Browsing by Subject "suunnittelu"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2018)The purposes. Aino (1894 – 1949) and Alvar Aalto (1898 – 1976) were architects and designers whose work is well known around the world. Aalto had a holistic way of thinking about architectural work, which meant creating detailed compilations, including designing textiles also. Artek used other textile producers too, but this paper focuses on the textiles Aino and Alvar Aalto designed themselves for their interior designs, furniture and world exhibitions. The purpose of this research is to figure out what textiles Aino Aalto designed at the time when Artek was founded in the 30´s and what textiles Alvar Aalto designed later, in the 50’s. Aino and especially Alvar Aalto’s architectural work and furniture design has been researched extensively, but less has been written of their textiles. Therefore, one purpose of this research is to lighten this less known area of the Aalto’s work. The methods. For the artefact study in this research I photographed every fabric sample (over 100pcs) in the Alvar Aalto Archives in Jyväskylä and sorted them by the models/prints, colours and designers. The following steps in the research were done based on the photographs. There were five different models designed by Aino Aalto among the samples, four of them were screen printed fabrics and one was a woven textile. There were five different prints designed by Alvar Aalto. For closer examination, four of Aino Aalto’s and four of Alvar Aalto’s textiles were chosen for this research. The research work analyses the textile design careers of the Aalto’s and how their fabric designs have been in use. The conclusions. Many different colour variations exist of these print designs and they have been printed on various fabrics, for example same print were printed on upholstery and curtain materials. Aino Aalto’s fabric designs have stayed as part of design history and have not been manufactured ever since. She ended up designing fabrics when she worked as Artistic Director in Artek. Alvar Aalto’s ”Siena”-fabric is still in production by Artek, perhaps because of its timeless design.
-
(2019)The purpose of this bachelor’s thesis is to describe the early childhood education teacher’s own definitions about learning environments and perceptions about children and how these two effects on the planning in under 3-year-old children group. I want to examine how aware the early childhood education teachers are when it comes to planning. The meaning is also to figure out, how teachers view themselves as a supporter of the language development. I want to have concrete examples of those supporting methods with children under three years old. The questions of my study were: 1. How early childhood education teachers define learning environments and understand children and how it is affected their planning the environment in under three-year-old children group? 2. Which things affect the planning in the learning environment and what are the basis for all of it? 3. In which way early childhood education teachers view their own role as a language supporter and how it is supported in the under three-year-old children group? My study was qualitative, and my research method was half structured interview. I collected my material by interviewing four early childhood educations teachers. They were working or had worked in under three-year-old children group past year. I analyzed my material with content analysis. The study revealed that the definitions about learning environment vary a lot. The teachers own values played a huge part defining their own actions. Either with or without the person knowing it. All the interviewees had the same starting point when they started planning, which meant that they had to know all the details about their own group. The supporter role of the language development was very important. They supported the language by speaking to the children. It was important to acknowledge the developmental stages of the child, so that they could help individuals better. Language development ways and methods were very similar within all he interviewees.
-
(2016)Goals. This study is to research kindergarten teachers assessments about weekly programs. Research problem consisted five questions: 1. What does kindergarten teacher think weekly program consist of? 2. How does kindergarten teacher make those programs? 3. How are the themes of Preschool education program included in the weekly plan? 4. How kindergarten teachers feel that their weekly plans are realized in practice? 5. Which are the main factors that influence on the plans? Planning is important part of daily life in kindergarten. Early childhood education curriculum guide teachers in their planning. But there is still lot of freedom in planning. Research methods. Three kindergarten teachers, who worked in age groups of 3 to 5, participated in the study. The study was conducted as semi-structured interview, which included features of themecentered interviews. The interview questions were divided into themes based on research questions. The data was analyzed thematically. Results and conclusions. Kindergarten teachers who participated in the study pointed out the importance of taking responsibility in the planning process of pedagogical activities. Different responses occurred, when teacher were asked that what activities should be involved in weekly programs. These differences may occur due to every teacher’s individual way of implementing their profession. Content areas and weekly programs were seen to take place well in both weekly and monthly time schedules. Kindergarten teachers emphasized the importance of planning, evaluation and observation in the implementation of weekly plans. In addition, the interviewees felt that team commitment and work shifts have huge influence to the realization of weekly plans. Overall, results show that the planning and assessment are top priorities in the daily life of kindergarten.
-
(2016)This study aims to find out the views and experiences of planning time of kindergarten teachers in the City of Helsinki. In this study, planning time refers to the time kindergarten teachers use to plan their group’s activities. In previous studies on planning time, it has been discovered that there has been significantly less planning time for teachers in the capitol city area. This study was performed with a University of Helsinki e-form inquiry, which was sent to every kindergarten in the City of Helsinki. A total of 115 kindergarten teachers responded. The study was mainly quantitative, but it had some characteristics of qualitative study, as the e-form included an open question. The data was handled with an SPSS-program, from which it was exported to Excel for making charts. Reponses to the open question were analysed based on their content. In kindergartens in the City of Helsinki, teachers had an average of 1 hour 12 minutes planning time a week. 51 % of respondents had planning time outside of working hours. Planning was usually done in group spaces, and the most usual time was during the children’s resting time. Over half of the respondents, 66 %, used the children’s personal early childhood education plans as well as the plans of the kindergarten to help with planning. Responses to the open question brought up many different things concerning planning time. I divided these responses to five main groups, which were lack of resources, defining planning time content, structural changes, activity of superiors and team planning.
-
(2017)Creativity is found in everyday solutions, but when moving from spontaneous situations to creativity, creative thinking becomes challenging. It is possible to support creative processes and as if to learn to be creative. The observations I have made and discussions about the emergence of creativity and the actions that support it are the starting points of the thesis. The Bachelor's Thesis examines how creativity can be expressed in creative processes and what factors promote creativity. The research was conducted on the perceptions of teachers of creative processes. The theoretical framework of the study is creativity, ideation and design, instruction of creative process, and Teresa Amabile's Component Model of Creativity. The work followed the methods of qualitative research. The most important information sources were theme interviews. Through thematic interviews, it was possible to gain versatile and deep knowledge from well-informed interviewees. There were four participants in the interviews, all of whom were in charge of creative processes at different educational levels and age groups. Littered material was examined using theoretical content analysis. When reviewing the material, the theory was supplemented with the theme of self-esteem. The thesis showed that creativity is reflected in ideation and designing processes as a rich mindset and as a hard work. Creativity is insightful learning and individuals cheerful thinking. According to the research material, everyone has the skill of creativity that can be practiced. Teachers can best promote creative skills by identifying creativity components in individuals and support individuals in their skills. In order to enhance creativity, individual should identify the areas of creativity in itself, and here teachers counsel and support are important. Particularly valuable and interesting factors in promoting creativity were the good self-esteem and well-being of the individual. Teachers can give self-esteem-reinforcing assignments to reinforce the learner's self-esteem as well as guide teams groupings in the direction, which would support all learners.
-
(2019)The newest Curriculum for Basic education (POPS 2014) emphasizes the role of the whole craftprocess. The whole craftprocess includes significantly design, which is a multiphased and challenging prosess itself. Especially the start of the designprocess is often seen as challenging. Wide understanding of designprocess contributes designing and teaching of designing in schools. It is also important to search for multiple means to support designing, so that the hands-on learning and teaching would succeed as good as possible. The aim of this study is to examine the impact of music to ideation and inspiration in craftdesign. The impact of music can be understood and used in hands-on designwork correctly by defining the link between the impact of music and craftdesign. The theoretical part took shape in definitioning craftdesign and its phenomenons, ideation and inspiration and also opening the defition of the impact of music. The method of this study was descriptive literature review and its purpose was to combine an encompassing description of the topic. Research material consists of master thesis`s, university of applied sciences thesis and specialists researchreport, all dealing of music and crafts. Material consists of five national research altogether. Central findings concerning the researchtask were picked up from the collected material and analyzed by comparing with the theoretical part. This literature review showed that the connection between the impact of music and craftdesign goes through emotions and mental images to ideation and inspiration. Music impacts in peoples emotions, arouses mental images and enriches our imagination. In turn, in inspiration and ideation phases of craftdesign can emotions and mental images be seen as significant. This conclusion can be seen as defining the connection between the impact of music and craftdesign. Understanding and the define of this link increases the possibilities to use the impact of music to contribute learning and teaching craftdesign in schools.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön muotoutumista ja suunnittelua ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan roolia oppimisympäristön suunnittelijana suomalaisessa päiväkodissa. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan tavoitteena on varmistaa lapsille kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö. Tutkielmassa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta 1) mistä tekijöistä oppimisympäristöjen laatu koostuu suomalaisissa päiväkodeissa ja 2) millä tavoin opettajan tulisi huomioida suunnittelussa oppimisympäristön eri osa-alueet. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimista kokonaisvaltaisena prosessina sosiokulttuurisessa ja konstruktivistisessa viitekehyksessä. Oppimisympäristön käsitettä tarkasteltiin ekologisen systeemiteorian, lapsuuden maantieteen ja havaintopsykologisen viitekehyksen kautta. Suunnittelua avattiin tutkimalla, millaisissa raameissa opettaja toimii oppimisympäristön suunnittelussa. Teoriakatsauksen lopuksi hahmotettiin päiväkodin oppimisympäristön suunnittelun eri tasoja ja opettajan toimijuutta. Kirjallisuuskatsauksen tarkastelukehyksenä hyödynnettiin päiväkotien laadunarvioinnissa käytettyä ECERS-R -mittaria ja siinä määriteltyjä päiväkotiympäristön osa-alueita (tilat ja kalustaminen, henkilökohtaiset hoitorutiinit, kieli ja päättely, toiminta ja sisällöt, vuorovaikutus, päiväohjelma sekä vanhemmat ja henkilökunta). Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistona oli neljä viimeaikaista pro gradu -tutkielmaa, joissa suomalaisia päiväkotiympäristöjä on arvioitu ECERS-R -mittarin avulla. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin tutkimalla pääasiassa suomalaista kirjallisuutta ECERS-R -mittarin osa-alueiden muodostaman tarkastelukehyksen kautta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laatu koostuu etenkin henkilökohtaisista hoitorutiineista ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti pedagoginen toiminta ja sisällöt osoittautuivat laadultaan selvästi puutteellisiksi kaikissa tutkimuksissa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Oppimisympäristö näyttäytyi kirjallisuuden valossa laajana kokonaisuutena, jonka jokainen osa-alue on suunnittelun kannalta huomionarvioinen. Opettaja voi tehdä paljon monipuolisen ja lapsia palvelevan oppimisympäristön eteen. Tutkielma kannustaa jokaista opettajaa näkemään itsensä aktiivisena toimijana, joka ei ota ympäristöä ”annettuna” vaan sitoutuu suunnitteluun yhdessä lasten ja työyhteisön kanssa.
-
(2017)Early childhood is a time that creates the foundation for an active lifestyle. Adults in pre-primary education should support the child’s holistic and physical growth. The adult should also support the child’s motoric development. Motoric growth is the foundation for a child’s physical growth and with the help of the motoric growth the child learns to look after her own physical performance. Pre-primary education has set aims for learning. Thus physical education in pre-primary education should be well planned and have clear aims for learning. The focus should be on the child and the child’s specific ways of learning. Physical education in pre-primary should be child friendly and motivating. The teacher has an important role in encouraging the child to an active way of life in a way that is specific to children. The purpose of this study is to examine the goals, plans and methods pre-primary teachers use during physical education classes. In this study I conduct the strategies the teachers use in physical education. The study is conducted using qualitative research methods. The material was gathered observing three pre-primary groups and their teachers twice during autumn 2016. The observations were done inside and outside during physical education classes. I analysed the material by transcription and separating it into groups by themes which demonstrated themes used in the research questions. I also used the teachers written plans to create a wider spectrum of physical education in preschool. The national core curriculum for Pre-primary education are used as background for the study. I also compared the observations and plans gathered with the curriculum. In this study I found out that exercise and physical education proved to be an integral part of pre-primary education. Pre-primary teachers put emphasis on child observation in doing physical education lesson plans. The teachers also integrated other learning aims of pre-primary education into the physical education classes. Pre- primary children were encouraged to also move around outside of physical education classes and this way promoted active lives. The teachers were encouraging and took the child in consideration as an individual. This study gives an encouraging view of the meaning and implementation of physical activity.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena varhaiskasvatuksen opettajille kuuluva opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin tarkoitettu työaika eli SAK-työaika näyttäytyy varhaiskasvatuksen opettajien käsityksissä. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja käytännöistä varhais-kasvatuksen toimintakulttuureissa. SAK-työajan ohjeistukset ovat muuttuneet 2018 vastaa-maan varhaiskasvatuksen uudistuneita yhteiskunnallisia ohjaavia ja velvoittavia asiakirjoja. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan suunnittelu ja opettajan pedagoginen vastuu ovat entisestään korostuneet. Samalla tutkimuksellinen kiinnostus varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelua ja työnkuvaa kohtaan on heräämässä, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään uudistuneeseen varhaiskasvatuslakiin (L 540/2018), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VA-SU, 2018) sekä kuntatyönantajien (KVTES 2018-2019) ohjeistuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia pedagogisen vastuun, suunnittelun, arvioinnin sekä kehittämisen vaati-muksia eri asiakirjat ja lait asettavat koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle, ja miten nämä vaatimukset ohjaavat varhaiskasvatuksen opettajien SAK-työaikaa? Varhaiskasvatuksen kontekstissa kuvataan SAK-työaikaan liittyviä käsitteitä: suunnittelu, arviointi sekä kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan näkökulmia jaetusta pedagogisesta johtajuudesta sekä opettajajohtajuudesta, jotka liittyvät työyhteisöjen toimintakulttuuriin ja vastuisiin. Tutkimuksessa sovelletaan erityisesti Fonsénin tutkimuksen position mukaisesti laajenevien pedagogisen johtajuuden vastuualueiden -ajatusmallia sekä pedagogisen johtajuuden menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. 20 varhaiskasvatuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2020. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen abduktiivista eli teoria-ohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöissä erottui kolme hyvin erilaista toimintatapaa lähestyä SAK-työaikaa ja sen ohjeistuksia: Säännöllisesti, tarvittaessa sekä välinpitämättömästi. Tuloksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä on tarkasteltava ottamalla huomioon SAK-työajan mahdollisuuksiin, ja toteutumiseen vaikuttavat makro- ja mikrotason vastuualueet ja eri toimijoiden roolit. Tuloksien mukaan organisaatiohallinnon, yksiköiden johtajien, työyhteisön, kasvattajatiimien sekä varhaiskasvatuksen opettajien itsensä vastuunotto ja näkökulmat vaikuttavat merkittävästi SAK-työajan toteutumisessa.
-
(2022)Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita toteuttamaan kokonainen käsityöprosessi, joka sisältää tuotteen tai teoksen itsenäisen tai yhteisöllisen suunnittelun, tuotteen valmistuksen sekä oman tai yhteisen prosessin arvioinnin (POPS, 2014). Käsityön oppiaineessa opetus on painottunut tuotteen valmistukseen, minkä vuoksi tuotteen suunnitteluprosessin opettaminen koetaan usein haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Ymmärrys siitä, miten suunnitteluprosessia voi opettaa ja miten oppimistehtävät vaikuttavat suunnittelutaitojen kehittymiseen, auttaa opettamaan suunnittelua käsityön oppiaineessa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen etsittiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla tietokannoista. Aineistoksi valittiin kahdeksan artikkelia. Saatua aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta ilmiöt pystyttiin kuvailemaan ja ymmärtämään. Aineistosta etsittiin suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Aineistosta analysoitiin viisi suunnittelun opettamisen tapaa: kokemuksellinen oppiminen, konseptisuunnittelu, Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti sekä Design Thinking. Suunnittelun opettamisen tavoille yhteistä oli yhteisöllisyys. Kaikki suunnittelun opettamisen tavat sisälsivät yhteisöllisyyttä, mutta sen osuus eri tapojen välillä vaihteli. Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti ja Design Thinking sopivat ongelmanratkaisuun perustuvan suunnittelun opettamisen tavoiksi, kun puolestaan kokemuksellinen oppiminen ja konseptisuunnittelu toimivat parhaiten suunnitteluprojekteissa, joiden tarkoituksena on luoda jotain uutta. Suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä analysointiin aineistosta kuusi: avoimuus, aitous, selkeä rakenne, motivoivuus, vaihtelevien ideointitapojen käyttäminen sekä monipuolisten materiaalien tarjoaminen.
-
(2020)Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014) velvoittavat toiminnan suunnittelua ennen toiminnan toteutusta sekä toiminnan arviointia toteutuksen jälkeen. Lasten tulee saada varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kokemuksia ohjatusta liikunnasta vapaamuotoisen liikunnan lisäksi. Ohjatun liikunnan avulla voidaan edistää Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (OPH, 2016) täyttymistä päivittäin jokaisen lapsen osalta. Suositusten mukaan lasten tulisi olla vauhdikkaasti fyysisesti aktiivisia yhden tunnin ja kevyesti aktiivisia kahden tunnin ajan päivässä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksia ohjatun liikunnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksien pohjalta, miten ohjattua liikuntaa suunnitellaan ja millä tavoin sitä toteutetaan sekä arvioidaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka koostui avoimista ja monivalintakysymyksistä. Kyselylomake julkaistiin verkkokyselynä sosiaalisen median keskusteluryhmässä. Keskusteluryhmä, jossa kyselylomakkeen linkki julkaistiin, oli suunnattu kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 67 varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa työskentelevää henkilöä eri ammattiryhmistä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Sisällönanalyysin avulla aineistosta kerättiin tutkimuksen kannalta olennaisimmat tiedot. Tutkimus osoitti, että ohjattua liikuntaa suunniteltiin, mutta suunnitteluun käytettäviä välineitä hyödynnettiin vaihtelevasti. Liikuntaa ohjattiin enemmän varhaiskasvatusyksikön sisä- ja ulkotiloissa kuin yksikön lähiympäristöissä. Liikunnan ohjaaminen oli vähäistä ja epäsäännöllistä. Eri ympäristöissä ohjattua liikuntaa arviointiin toteutukseen nähden runsaasti. Arvioinnissa hyödynnettiin monia erilaisia arviointikaavakkeita.
-
Varhaiskasvatuksen opettajat tavoitteellisen liikunnan suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina (2021)Tavoitteet. Liikunnallinen lapsuus edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua ja terveyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että alle kouluikäisistä lapsista vain 10–20 % saavuttaa normaalia kehitystä, kasvua, hyvinvointia ja terveyttä edellyttävän ja nykysuositusten mukaisen päivittäisen vähintään kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden määrän. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, 2016, s. 16.) Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita sitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat liikuntaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada konkreettinen käsitys siitä, miten suunnittelu ja arviointi tapahtuu sekä millä tavoin liikuntaa toteutetaan. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston analyysi eteni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa tarkastelin kolmea ilmiötä, jotka olivat liikunnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Luokittelin jokaisen ilmiön erikseen muodostaen ala- ja yläluokkia sekä yhden kokoavan pääluokan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat liikuntakasvatusta monipuolisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä eri liikuntasisältöjä hyödyntäen. Liikuntakasvatus ilmeni tavoitteellisena toimintana, jossa ympäristöllä sekä aikuisen aktiivisuudella oli keskeinen rooli. Varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat ohjattua liikuntaa aktiivisemmin sisällä kuin ulkona. Liikunnan toteuttamisen haasteena koettiin puutteelliset ja rajalliset välineet. Liikunnan suunnittelua toteutettiin yhdessä tiimin kanssa, mutta päävastuu pedagogisesta toiminnasta oli opettajilla. Suunnittelua ohjasi varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet, jotka toimivat eri suunnitelmien tukena. Liikunnan arviointi koettiin oman toiminnan reflektointina. Arviointimenetelminä käytettiin kirjaamista ja havainnointia. Tuokioiden aikana lasten palaute oli avainasemassa, jotta opettajat saivat tietoa lasten kokemuksista.
Now showing items 1-12 of 12