Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "suomi toisena kielenä -opetus"

Sort by: Order: Results:

  • Kehittämiskohteita päiväkodin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksessa 
    Aroranta, Sonja (2016)
    Finland is continually becoming more multicultural and hence a re-evaluation of the education system is required. The Finnish education system has to adapt in order to maintain its high teaching quality while significant cuts to funding are being made. The question remains, how can quality be improved while funding is decreasing? The aim of my Bachelor’s thesis was to examine what kind of developmental areas kindergarten teachers have noticed in Finnish as a second language instruction. The developmental areas were divided into physical capital resources, human capital resources and organizational capital resources, as first classified by Barney (1991). My aim was to examine where attention must be paid in order to maintain or possibly even improve the quality of teaching. For the purpose of this study a meta-synthesis was conducted by interpreting study results of other qualitative studies in the related area. The research data consisted of four Master’s thesis’ done in 2009 –2014. In order to find similarities between the studies, data was analyzed by means of meta-synthesis. The most significant developmental areas that stood out in every study were the lack of employees in kindergartens, the lack of information kindergarten teachers are provided with Finnish as a second language instruction during teacher education and further education, the lack of time and difficulties in cooperation with both the parents of children learning Finnish as a second language and other partners. The issues that were brought up the most in the studies were related to organizational capital resources such as lack of time. However, according to the results, the single largest developmental area was the kindergarten teacher education and the possibilities for further education that belong under human capital resources. Thus, the results show that the most significant developmental areas are not necessarily dependent on the budget given to education but rather on organizational matters. Overall the study shows that there are numerous developmental areas. This puts into question whether the future and possibilities for further education for those in Finnish as a second language instruction are equal to those who belong to the main population.
  • Suhteellisen suomalaiset oppilaat : Rajanteko ja maahanmuuttajuus S2-opetuksessa 
    Männistö, Otto (2022)
    Suomalainen yhteiskunta on moninaistunut viimeiset kolmekymmentä vuotta, ja myös niin kutsuttujen vieraskielisten osa väestöstä on kasvanut tänä aikana noin 20 000:sta yli 470 000:teen. Yhtä lailla toisen sukupolven maahanmuuttajien määrä on kasvanut kaiken tämän aikaa. Suomen kielen opetus kuitenkin järjestetään yhä siten, että monikieliset oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti erillään suomea äidinkielenään puhuvista oppilaista, siitä huolimatta, että kasvava määrä maahanmuuttajataustaisista oppilaista ovat syntymästään asti sosiaalistuneet suomen kieleen. Yhtäaikaisesti mediassa on viime vuosina puhuttu kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisistä korkeista osaamiseroista ja S2-opetukseen osallistuneiden oppilaiden syrjinnän kokemuksista. Nykymuotoinen S2-opetus näyttäisi osaltaan luovan koulutuksen epätasa-arvoisuutta ja etnisiä raja-aitoja. Toiset oppilaat solahtavat koulun maailmaan kuin kalat veteen toisten tuntiessa sen painon alati ympärillään. Rajanteon käsitettä ja bourdieulaista sosiologista teoriaa hyödyntämällä pyrin tarkastelemaan tapoja, joilla S2-opetuksessa rakennetaan rajoja niiden oppilaiden välillä, jotka ovat “enemmän” tai “vähemmän” suomalaisia etnisyyteensä, kotikielensä, uskontonsa, tai ihonvärinsä nojalla. Pyrin erityisesti tarkastelemaan yhteiskuntaluokan, symbolisten pääomien ja oppilaan “maahanmuuttajaksi kirjaavien” ominaisuuksien välistä suhdetta suomen kielen opetuksen oppimäärien kehyksessä. Onko valkoisen, suomea vasta oppivan “eurooppalaisen” oppilaan helpompi päästä opiskelemaan S1-opetukseen kuin Suomessa syntyneen, “afrikkalaisen” oppilaan? Entä millaiset ovat “eurooppalaisen” ja “afrikkalaisen”, keskiluokkaisen oppilaan mahdollisuudet hyödyntää symbolisina pääomina mitattavia resurssejaan koulussa? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen kriittistä ja yhteiskuntatieeteellisesti orientoitunutta tutkimuskirjallisuutta. Valitun rajantekoa ja bourdieulaista sosiologiaa käsittelevän kirjallisuuden avulla pohdin tutkielmassani sitä, miten ja millaista rajantekoa S2-opetuksessa tehdään, ja minkälaisia eri ulottuvuuksia nämä rajat saavat peruskoulussa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO