituutiot, kuten kristillinen kirkko, ovat historiallisesti pyrkineet muokkaamaan seksuaalikasvatuksen sisältöjä niiden omien arvojen mukaisiksi. Myös päättäjien ja opetusalan ammattilaisten omat arvot ja näkemykset ehkäisevät seksuaalikasvatuksen kattavuutta ja edistävät kouluympäristön heteronormatiivisuutta ja perinteisiä sukupuolirooleja. Seksuaalikasvatuksen tulisi edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ihmisinä. Jotta tämä toteutuisi mahdollisimman hyvin tulisi seksuaalikasvatuksen sisältöjä tarkastella lähemmin. Sukupuolitaudit ja ehkäisy ovat tärkeitä aiheita, mutta ne jäävät usein miltei ainoiksi opetuksen painopisteiksi. Nautinnon ja seksuaalisen moninaisuuden tapaiset aiheet ovat aivan yhtä tärkeitä, ja ne auttavat turvaamaan lasten ja nuorten terveen kehityksen. Jotta koulut kykenevät tarjoamaan kattavaa seksuaalikasvatusta, täytyy päättäjien ja opetusalan ammattilaisten tarkastella tapaa, jolla he itse käsittelevät seksiä ja seksuaalisuutta. Tämän lisäksi opetusalan ammattilaisille tulisi tarjota riittävää koulutusta, jotta heillä olisi valmiudet käsitellä seksiä ja seksuaalisuutta avoimesti ja kattavasti. Koulutus luo tuleville opettajille myös mahdollisuuden tarkastella omaa suhdettaan seksiin, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapsen seksuaalisuutta pidetään tabuna jopa länsimaissa. Lapsen seksuaalisuutta ja seksuaalikasvatusta ei aina osata liittää varhaiskasvatukseen kuuluvaksi kasvatuksen osa-alueeksi. Aiemman tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen yksiköistä puuttuvat yhtenäiset linjat seksuaalikasvatuksen toteuttamisesta, mikä johtaa epätasa-arvoiseen seksuaalikasvatukseen, sillä jokainen lapsen kanssa toimiva henkilö on väistämättä seksuaalikasvattaja. Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeissa Maailman terveysjärjestö WHO on linjannut vuonna 2010 konkreettisesti mitä seksuaalikasvatuksen tulisi olla, mutta linjauksia ei ole sisällytetty Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 eikä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin vuonna 2018. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat seksuaalikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja millä tavoin nämä kuvaukset suhteutuvat Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin siitä lähtökohdasta, että jokainen opettaja on seksuaalikasvattaja tiedostaen tai tiedostamatta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata seksuaalikasvatusta ilmiönä varhaiskasvatuksen kontekstissa ja herättää mielenkiintoa aihetta kohtaan sekä lisätä tietoisuutta seksuaalikasvatuksesta ja seksuaalisuudesta erottamattomana osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Laadulliseen tapaustutkimukseen valikoitui yksi varhaiskasvatuksen opettaja alle kolmevuotiaiden ryhmästä, toinen 2–5-vuotiaiden ryhmästä ja kolmas esikoulusta. Tietämystä seksuaalikasvatuksesta ei vaadittu. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluna, jossa käsiteltiin teemat keho ja tunteet seksuaalisuudessa. Analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistosta etsittiin vastaavuuksia Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin seksuaalikasvatuksen toteutuksessa. Tulokset osoittivat, että seksuaalikasvatus varhaiskasvatuksessa kuvattiin osaksi kokonaisvaltaista kasvatusta huolimatta seksuaalikasvatuksen tietopohjasta. Seksuaalisuuden tutkiminen sallittiin lasta kannustaen ja ohjaten sosiaalisten sääntöjen puitteissa lapsen kehitystä tukien. Suurin ero suhteessa Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin oli turvataitojen puutteellisuus. Seksuaalikasvatuksen tietoisuuden herättäminen opettajien koulutuksessa edistäisi tietoisen seksuaalikasvatuksen toteutumista varhaiskasvatuksessa. Seksuaalikasvatuksen lisääminen osaksi virallisia opetussuunnitelmia auttaisi ammattilaisia toteuttamaan tasalaatuista seksuaalikasvatusta. Tieto seksuaalikasvatuksesta ja sen tarkoituksesta hyvinvoinnin edistäjänä lisäisi ymmärrystä myös kokonaisvaltaisten turvataitojen merkityksestä.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kehityskulkuja Suomessa, Turkissa ja Englannissa on ollut seksuaalikasvatuksen toteutuksen ja sisältöjen suhteen. Tavoitteena oli myös kuvata seksuaalikasvatuksen tilaa nykypäivänä, sekä löytää yhdistäviä tekijöitä maiden tilanteille ja niissä toteutettavalle seksuaalikasvatukselle. 2010-luvulla luodut seksuaalikasvatuksen standardit sekä seksuaalioikeuksien julistukset kertovat aiheen ajankohtaisuudesta. Kyseiset julkaisut ja muut ohjenuorat kannustavat nykypäivän seksuaalikasvatuksen kokonaisvaltaisuuteen ja yksilöiden oikeuksiin keskittymiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittää, onko maissa nykypäivänä toteutettava seksuaalikasvatus luonteeltaan kokonaisvaltaista, mitä sen tulisi WHO:n mukaan olla. Aineisto koottiin erilaisista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät seksuaalikasvatusta ja seksuaalisuutta. Artikkelit keskittyivät joko Suomen, Turkin ja Englannin kontekstissa tehtyihin tutkimuksiin tai laajemmin Euroopassa toteutettavaan seksuaalikasvatukseen ja sen perustaan. Aineistoksi valikoitui 18 tutkimusartikkelia sekä yksi toimintaohjelma. Tutkielma on tyypiltään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka on metodisesti narratiivinen. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto teemoiteltiin maittain ja tulokset raportoitiin kronologisessa järjestyksessä. Seksuaalikasvatuksen toteutuksessa tapahtui muutoksia 2000-luvulla sekä Suomessa, Turkissa että Englannissa. Maiden kehityskuluille oli yhteistä Kairon konferenssi vuonna 1994, jonka seurauksena lisääntymisterveyden teemat nousivat keskustelunaiheeksi. Seksuaalikasvatuksen sisällöt koulujen opetuksessa vaihtelivat kaikissa kolmessa maassa opetuksen järjestämisvastuiden ja opetettavan sisällön valinnaisuuden vuoksi. Tämä vaikutti kouluissa tapahtuvan opetuksen määrään ja laatuun. Suomessa terveystiedosta tuli oma oppiaineensa 2000-luvun alussa ja seksuaalikasvatus sisällytettiin oppiaineen opetukseen. Englannissa seksuaalikasvatuksesta tuli lain mukaan pakollista ja opetus tuli aloittaa vuoteen 2020 mennessä. Englannissa toteutettavaa seksuaalikasvatusta voi luonnehtia kokonaisvaltaiseksi. Turkissa ei toteuteta nykypäivänä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Opetettavia seksuaalikasvatuksen sisältöjä ovat lisääntyminen ja murrosikä, joita opetetaan osana luonnontieteitä biologisesta näkökulmasta. Suomessa 2010-luvulla toteutettua seksuaalikasvatusta luonnehdittiin kokonaisvaltaiseksi. Lähivuosina tehtyä tutkimusta Suomessa toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta ei ole löydettävissä, eli on vaikea sanoa, toteutetaanko Suomessa tällä hetkellä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Tulokset kertovat siitä, että kaikissa maissa on tilaa kehittää seksuaalikasvatusta. Suomessa toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta ei ole löydettävissä lähivuosina tehtyä tutkimusta. Ajankohtaisen tutkimustiedon avulla olisi mahdollista valottaa Suomessa toteutettavan seksuaalikasvatuksen tilaa. Suomessakin seksuaalikasvatusta olisi mahdollista kehittää jo tämänkin tutkielman tulosten perusteella. Seksuaalikasvatuksen sisältöjä ja tavoitteita voisi lisätä opetussuunnitelmaan, jotta opetus olisi johdonmukaista, sekä laadullisesti ja määrällisesti riittävää. Johtopäätösten tekemiseen seksuaalikasvatuksen todellisesta tilasta tarvitaan kuitenkin tarkempaa tutkimustietoa. Englannissa toteutettavassa seksuaalikasvatuksessa tulisi keskittyä enemmän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, sillä tutkimuksen mukaan opettajia koskevat ohjeet ovat heteronormatiivisia ja sulkevat pois vähemmistöjen edustajia. Seksuaalikasvatuksen sisältöjen laajentaminen esimerkiksi nautintoon olisi mahdollista tämänhetkisen kasvatuksen pohjalta. Turkissa kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen luominen ja toimeenpano vaatisivat yhteiskunnallisia muutoksia ja uutta asennetta seksuaalisuutta kohtaan. Seksuaalioikeuksia edistävää olisi sukupuolten välinen tasa-arvoisuus opetuksen saannin suhteen. Myös oikeus tietoon seksuaalisuudesta olisi merkittävä edistysaskel.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to illustrate, analyse and interpret how sexual and gender diversity are presented in the fifth grade biology textbooks. The viewpoint to the examination is formed by studying where in textbooks heteronormativity may occur. It is also examined how heteronormativity has been tried to dismantle. In the field of pedagogy, the study positions oneself in the region of sexual education and the study also makes use of the frame of reference of feministic research. This case study is qualitative nature and made by using theory based content analysis as a research method. The data of this study comprises the fifth grade biology textbooks published after the national curriculum reform 2004 and their chapters about puberty, reproduction and interpersonal relationship. The data comprises of a total of 52 pages The conclusion of the analysis was that the textbooks´ image of gender underlines biological and medical view. On the basis of the research results shows that the textbooks do not deal with sexual or gender diversity. Nevertheless, sexual diversity can be seen for example in the use of gender-neutral expressions. Gender and sexual minorities however are not directly mentioned or dealt with. On the basis of the research results it can be deduced that hetero and gender normativity occurs in the textbooks and that they maintain old-fashioned view of gender and sexuality.